Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Nyt on kielipolitikointi mennyt liian pitkälle! Lapset erotetaan AIDALLA toisistaan!

Vierailija
01.01.2016 |

Nostan tämän tuosta toisesta keskustelusta, koska olen niin järkyttynyt, että tällaista tapahtuu Suomessa!

"Kotikunnassamme tilanne on noin 50/50 kotimaisten kielten osalta. KAIKKI päiväkodit, koulut, kunnan jumppakerhot jne ovat erikseen suomen ja ruotsinkielisille. Koomista on, että nyt joulun aikaan on vain yksi päivystävä tarha ja lapsia ollut hoidossa ehkä 15kpl, niin jopa siellä pidetään eri kieliset eri ryhmissä ja lapset laitetaan leikki eri leikkialueille pihalla, jossa aidat näiden leikkialueiden välissä. Pysykööt rahvas lestissään, taitaa olla päättäjien ajattelu. Tähän kuntaan muuttaessamme luulimme, että lapset saisivat eri kielisiä kavereita, mutta pihapiirissäkin eri kieliser pysyttelevät omissa oloissaan."

"Muutimme kunnasta, jossa oli ehkä 10% ruotsinkielisiä ja heille ei ollut omia kouluja tai tarhoja, leikkikavereissa oli eri kielisiä lapsia. Nyt tällä erottelusysteemillä ei olla missään tekemisissä tämän ns. paremman väen kanssa."

"Kysyin tästä hoitajiltakin, koska oli niin koominen tilanne. Heitä oli näin ohjeistettu tekemään ylempää. Etelä-Suomalainen kunta kyseessä."

http://www.vauva.fi/comment/24281438#comment-24281438

Kommentit (30)

Vierailija
1/30 |
01.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kumpi se parempi väki sitten oli?

Vierailija
2/30 |
01.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eiks se ole ihan laki ettei samassa koulussa saa olla suomen ja ruotsinkielisiä? Koskee kai päiväkotejakin ton perusteella?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/30 |
01.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomessa vaalitaan vanhaa eteläafrikkalaista kulttuuriperintöä.

Vierailija
4/30 |
01.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Eiks se ole ihan laki ettei samassa koulussa saa olla suomen ja ruotsinkielisiä? Koskee kai päiväkotejakin ton perusteella?

Eiköhän tuollaiset lait ole ristiriidassa perustuslain kanssa. Eihän tuollainen Etelä-Afrikan systeemi voi olla enää käytössä?

Vierailija
5/30 |
01.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aiotaanko uusien vähemmistöjen kanssa toimia samalla tavalla? Arabiankieliset lapset on yhden aidan takana, somalikieliset toisen aidan takana, vironkieliset kolmannen jne. ?

Vierailija
6/30 |
01.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuulostaa Kauniaisilta

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/30 |
01.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Aiotaanko uusien vähemmistöjen kanssa toimia samalla tavalla? Arabiankieliset lapset on yhden aidan takana, somalikieliset toisen aidan takana, vironkieliset kolmannen jne. ?

Lastentarhan ulkoilut suoritetaan Suomessa jatkossa näin:

http://a2.images.cdn.yle.fi/image/upload/w_940,dpr_1.0,f_auto,q_80,fl_p…

Vierailija
8/30 |
01.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko tämä nyt siis sitä kaksikielisyyden rikkautta, jota aina juhlapuheissa mainostetaan?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/30 |
01.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihan normaalia kokonaan suomenkielisissäkin päivkodeissa, että eri ryhmät on omilla, aidatuilla alueillaan. Ei siiis mitään uutta tai kauhistelemisen aihetta muuta kuin näille ignoranteille suomenruotsalaisten ja heidän kielensä vihaajille.

Vierailija
10/30 |
01.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ihan normaalia kokonaan suomenkielisissäkin päivkodeissa, että eri ryhmät on omilla, aidatuilla alueillaan. Ei siiis mitään uutta tai kauhistelemisen aihetta muuta kuin näille ignoranteille suomenruotsalaisten ja heidän kielensä vihaajille.

