Miks meille ei myydä koiranpentua?

Yhdestä tapauksesta/myyjästäkö vain kyse? Varman vastauksen saat vain häneltä.

No kysy niiltä myyjiltä. Ehkä ette olleet myyjien mieleen. Koiranmyyjiä onneks riittää pilvin pimein, etsikää uusi.

Vierailija kirjoitti:

Kävimme katsomassa ja sen jlkeen tuli ilmoitus että meni jo toiselle. Olemme tavallinen lapsiperhe.

Oliko kaupasta sovittu vai kävittekö vain katsomassa, ettekä sopineet katselun yhteydessä mitään? Jäittekö siis miettimään? Joku muu ei ilmeisesti jäänyt. Vain nopeat elävät vai miten se nyt menikään

Ehkä oli joku rotuun perehtyneempi kyselijä? Tai teillä ei synkannut kasvattajan kanssa tai pennun kanssa?

Kasvattajat yrittävät valita aina sen parhaan, juuri sille pennulle sopivan kodin, kasvateilleen.

Oliko kyseessä oikea kasvattaja vai pentutehtailija? Oikeat kasvattajat päättävät kenelle koiransa myyvät, tehtailijoita ei kiinnosta kuka koiran ostaa.

Myyjä oli varmaan koiraihminen, joka kuvittelee että kaikki lapset rääkkäävät koiria/eläimiä ja kaikki vanhemmat sallivat tämän.

Monesti myynti ilmoituksissa näkee "ei lapsiperheisiin" juuri tästä syystä.

Mokomatkin ennakkoluuloiset..

Tietyt rodut ovat todella suosittuja. Oman koiramme ilmoitus tuli maanantaina nettiin klo 6.15, soitimme pennusta 6.17 ja teimme varauksen että otamme pennun jos se kasvattajalle käy. Pari päivää myöhemmin jokaisella pennulle oli jo koti varattuna. 

Jos rotu on suosittu, niin kannattaa jo alussa ilmaista, että on sitoutunut ostamaan pennun ja sitoutunut viemään sitä näyttelyihin ja kokeisiin sen mitä kasvattaja vaatii. 

Lapsiperheet eivät kaikkien kasvattajien listalla ole mitään ykkösvaihtoehtoja pennulle, jos kasvattaja toivoo että koiran kanssa käydään harrastuksissa ja se koulutetaan hyvin. Jos perheessä on pieniä lapsia, ja vanhempien aika on joka tapauksessa rajallinen, niin pentu ei ehkä saa sitä aikaa mitä kasvattaja toivoo. Eräs kasvattaja sanoi aikanaan, että lapsiperheestä voidaan pennulle joutua etsimään myöhemmin koti lapsille mystisesti puhjenneen "allergian" vuoksi. Sitä en sitten tiedä onko hän oikeassa ja voiko tätä yleistää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kävimme katsomassa ja sen jlkeen tuli ilmoitus että meni jo toiselle. Olemme tavallinen lapsiperhe.

Oliko kaupasta sovittu vai kävittekö vain katsomassa, ettekä sopineet katselun yhteydessä mitään? Jäittekö siis miettimään? Joku muu ei ilmeisesti jäänyt. Vain nopeat elävät vai miten se nyt menikään

Tähän. Jos ette sopineet mitään varauksesta koiranpentuun, vaan kävitte vain katsomassa ilman mitään sitoumuksia jatkosta, niin tuohan on ihan ymmärrettävää jos kerran paikalle ilmestyi joku tosiostaja katselijoiden sijaan.

Jos ne ei myy piripäille?

Vierailija kirjoitti:

Myyjä oli varmaan koiraihminen, joka kuvittelee että kaikki lapset rääkkäävät koiria/eläimiä ja kaikki vanhemmat sallivat tämän.

Monesti myynti ilmoituksissa näkee "ei lapsiperheisiin" juuri tästä syystä.

Mokomatkin ennakkoluuloiset..

Kyse tuskin on niinkään siitä, että lapset rääkkäisivät, vaan siitä, että eläin otetaan usein lasten pyynnöstä. Eläin voi päätyä perheeseen, jossa sekä lapsilla että vanhemmilla ei ole taitoa, jaksamista ja aitoa välittämistä siitä huolehtimiseen kunnolla.

