Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mummoksi nippanappa nelikymppisenä
01.01.2016 |
Esikoinen on ollut parisuhteessa jo 5 vuotta, naimisissa pian puoli vuotta, vakituisessa työssä pari vuotta, omistanut miehensä kanssa oman asunnon melkein vuoden. Silti tämä tuli täysin yllätyksenä :D Sen siitä saa kun tekee esikoisensa itse nuorena.
Muita "nuoria" (tulevia) isovanhempia paikalla? Mikä oli/on fiilis?
Kommentit (44)
Minä täytän 34 vuotta ja esikoispoika on 17-vuotias. Sain hänet aivan liian nuorena eli 16-vuotiaana, mutta eipä tuota ihanaa lasta osaa katuakaan. Kauhuissani kuitenkin olen siitä ajatuksesta, että hänellä pitäisi olla vuoden ikäinen lapsi jos olisi saanut yhtä nuorena lapsen kuin minä. Olen kiitollinen siitä, ettei edes seurustele vielä ja on aika kiltti kotipoika kaikin puolin. Toivottavasti minusta ei siis tule vielä vuosiin mummoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä täytän 34 vuotta ja esikoispoika on 17-vuotias. Sain hänet aivan liian nuorena eli 16-vuotiaana, mutta eipä tuota ihanaa lasta osaa katuakaan. Kauhuissani kuitenkin olen siitä ajatuksesta, että hänellä pitäisi olla vuoden ikäinen lapsi jos olisi saanut yhtä nuorena lapsen kuin minä. Olen kiitollinen siitä, ettei edes seurustele vielä ja on aika kiltti kotipoika kaikin puolin. Toivottavasti minusta ei siis tule vielä vuosiin mummoa.
Kuunnelkaa tätä - järkipuhetta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi tulla aikalailla samanlainen tilanne kuin jos olisit saanut vielä iltatähden. Noin nuori äiti on vielä melkeinpä lapsi itsekin, ja tarvitsee omaa äitiään ja hetkiä jolloin hänen ei tarvitse olla äiti, vaan saa olla vielä hetken aikaa lapsi itse. Jos ymmärrät.
Yksi vaihe jää elämättä, useampi vaihe tulee elettyä väärällä ikäkaudella. Elämä ei tule olemaan ehkä enää koskaan normaalia. Silti lapsi voi saada onnellisen lapsuuden ja hyvän elämän, kunhan hyväksytään realiteetit.
En tiedä minkä ikäinen ap:n lapsi on, ehkä 20-22-vuotias. Ei sen ikäinen ole lapsi vaan aikuinen.
Ei ole tavatonta että sen ikäinen tulee joululomalla lapsuudenkotiin ja haluaa istua äidin tai iskän kainalossa ikäväänsä ja sydänsurujaan itkien. Pienelle lapselle sellaisen näkeminen on aika hämmentävää, äiti mummon sylissä itkemässä lapseksi taantuneena.
Mitä ihmettä sä selität? :D
Jos sä olet toiminut noin, ei se tarkoita, että muutkin niin tekisivät. Vaikka toisaalta, ei lohdun hakeminen läheiseltä ihmiseltä ole väärin, oli minkä ikäinen tahansa.
Ap:lle onnittelut!
Surullinen vastaus mielestäni.
Mietipä sen nuoren äidin tilannetta muutama vuosi eteenpäin. Vanhempainilta. Toiset vanhemmat ovat nelikymppisiä. Koulutettuja. Maailmaa nähneitä. Itsevarmoja. 27-v., koulut kesken jääneet, siellä niiden seassa ujostelee... ahdistaa, tuntuu että kaikki supattaa teiniäidistä...
Vierailija kirjoitti:
Mietipä sen nuoren äidin tilannetta muutama vuosi eteenpäin. Vanhempainilta. Toiset vanhemmat ovat nelikymppisiä. Koulutettuja. Maailmaa nähneitä. Itsevarmoja. 27-v., koulut kesken jääneet, siellä niiden seassa ujostelee... ahdistaa, tuntuu että kaikki supattaa teiniäidistä...
