Lue keskustelun säännöt.
Hulluin/erikoisin sääntö, jonka tiedät jossain perheessä olevan?
Tästä oli keskustelu demi.fi:ssä joskus vuonna nakki ja kivi ja siellä sai hyvät naurut joten ajatettelin tehdä tännekin :)
Tämä ei ole omani mutta joku kirjoitti sinne että hänen tuttavaperheessään oli sellainen sääntö etteivät tytöt (teinejä) saaneet käyttää mitään hajusteita, siis edes deodoranttia. Syystä että vanhemmat eivät halunneet että he tutustuvat poikiin ja hyväntuoksuisena se onnistuisi helpommin :D
Kommentit (3002)
Exäni äiti ei antanut minun eikä poikansa jäädä toisillemme yöksi. Ymmärsin tämän pari ensimmäistä vuotta, mutta viidennen seurusteluvuoden jälkeen ja molempien täytettyä jo 19 vuotta minusta oli suorastaan sekopäistä että hän soitti kello kahden jälkeen yöllä että nyt täytyy pojan tulla minun perheeni luota jo kotiin.
Exäni hyväksyi tämän ja sama sääntö oli kuulemma serkun kotona. Serkku sentään keksi valehdella menevänsä välillä kaverille yöksi, sillä tämähän oli kyllä sallittua!
En tiedä mitä anoppi oikein kuvitteli järjestelyllä estellä. Kyllä se paneminen päiväsaikaankin onnistuu samalla kun muutkin ovat hereillä ja katselevat seinän takana telkkaa! =)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kärsin migreenistä, olin yökylässä 15-vuotiaana kaverillani ja he eivät suostuneet antamaan minulle särkylääkettä vaan hokivat että juo vettä, juo vettä. Soitin jopa isälleni ja sanoin että puhuu kaverin äidille että antaa minulle särkylääkkeen. No ei käynyt, kun ei lääkkeet ole lapsia varten ja heillä on sääntö ettei lääkkeitä syö alle 18-vuotiaat. Migreenikohtaus meni niin pahaksi että isä joutui hakemaan minut joskus klo 23.30 kotiin kun eivät voineet antaa yhtä hikistä särkylääkettä.
Sairasta! Tuohan on lapsen kaltoinkohtelua, jos kipua ei lääkitä! Entä jos lapsella on vaikka kovat kuukautiskivut, tai sattuu vaikkapa murtumaan käsi? Tai on vaikkapa kova kuume, niin ei voida mitenkään lääkitä alemmaksi? Lasun teksin tuosta perheestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on yksi tapa, jonka toin lapsuudenkodista mukanani. Kun kakku oli uunissa, niin piti olla ihan hiljaa ettei se olisi lätsähtänyt. Siis oikeasti kuiskittiin ja hiivittiin varpaillaan.
Mun mielestä se on oikeastaan aika hauska juttu. Siihen synttärikakkuun tulee lisää vaikuttavuutta, kun sitä pitää paistaessa varjella. Ja saahan siinä myös vartin verran ihanaa hiljaisuutta taloon.
Suorastaan herttaista :D
Tähän sopii jatkoksi yksi lapsuusmuistoni mummolasta. Muistelen mummon sanoneen, ettei ukkosen ilmalla saa vatkata kermavaahtoa. Ei kuulemma vatkaannu. Mummo oli kyllä ihan täysjärkinen, joten liekö vitsillä heittänyt? :D
Minulle mummo opetti , ettei ukkosella kannata tehdä viiliä ,se ei onnistu.
Mun mummo oli sitä mieltä, että jos ennen nukahtamista oli laskenut mielessä huoneen ikkunaruutujen lukumäärän eikä puhunut pihaustakaan ennen aamunkoittoa niin sen yön uni tulee toteutumaan. Kerroin sitten about 6-vuotiaana mummolleni nähneeni painajaista, jossa mummon kotiin murtauduttiin. Mummo siihen säikähäneenä totesi, että oli kuullut minun puhuneen unissaan. Ei vaan suostunut kertomaan mitä olin puhunut ; )
Vierailija kirjoitti:
Helluntailaisperheessä kasvanut vastaa, kyllä meillä saatiin käyttää teini-iässä meikkejä, hajusteita ja korujakin :D Älkää uskoko ihan kaikkea mitä täällä kirjoitetaan. Saimme myös kuunnella mitä musiikkia halusimme kunhan se ei nyt ollut alle 12-vuotiailla mitään Petri Nygårdia.
