Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Pahassa sokerikoukussa. Miten irti?

Vierailija
03.01.2016 |

Hei, minulla on ongelma, nimittäin olen pahasti addiktoitunut sokeriin. Kuulostaa ehkä tyhmältä, mutta mulla alkoi hälyttää kun luin tuota ketjua, jossa jonkun mies käyttää paljon alkoholia. Minulla on "alkoholismin" oireet, tosin aine ei ole alkoholi, vaan herkut.
Syön isoja määriä herkkuja joka päivä. Keksin tekosyitä niiden syömiseen ja vähättelen ongelmaa. Koko ajan kyttään muita että tuokin syö pullan, ei se nyt haittaa jos mäkin syön. Piilottelen herkkuja muilta ja syön niitä salaa. Jos vaikka päätän että tänään en syö herkkuja, iltapäivään mennessä olo on kauhea ja alan leipoa tai menen kauppaan. Minusta tulee hirviö, jos en saa tarpeeksi herkkuja, huudan ja tiuskin ja olen kireä kuin viulun kieli. Olen syönyt lasten karkit ja paniikissa ostanut uudet tilalle ennenkuin huomaavat, miehen herkuille olen tehnyt niin vielä useammin. Söin eilen koko paketin valmista piparitaikinaa, vaikkei se nyt ollut edes erityisen hyvää, mutta kun muuta ei ollut. Toivon että lapset ovat unohtaneet että meidän piti paistaa pipareita, ennenkuin teen uuden taikinan. Olen kauhea ihminen. :( Miten mä oikein pääsen tästä eroon? Kehtaanko hakea apuakaan kun eihän tässä ole mistään huumeista ja alkosta kyse? Mutta mulla on kyllä ihan selvästi nyt ongelma.

Kommentit (12)

Vierailija
1/12 |
03.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kokeile kromia. Mikäli todella haluat eroon addiktistasi niin sinun tulisi välttää kaikkea mikä maistuu makealta, ei saa korvata sokeria makeutusaineillä ym.korvikkeilla.

Ei ole ihme, että olet kiukkuinen ja saat vieroitusoireita kun olet ollut muutaman päivän ilman sokeria.

Vierailija
2/12 |
03.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se on vaan katkaistava ja kärvisteltävä kunnes pahin on ohi. Ota herkun tilalle vettä, teetä tai vaikka marjoja.

Noin itse olen toiminut. Helpottaa kyllä jonkin ajan päästä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/12 |
03.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Katsot jostain jonkun viikon vapaata ja sillä viikolla et käytä herkkuja. Ensimmäisenä päivänä jumalaton päänsärky mutta kyllä se siitä

Vierailija
4/12 |
03.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos neuvoista. Helpommin sanottu kuin tehty tuo että pitää vaan olla ilman. Vaikka tietenkin tiedän että se on niin. Mutta olen yrittänyt monta kertaa. Kuinka paljon kromia otetaan?

Ap

Vierailija
5/12 |
03.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla on sama ongelma. Ajattelin pitää sokerittoman tammikuun tipattoman sijasta. Jospa sillä saisi vähän normalisoitua tilannetta. en siis osta edes mitään vierasvarakeksejä kotiin, ettei tule kiusausta.

Vierailija
6/12 |
03.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lopettamalla. Terveisin 6vuotta karkitta. Ennen meni säkki päivittäin, olin Makuunin vakioasiakas. Kulutin myös limskaa. Karkinhimo johtui huonoista ruokatavoista myös.

Pari palaa leipää esim. saattaa laukaista makeanhimon. Ruokavaliossa jos on liikaa hiilaria ja juon liian vähän, niin heti huomaa sokerinhimon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/12 |
03.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Auttaisikohan myös hiilarien vähentäminen? Ja tervehdys kohtalotoveri, ehkä voisin myös ryhtyä "tipattomalle". :) Ap

Vierailija
8/12 |
03.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitenkäs hedelmät, ehkä kun on "katkaisu" menossa niin niitäkin pitäisi välttää?

Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/12 |
03.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

mulla sama. suolistobakteerit pitää muuttaa, ne on erilaisia sokeriravinnolla kuin jos syö kuituja, vihanneksia jne. kestää muutaman viikon ainakin, mutta sitten helpottaa.