Miksi 27-vuotiaalta olisi jäänyt koulut kesken? Ammattiin valmistuu nuorimmillaan 19-vuotiaana kuten minäkin. Oli eka vakituinen työpaikka 20-vuotiaana. Eka lapsi syntyi kun oli 23v, oli hartaasti toivottu lapsi sekä minun että isänsä puolelta. Yhdessä olemme edelleen 22 vuotta myöhemmin. En minä ole ollut vanhempainilloissa koskaan outo lintu ikäni takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eniten säälittää suvut, joissa niitä lapsia tosiaan tupsahtaa hyvin nuorille äideille, ja tuntuu, että teiniäitiyden lisäksi yksinhuoltajuus periytyy. Ja huono koulutustaso. Siinä teräpäiselle tytölle haastetta, tehdä toisenlaiset elämänvalinnat kuin edelliset sukupolvet jos oletus on, että niitä lapsia pitää tulla ennen kuin isomummo kuolee...
Oma äitini tuli mummoksi 37 vuotiaana :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
YÄKS. Todellinen turn-off. Tulee mielleyhtymä eltaantuneesta harmaapillusta. Sori vaan, irmelit..
t. LASSUKKA ;D
M
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti tuli mummaksi 39v. ja toivoin että minäkin olisin päässyt nuoreksi mummaksi, mutta ei näytä siltä, tytär on 21v. seurustelee kyllä, mutta koulut vielä kesken, ja ne meinaa käydä loppuun ulkomailla, ja jos menevät naimisiin niin asuvat kuulemma ulkomailla siihen asti kun tulee lapsia ja lapset käyvät sitten suomalaisen koulun. Äitini sai minut siis vähän pari kuukautta alle 20v, ja minä sain esikoiseni samana päivänä kun täytin 20v. Äitini on nyt kuusikymppinen ja terveys alkaa reistailla, itsekin elän sellaisilla elämäntavoilla jotka ei ennusta pitkää ikää, joten toivon todellakin että tyttäreni tekisi nopeasti lapsia, niin että oma äitini näkisi heidät ja että minä ehtisin viettää heidän kanssaan aikaa mahdollisimman paljon, nuorimmaiset on vasta 6v, heidän lapsiensa näkemiseen en edes laita toivoani kun ovat poikia ja varmasti saavat lapsia vasta joskus kolmekymppisenä, minä en välttämättä ole täällä silloin enää. Äitini äiti kuoli 74 vuotiaana, ja ollaan äitini kanssa puhuttu että jos edes siihen ikään eläisi. Tyttäreni on aina tykännyt että hänellä on nuori äiti ja nuori mumma, hän on saanut nauttia isoäitinsä seurasta paljon kauemmin kuin minä sain, suurin murheeni elämässä on se että olin vasta 12v. kun mun mumma kuoli, hän oli paras ihminen maailmassa, ja olisin niin toivonut että hän olisi nähnyt minun lapseni.
Minä, minä, minä...
Anna nyt edes niiden lastesi elää oma elämänsä niinkuin he haluavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samalla tavalla periytyy "vanha äitiys", joka ei mielestäni sen parempi ole. Ystäväni sai esikoislapsensa 26-vuotiaana. Nyt lähes kymmenisen vuotta myöhemmin tämän ystäväni äiti on yli 70. Monella ystävälläni on samanikäinen äiti kuin minun mummoni, vaikka minun suvussani ei ole yhtäkään teiniäitiä. Heillä äidit ovat saaneet lapsensa niin myöhään. Monet eivät uskalla jättää pieniä lapsia (varsinkaan useita) edes muutamaksi tunniksi hoitoon seitsemänkymppiselle isovanhemmalle, ja hyvä jos ovat elossa lastenlasten rippileirin aikaan. Onhan se vähän kurjaa ja tekee tukiverkoston puutteelliseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anoppi tuli mummoksi 86-vuotiaana. Kuka milloinkin...
Vierailija kirjoitti:
Samalla tavalla periytyy "vanha äitiys", joka ei mielestäni sen parempi ole. Ystäväni sai esikoislapsensa 26-vuotiaana. Nyt lähes kymmenisen vuotta myöhemmin tämän ystäväni äiti on yli 70. Monella ystävälläni on samanikäinen äiti kuin minun mummoni, vaikka minun suvussani ei ole yhtäkään teiniäitiä. Heillä äidit ovat saaneet lapsensa niin myöhään. Monet eivät uskalla jättää pieniä lapsia (varsinkaan useita) edes muutamaksi tunniksi hoitoon seitsemänkymppiselle isovanhemmalle, ja hyvä jos ovat elossa lastenlasten rippileirin aikaan. Onhan se vähän kurjaa ja tekee tukiverkoston puutteelliseksi.