Tässä on varmaan ollut monenlaista käytöntöä. Itsekin muistan yläasteelta, että helluntailaistytöt meikkasivat aina ja pukeutuivat vähän pornahtavasti meihin luterilaisiin verrattuna. Niillä oli nuorten illoissakin aina jotain gospelia ja rento meininki. Jotkut luterilaiset liikkeet ovat minusta paljon synkempiä.
Vierailija kirjoitti:
Ala-asteella yhdellä tytöllä oli kamala isä. Hänelle piti soittaa töihin lupaa jopa television katseluun. Mehua sai kaataa vain puolikas lasillinen ja laimentaa veteen (yök..). Läksyjä piti tehdä joka päivä kolme tuntia. Isä hallitsi talon ainoana miehenä vaimon ja tytärten jokaista liikettä, suuttuessaan kävi käsiksi, jopa toiseen ystävääni, kenen kengistä tuli kuraa eteisen lattialle. Talossa vallitsi aina hyytävä hiljaisuus ja kuolemantunnelma.
Tietokonetta he saivat käyttää vain jos isä istui vieressä, jopa lähes täysi-ikäisenä. Nämä tyttäret asuvat vieläkin kotona, viimeksi kun puhuttiin, ei isä kuulemma ole antanut muuttaa kotoa.
En ymmärrä miksi tottelevat, eivät tosin ole koskaan väittäneet vastaan ja ovat äärimmäisen sisäänpäinkääntyneitä ihmisiä.
Ikää on reilusti yli kaksikymmentä.
Taidan tuntea kans nämä. Isä oli Intiasta? Se tytär on karannut ja mennyt naimisiin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon tosi kateellinen teille jotka ootte saanu kokonaisen hedelmän, meilläpä ei saanut kuin puolikkaan! Isäni uusperheessä 5 lasta, joten ilmeisesti oisi maksanut liikaa. Ja ei todellakaan siis saanut tuota puolikasta hedelmää edes joka päivä... Rahan puutteesta ei tosiasiassa ollut kyse, sillä sitä riitti esim. Matkoihin. Matkoille tosin ei huolittu mukaan kaikkia lapsia, vaan äitipuolen lapset.
Yhden lapsuudenkaverin perheessä pitsaa sai syödä vain perjantaina, ja ilmeisesti perjantaina päivälliseksi syötiin vain pitsaa, ei koskaan mitään muuta. Lisäksi pitsa ostettiin aina samasta pitseriasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yhden lapsuudenkaverin perheessä pitsaa sai syödä vain perjantaina, ja ilmeisesti perjantaina päivälliseksi syötiin vain pitsaa, ei koskaan mitään muuta. Lisäksi pitsa ostettiin aina samasta pitseriasta.
Ihan järkevän kuuloinen sääntö, jos pitsasta meinaa tulla terveysongelma. Mun mielestä jopa kerran viikossa pitsaa kuulostaa aika turhan usein syötävältä läskimätöltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhden lapsuudenkaverin perheessä pitsaa sai syödä vain perjantaina, ja ilmeisesti perjantaina päivälliseksi syötiin vain pitsaa, ei koskaan mitään muuta. Lisäksi pitsa ostettiin aina samasta pitseriasta.
Ihan järkevän kuuloinen sääntö, jos pitsasta meinaa tulla terveysongelma. Mun mielestä jopa kerran viikossa pitsaa kuulostaa aika turhan usein syötävältä läskimätöltä.