Vierailija
10/12 |
03.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nopeita hiilareita kannattaa välttää. Vihanneksia ja proteiinia ruokavalioon, sekä säännölliset ruoka-ajat. Minulle toimi myös stoppi herkkujen syömisessä, jolloin keho ei odottanut saavansa päivittäistä sokeriannosta. Makeaa kaivatessani laitoin ison kupin hyvää yrttiteetä, missä on esim. lakritsia, kardemummaa tai anista makeutta tuomassa :)

Jos makeanhimo on liian kova, kannattaa ohjata huomio muuhun, esim. kirjan lukemiseen, käsitöihin, kotitöihin, ulkoiluun, tai mitä vain mieleen tuleekin. Kyllä se lopulta hellittää, vaikka ei alkuun uskoisi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/12 |
03.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä pääsin pahimmasta koukusta karppauksen kautta. Olen myöhemmin retkahtanut ja palannut leivänsyöjäksi (ja lihonut takaisin), mutta en enää juhlissa odota kärsimättömänä, milloin pääsen syömään täytekakkua ja jos osaan syödä herkkuja pienemmissä annoksissa.

Minulla tuo karppauksen alku meni niin, että aamulla söin aamupalaksi ruisleipää ja iltapäivällä innostuin karppauksesta ja loppupäivän söin karpisti. Siis ihan kertalaakista lähti pois leivät ja hedelmät, muista sokerihoukutuksista nyt puhumattakaan. Aloin syödä kunnollista, täyttävää ruokaa, jossa on riittävästi rasvaa. Eikä minulle tullut kertaakaan makeanhimoa! Eikä edes leivänhimoa. Se oli jotenkin ihan uskomatonta, miten helppoa se oli. Siinä oli joulukin tosi pian, oltiinko miehen kanssa pari viikkoa karpattu ennen joulua ja joulukin meni karpisti. Ihan uskomattoman helppoa oli jättää kaikki piparit ja tortut väliin. Syötiin sitä ruokaa mitä pystyttiin ja pieni pala 90% suklaata päälle.

Pari kertaa vuoden aikana söin jonkun leivoksen, kun oltiin ulkomailla, mutta siihen en vielä retkahtanut vaan jatkoin hyväksi havaitulla ruokavaliolla. En muista mistä tilanteesta se retkahdus lopulta lähti, mutta 1,5 vuoden ajan olin syömättä leipää. Leipä on se, mitä en pysty syömään ilman että kaikki sortuu ympäriltä. Se on minulle kuin viina alkoholistille, homma lähtee lapasesta ja hiilarimaa kutsuu.

Mutta kannustan yrittämään ihan äkkistoppia, koska minulla se toimi niin hyvin. Sitä makeaa ei tosiaan tee mieli, kun verensokeri pysyy tasaisena eikä heittele holtittomasti. Ruuassa pitää olla tarpeeksi proteiinia, rasvaa ja kasviksia, niin sillä lähtee nälkä ja se nälkä myös pysyy poissa pitkään. Ja sittenkin kun se nälkä palaa, niin se ei ole sellainen samanlainen hiilarinälkä kuin mihin olet tottunut. Vatsan pohjasta ei kourista eikä tule sellaista oloa, että nyt on pakko saada nopeasti jotain syötävää tai hermot menee. Sen nälän huomaa siitä, kun kone alkaa hidastua ja olo tuntuu hieman heppoiselta. Sitten katsot kelloa, että kappas, siitä on jo kuusi tuntia kun olen syönyt, täytyy varmaan syödä taas. Mutta jos et pääse syömään, pysyt ihan toimintakuntoisena kunhan juot riittävästi vettä. Tämä on ehkä se suurin ero hiilariruokavalioon - maailma ei sorru, vaikka aterioiden väli venyisi 8-tuntiseksi, vaan pysyt ihan toimintakykyisenä, kunhan juot riittävästi. Ja sitten kun syöt, sinulta ei mene taju kankaalle etkä ole päiväunia vailla, vaan sinulla on hyvä ja virkeä olo.

Ja loppuu se päivittäinen piereskelykin!

Vierailija
12/12 |
03.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

mulla sama. suolistobakteerit pitää muuttaa, ne on erilaisia sokeriravinnolla kuin jos syö kuituja, vihanneksia jne. kestää muutaman viikon ainakin, mutta sitten helpottaa.

Hei mielenkiintoista, kerro lisää! Miten muutetaan suoliston bakteereja?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan yksi yksi