Esim. ystäväni äiti sai hänet 37-vuotiaana ja ystäväni sai lapsensa 34-vuotiaana. "Mummo" oli 71-vuotias lapsenlapsensa syntyessä eikä hänestä kovin paljon apua myöhemmin usean lapsenlapsen kanssa ollut. Mummon äiti ei ollut elossa lastenlasten aikaan.
Minun äiti sai minut 30-vuotiaana ja minä sain oman esikoiseni 24-vuotiaana. Äitini oli 54-vuotias esikoiseni syntyessä ja jäi vasta eläkkeelle heidän ollessa jo reippaasti ala-asteikäisiä. Äitini äiti oli 75-vuotias esikoiseni syntyessä, ja lapseni oppivat tuntemaan myös hänet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei 40 mummo oo edes mikään nuori. Joku alle 36 on.
Tähänkö se yhteiskunta on menossa? :D 40 vee MUMMO minun mielestäni ON nuori :D
Mummo tai ei, 40v on nuori.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
minkä ikäsenä sait esikoisesi?
17-vuotiaana, aivan liian nuorena. Ja en tosiaankaan ollut noin hyvässä tilanteessa silloin elämässäni kuin tyttäreni on nyt. Onneksi oli läheisiä ihmisiä auttamassa. Ja yhtään mitään en sinänsä voi katua, muutenhan minulla ei tuota esikoista olisi :) Ap
No eihän tyttäres ole sitten edes mitenkään kovin nuori ensisynnyttäjä. Jos olis äitiinsä tullut niin olisit ollut mummo ja 6 vuotta sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei 40 mummo oo edes mikään nuori. Joku alle 36 on.
Tähänkö se yhteiskunta on menossa? :D 40 vee MUMMO minun mielestäni ON nuori :D
Tietenkin on. Mummoksi tullaan koko ajan iäkkäämpänä, koska naiset hankkii esikoisensa aina myöhäisemmällä iällä. Joissain suvuissa saattaa "periytyä" teiniäitiys, jolloin 16-vuotiaana esikoisensa saanut tulee mummoksi kolmekymppisenä, mutta harvinaisempaa se nykyään on. Yhä useampi ensisynnyttäjä on yli 30-vuotias, siksi mummoksi tullaan tyypillisesti vasta 50-60 -vuotiaana tai vieläkin iäkkäämpänä.
Että kyllä todellakin nelikymppinen isoäiti on nuori. Moni saa omia lapsiakin vielä siinä iässä.
Ja pyh. Jos joku on järkyttävää niin se että nykyään saattaa ensisynnyttäjän ikäkin lähennellä neljääkymmentä. Mielummin nelikiymmpisenä mummoksi kuin äidiksi.
Vierailija kirjoitti:
Samalla tavalla periytyy "vanha äitiys", joka ei mielestäni sen parempi ole. Ystäväni sai esikoislapsensa 26-vuotiaana. Nyt lähes kymmenisen vuotta myöhemmin tämän ystäväni äiti on yli 70. Monella ystävälläni on samanikäinen äiti kuin minun mummoni, vaikka minun suvussani ei ole yhtäkään teiniäitiä. Heillä äidit ovat saaneet lapsensa niin myöhään. Monet eivät uskalla jättää pieniä lapsia (varsinkaan useita) edes muutamaksi tunniksi hoitoon seitsemänkymppiselle isovanhemmalle, ja hyvä jos ovat elossa lastenlasten rippileirin aikaan. Onhan se vähän kurjaa ja tekee tukiverkoston puutteelliseksi.
Jos ymmärsin oikein niin ystäväsi on nyt 36-vuotias ja hänen lapsensa 10-vuotias ja tämä ystäväsi äiti yli 70. Ei tuo nyt kovin vanha mummo vielä ole. On ihan normaalia saada 60-vuotiaana lapsenlapsi.
Ja se miksi joku saa lapsia "vanhana" ei aina ole oma valinta. Aina ei löydy puolisoa nuorena, lapsi ei välttämättä tule silloin kuin toivoisi.
Olisin minäkin halunnut useamman lapsen ennen 30-vuotispäivää, mutta ikää jo yli 30 eikä vielä yhtään lasta. Äidistäni tulee mummo reilusti yli 60-vuotiaana jos joskus saan lapsen.