Lähinnä siinä ihmetytti se, että pitsaa syötiin joka ainoa perjantai. Perheessä kyllä muutkin ruokalistat suunniteltiin n. 2 viikkoa etukäteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsena liki naapurissa olevan kaverin luona ei saanut käydä vessassa, olihan kotimme ihan lähellä jonne saattoi juosta tarpeen tullen.
Todella outoa oli, että tämän perheen lapsetkaan eivät saaneet käydä päivisin vessassa (vettä kuluu tms.) joten he tekivät sekä pienet että isot hädät omalle pihalleen (!)
Ja tämä pientaloalueella jossa naapurit on vierivieressä, ohut lankkuaita jossa isot raot.
Ei koskaan haluttu leikkiä näiden pihalla koska piti varoa ettei astu paskaan :(
Jotenkin säälin tämän perheen lapsia vaikka itsekin lapsi olin, kerran olin ottanut kihartimen kotoa mukaan että laitan kaverini hiukset hienosti. Kaveri huusi ihan paniikissa kun olin työntämässä kiharrinta pistorasiaan että "älä tee sitä!" Kysyin että miksi? No kun äiti suuttuu kun tulee iso sähkölasku.
Asuimme vielä ns.hyvällä uudella alueella, mutta ilmeisesti tämän perheen rahat olivat menneet uuteen taloon ja muuhun ei sitten ollutkaan varaa :(
Synttäreitä heillä ei ollut koskaan eikä puhettakaan että jääkaapille he olisivat voineet mennä kun nälkä oli, kaikki lapset olivat todella laihoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on sellainen sääntö, että lettuja ei syödä ennen kuin kaikki on paistettu. Paistajana mua ärsyttää, jos se lettupino ei kasva vaan siitä tullaan hakemaan sitä mukaa kun valmistuu :)
Miehelläni oli tämä sääntö, kunnes ymmärsi että mikä järki niitä kylmiä lettuja on enää pastamisen lopuksi syödä.
Nyt syödään heti paiston jälkeen.
Kylmiä?? Kyllä ne siinä pinossa kuule jopa kuumina pysyvät. Meilläkin paistetaan ensin kaikki letut, ja kaikki käydään yhdessä sitten pöytään syömään. Ja kyllä saa muuten jäähdytellä niitä lettuja hiukan ettei suu pala.
Auttaa, kun laittaa lautasen aina valmistuneiden lettujen päälle kanneksi. Kivempihän ne letut on syödä yhdessä, mutta asiasta nipottaminen on rasittavaa. :-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Epäreilua kun ihmisillä on niin erilaiset aivot. Jotkut joilla on positiivisemmin asioihin reagoivat aivot, paistavat tämän ketjun innoittamina räiskäleitä, kun taas ne joiden aivot ovat pohjimmiltaan herkemmin negatiivisesti reagoivat, kuten minulla, potevat suurta epätoivoa ja halua päästä tältä planeetalta pois.
Eräässä perheessä, jossa oli 2 lasta niin lapset eivät saaneet lähteä ilman vanhempia vapaa-ajalla samaan aikaan pois kotoa, vaan toisen oli aina oltava kotona jos toinen oli pois. Tämä sen vuoksi, että jos se kotoa pois ollut lapsi olisi vaikka tapettu tai kaapattu kodin ulkopuolella, niin vanhemmille olisi jäänyt edes toinen lapsi vaikka toinen olisi jostain syystä kuollut tai kaapattu. Näillä vanhemmilla oli molemmilla mielenterveys-
ongelmia ja he pelkäsivät koko ajan, että jompikumpi lapsi tapetaan tai kaapataan, jos lapset olivat pois kotoa ilman vanhempiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kärsin migreenistä, olin yökylässä 15-vuotiaana kaverillani ja he eivät suostuneet antamaan minulle särkylääkettä vaan hokivat että juo vettä, juo vettä. Soitin jopa isälleni ja sanoin että puhuu kaverin äidille että antaa minulle särkylääkkeen. No ei käynyt, kun ei lääkkeet ole lapsia varten ja heillä on sääntö ettei lääkkeitä syö alle 18-vuotiaat. Migreenikohtaus meni niin pahaksi että isä joutui hakemaan minut joskus klo 23.30 kotiin kun eivät voineet antaa yhtä hikistä särkylääkettä.