Vähän rodusta riippuen, kuulostaa huonolta yhdistelmältä vaikka aktiivisen palveluskoirarodun pentu pikkulapsiperheeseen varsinkin jos kyseessä on ensimmäinen koira. Vielä jos kyseessä on kerrostalo, alkaa olla muuttuvia tekijöitä aika paljon. Ikävä kyllä näitä palautuu alle vuosikkaina "luonnevikaisina" paljon, kun aktiivinen koira ei saa tarvitsemaansa aikaa ja kuria. Tottakai lapset menevät ajankäytöllisesti ykköseksi, mutta tässä tilanteessa olisi kyllä hyvä miettiä riittääkö ne resurssit vielä koiraan lisäksi.

Itse koin kerrostalossa asuessa sisäsiisteyden opettamisen koiranpennulle aika vaikeaksi lasten ollessa pieniä. Asuimme hissittömän talon kolmannessa kerroksessa, lapset vauva ja 1v ja isohko pentu joka ei osannut rappusia heti edes kävellä. Mies oli päivät töissä, joten siinä yritin sitten talviaikaan vielä, pukea pienet nopeasti ja kantaa sitten alas kahta lasta ja koiraa.. Useimmiten vahinko tuli viimeistään rappukäytävään. Koira tuli meille siskoni sairastuttua useaksi kuukaudeksi hoitoon, itse en olisi ikimaailmassa tuohon tilanteeseen pentua ottanutkaan.

Koirille on tehty suurta vahinkoa sillä ajatuksella, että perheessä vähän kuin kuuluu olla pikkulapsiaikana koira. Hyvin harva vanhempi on sellainen superihminen, että hoitaa työn ja lasten ja lasten harrastusten lisäksi mallikkaasti myös koiran koulutukset, sosiaalistamiset ja aktiivisen koiran suurenkin liikunnan tarpeen. Kaikkein kurjin on se tilanne, jossa lapset "lenkittävät" koiraa, eli käyttävät sitä metrin päässä ovesta pissalla ja repivät takaisin sisälle koska oma pleikkapeli on just pahasti kesken. Vastuuntuntoa voi lapsille opettaa muutenkin kuin ottamalla työlään lemmikin. Kaikki lapset eivät myöskään osaa kunnioittaa eläintä ja asettua sen asemaan, eivätkä kaikki koirat kunnioita omankaan perheen lapsia. 8-10-vuotiaat pojat ovat jostain syystä yliedustettuina tilastoissa joissa oman perheen koira on purrut oman perheen jäsentä, ja tähän varmaan moni keksii montakin syytä. Voi vain kuvitella millainen stressitaso noissa perheissä on sekä koiralla että myös perheenjäsenillä.

Lisäksi on ihan yleinen ilmiö, että perhe vaan väsyy siihen koiranhoitoon ja pistää sen mummolaan "hoitoon". Joko siksi ettei koiran kanssa jakseta tai koira murisee lapsille. Kun nykyään menee minne vaan missä useampi kuin kaksi mummoikäistä naista kokoontuu, niin vähintään yhdellä näistä on oman lapsen koira "hoidossa" jo viidettä vuotta. Täytyy nostaa hattua näille äideille, jotka siivoaa vielä aikuistenkin lastensa sotku.

Julkisuudessa koirakulttuuri keskittyy pentuaikaan ja kahteen ensimmäiseen vuoteen. Se on kuitenkin vain murto-osa siitä 15:sta vuodesta jonka hyvin hoidettu keskikokoinen koira helposti elää.  Itselläni menee aina kylmiä väreitä siinä vaiheessa kun joku suunnittelee ottavansa koiranpennun perhevapaalla tai kesälomalla, koska "silloin sille on aikaa". Jos sille koiralle ei sen jälkeen ole sitä aikaa, niin kaikki voi huonosti, eniten koira.

up

Jotkut rodut ovat sellaisia että kasvattajat ovat mielissään jos ostajilla on ennenkin ollut kyseinen rotu. Hyvä että kasvattajat ovat tarkkoja!

Vierailija kirjoitti:

Julkisuudessa koirakulttuuri keskittyy pentuaikaan ja kahteen ensimmäiseen vuoteen. Se on kuitenkin vain murto-osa siitä 15:sta vuodesta jonka hyvin hoidettu keskikokoinen koira helposti elää.  Itselläni menee aina kylmiä väreitä siinä vaiheessa kun joku suunnittelee ottavansa koiranpennun perhevapaalla tai kesälomalla, koska "silloin sille on aikaa". Jos sille koiralle ei sen jälkeen ole sitä aikaa, niin kaikki voi huonosti, eniten koira.

Itse otin pennun nimenomaan silloin kun kesälomani alkoi jotta turvasin sille mahdollisimman hyvän ja turvallisen alun uudessa kodissa! Pentu vaatii aikaa ja työtä! En ymmärrä logiikkaasi ollenkaan!!

johtuu kuulema sun lapsesta