Joo, eri ikäiset saattavat olla eri alueilla, koska leikit on erilaisia. Ihan eri asia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/30 |
01.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Asun itsekin eteläsuomalaisessa kunnassa jossa on paljon ruotsinkielisiä. Olen itsekin havainnut, että suomen- ja ruotsinkielisten lasten kanssakäymiseen ei juuri rohkaista. Mielestäni tästä kannattaa kuitenkin pitää erossa bättre folk -ajattelu, sillä aika paljolti on kyse siitä että suomenruotsalaiset haluavat varjella kieltään. Omassa naapurissani asui lapsena oikein mukava suomenruotsalainen perhe, jossa vanhemmat eivät puhuneet lapsilleen lainkaan suomea, vaikka puhuivat sitä itse sujuvasti. Jonkin verran kaveeraasin lasten kanssa, mutta kielimuuri ja tuen puute tyttöjen vanhemmilta esti ystävystymisen. Itse en tällaista menettelyä vanhemmilta ihan ymmärrä, mutta takuulla kyse ei ollut siitä että perhe piti itsestään jotenkin parempana.

Vierailija
12/30 |
02.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

upp

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/30 |
02.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Aiotaanko uusien vähemmistöjen kanssa toimia samalla tavalla? Arabiankieliset lapset on yhden aidan takana, somalikieliset toisen aidan takana, vironkieliset kolmannen jne. ?

Ei. Ainoastaan ruotsinkieliset suojellaan (eristetään) muilta kansallisuuksilta.

Vierailija
14/30 |
02.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mukavaa että meillä on osattu pitää vanhan siirtomaaherruuden rotuopit kunniassaan.

Ollaanko me viimeinen maa, jossa valtiollinen rasismi on vielä olemassa?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/30 |
02.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kävin kansakoulua 60-luvulla. Ruotsinkielisillä oli oma piha - ja vähän paremmat ruuat. Onko nyt niin, että saavutetuista eduista halutaan pitää kiinni?

Vierailija
16/30 |
02.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei mitään uutta. Viimeisimmässä blogissaan Aarno "Loka" Laitinen kertoi, että 30-luvulla Espoon ruotsinkieliset vastustivat tienrakennusprojektia Helsinkiin pitääkseen suomenkieliset poissa.

Vierailija
17/30 |
02.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mukavaa että meillä on osattu pitää vanhan siirtomaaherruuden rotuopit kunniassaan.

Ollaanko me viimeinen maa, jossa valtiollinen rasismi on vielä olemassa?

Mehän voisimme myöntää Etelä-Afrikan valkoisille turvapaikkoja Suomesta. Täällä tuntisivat olonsa kotoisaksi, kun kotimaassaan menivät lakkauttamaan hyväksi todetun järjestelmän, joka Suomessa vielä voi hyvin.

Vierailija
18/30 |
02.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

60-luvulla helsingissä kansakoulua käydessäni suomen- ja ruotsinkieliset erotettiin aidalla toisistaan. Ruokalassa kävimme yhtäaikaa. Me suomalaiset söimme aina lusikkaruokaa ja ruotsalaiset söivät useimmiten veitsellä ja haarukalla. Eihän me suomi-moukat oltaisi edes osattu käyttää moisia ruokailuvälineitä.

Vierailija
19/30 |
02.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Asun itsekin eteläsuomalaisessa kunnassa jossa on paljon ruotsinkielisiä. Olen itsekin havainnut, että suomen- ja ruotsinkielisten lasten kanssakäymiseen ei juuri rohkaista. Mielestäni tästä kannattaa kuitenkin pitää erossa bättre folk -ajattelu, sillä aika paljolti on kyse siitä että suomenruotsalaiset haluavat varjella kieltään. Omassa naapurissani asui lapsena oikein mukava suomenruotsalainen perhe, jossa vanhemmat eivät puhuneet lapsilleen lainkaan suomea, vaikka puhuivat sitä itse sujuvasti. Jonkin verran kaveeraasin lasten kanssa, mutta kielimuuri ja tuen puute tyttöjen vanhemmilta esti ystävystymisen. Itse en tällaista menettelyä vanhemmilta ihan ymmärrä, mutta takuulla kyse ei ollut siitä että perhe piti itsestään jotenkin parempana.

Eihän se äidinkieli mihinkään katoa jos lapset yhdessä leikkivät.

Kyse on nimenomaan bättre folk rotupuhtaus.

Vierailija
20/30 |
02.01.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Me suomalaiset söimme aina lusikkaruokaa ja ruotsalaiset söivät useimmiten veitsellä ja haarukalla. Eihän me suomi-moukat oltaisi edes osattu käyttää moisia ruokailuvälineitä.

Saitte sentään olla samoissa tiloissa ja oppia heiltä tapoja!

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän yhdeksän yksi