Särkylääke ei auta migreenin. Migreeniä varten on oma lääkitys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
35-vuotias perheen poika vierailee junalla kotipaikkakunnallaan. Jos hän lähtee kaupungille tm. isä tai äiti lähtee kuskiksi. Autoon ei saa koskea eikä yksin ajaa, muuten perheenäiti saa hepulin. Mainittakoon vielä tässä vielä että perheen äiti vm. 1960 kävi elämänsä ensimmäisen kerran Helsingissä 2011 ollen samalla myös hänen pisin kotimaan matkansa. Ulkomaanmatkoja ei ole.
Arvattavasta syystä tuo 35v miekkonen ei kotonaan usein käy.
Miksi se mies ei mene omalla autollaan katsomaan vanhempia? Ei tulisi tuollaista ongelmaa.
Äläkä nyt väitä, että käytännössä keski-ikäisellä miehellä ei olisi moiseen varaa.
Olisikohan niin, ettei hänellä ole autoa... On varaa tai ei.
Eräässä tuttavaperheessä tytöt eivät saa harrastaa jalkapalloa, koska se on liian miesmäistä perheen isän mielestä. Ja ihan kantasuomalaisia ovat koko sakki.
Vierailija kirjoitti:
Tuttavaperheessä verhoja ei saa pistää kiinni ennen kello 1900, ja ne pitää avata heti aamusta. Kaikki verhot. En tajua miten ne voivat elää sellaisessa akvaariossa.
Minä en kestäisi asua suljettujen verhojen takana. Meillä on verhot ainoastaan makuuhuoneissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvoin hämäräsä, koska lapsuudenkodissani isä säästi sähköä (luonnonvalo riittää!) ja sammutteli jatkuvasti valoja. Omassa kodissa onkin sitten aina ollut juhlavalaistus, vihasin pimeässä kykkimistä niin paljon.
Toisaalta ymmärrän, jos valoja sammuttelee kesällä ja muulloinkin jos tosiaankin näkee luonnonvalossakin. Minäkin laitan valot vain silloin kun ei enää näe ulkoa tulevassa valossa. Ex-naisystäväni jätti valoja usein palamaan jopa vaatehuoneeseen, vaikka ei siellä kukaan ollut, minä sitten sammuttelin näitä valoja jos turhaan paloivat. Ihan periaatteesta, koska minä maksoin sähkölaskun. Monesti kun tulin töistä kotiin, niin asunnossa oli valot päällä, televisiokin päällä ja joskus vielä kahvinkeitinkin päällä vaikka asunto oli tyhjänä. En hyväksy tuollaista.
Et oo tosissasi... Koti on elämistä varten. En hyväksy lämmön ja valon pihtaamista, joten kumoan mielipiteesi 1-1 ;) :)
Elää voi monella tavalla. Meillä myös sammutetaan valot huoneista, joissa ei oleskella. Lämmintä kyllä riittää, kohtuudella sitäkin.
251, kyllä minulla auttaa lievempiin migreenikohtauksiin ihan särkylääke kun samalla rauhoitun ja menen hämärään tilaan.
T. Migreenipotilas (ilmeisesti sitten jotenkin poikkeava)
Ei saakeli mitä juttuja. Mulle tulee ihan paha olo näistä kaikista typerääkin typerämmistä säännöistä mitä eri perheissa on ollut. Ihan silkalta natsitouhulta ja julmalta henkiseltä kidutukselta kuulostaa.
Miten nyt vanhempana? Pystyttekö sanomaan vastaan vanhemmillenne jos vieläkin piinaavat?
Jotkut tarinat ovat olleet niin hurjia, että seuraava aste olisi varmaan kellariin sulkeminen Itävallan malliin. Kaikki sympatia teille jotka näitä typeriä outouksia olette joutuneet kokemaan. 😕