Vierailija kirjoitti:
Samalla tavalla periytyy "vanha äitiys", joka ei mielestäni sen parempi ole. Ystäväni sai esikoislapsensa 26-vuotiaana. Nyt lähes kymmenisen vuotta myöhemmin tämän ystäväni äiti on yli 70. Monella ystävälläni on samanikäinen äiti kuin minun mummoni, vaikka minun suvussani ei ole yhtäkään teiniäitiä. Heillä äidit ovat saaneet lapsensa niin myöhään. Monet eivät uskalla jättää pieniä lapsia (varsinkaan useita) edes muutamaksi tunniksi hoitoon seitsemänkymppiselle isovanhemmalle, ja hyvä jos ovat elossa lastenlasten rippileirin aikaan. Onhan se vähän kurjaa ja tekee tukiverkoston puutteelliseksi.
Kaipa se sitten riippuu että millasia 70-vuotiaita. Minulla pieniä lapsia ja vanhempani ovat yli 70. He ovat elämänsä kunnossa ja todella nuorekkaita. Jaksamisessa ei mitään moitittavaa. Meillä suvussa muutenkin eletään reilusti yli 90 ja virkeys pysyy. Että ei näitä voi yleistää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samalla tavalla periytyy "vanha äitiys", joka ei mielestäni sen parempi ole. Ystäväni sai esikoislapsensa 26-vuotiaana. Nyt lähes kymmenisen vuotta myöhemmin tämän ystäväni äiti on yli 70. Monella ystävälläni on samanikäinen äiti kuin minun mummoni, vaikka minun suvussani ei ole yhtäkään teiniäitiä. Heillä äidit ovat saaneet lapsensa niin myöhään. Monet eivät uskalla jättää pieniä lapsia (varsinkaan useita) edes muutamaksi tunniksi hoitoon seitsemänkymppiselle isovanhemmalle, ja hyvä jos ovat elossa lastenlasten rippileirin aikaan. Onhan se vähän kurjaa ja tekee tukiverkoston puutteelliseksi.
Jos ymmärsin oikein niin ystäväsi on nyt 36-vuotias ja hänen lapsensa 10-vuotias ja tämä ystäväsi äiti yli 70. Ei tuo nyt kovin vanha mummo vielä ole. On ihan normaalia saada 60-vuotiaana lapsenlapsi.
Ja se miksi joku saa lapsia "vanhana" ei aina ole oma valinta. Aina ei löydy puolisoa nuorena, lapsi ei välttämättä tule silloin kuin toivoisi.
Olisin minäkin halunnut useamman lapsen ennen 30-vuotispäivää, mutta ikää jo yli 30 eikä vielä yhtään lasta. Äidistäni tulee mummo reilusti yli 60-vuotiaana jos joskus saan lapsen.
No on se sillä tavalla, että ystäväni sai vielä myöhemmin monia muita lapsia, jolloin tämä mummo oli jo tosiaan seitsemänkymppinen eikä hänestä ole oikein mitään apua. Hän on tosi hyvänkuntoinen ikäisekseen, mutta ei hän pärjää 3-4 alle 10-vuotiaan kanssa. Tämä nyt oli vain yksi esimerkki, mutta jos esim. äiti saa lapsensa 35-vuotiaana ja hänen äitinsä sai hänet 35-vuotiaana, niin äidinäiti on jo seitsemänkymppinen ensimmäisen esikoisen syntyessä. Ei se SILLOIN ole niin katastrofaalista, mutta ihan omalla kokemuksellani voin sanoa, että ei kukaan hullukaan jätä pieniä lapsia lähemmäs 8kymppisen kanssa esim. yöksi. Monet tuon ikäiset tarvitsevat jo itsekin apua, koska kaikki eivät aiemmasta hyvästä terveydentilastaan huolimatta ole 8kymppisenä niin hyvässä kunnossa.
Lapset kannattaa tehdä alle 3kymppisinä, jos mahdollista ja HALUA.
Alue: Aihe vapaa
Mitä ihmettä sä selität? :D
Jos sä olet toiminut noin, ei se tarkoita, että muutkin niin tekisivät. Vaikka toisaalta, ei lohdun hakeminen läheiseltä ihmiseltä ole väärin, oli minkä ikäinen tahansa.
Ap:lle onnittelut!