Kirppistavaroista ja ilmaistavaroista....

Onko osalla ihmisistä mennyt ihan täysin järki käytetyn tavaran suhteen? Jaetaan ilmaiseksi uusia tai uudenveroisia tavaroista/huonekaluja (mm. harmaa sohva -ostettu huhtikuussa -15, kyllästyin väriin ja haluan uuden) ja vastaanottava osapuoli haluaa saada omalle ovelle kuljetettuna, jos mikään ylipäätään kelpaa.

Astioita, mattoja, verhoja pyydetään ilmaiseksi ja kirpparilta ei voi ostaa kun on kallista ( esim 2€/kpl) Missä vaiheessa kaikesta on tullut arvotonta sillä hetkellä kun se kaupan kassan ohittaa? En oleta saavani puoltakaan uudesta hinnasta mutten myöskään ymmärrä sitä, että 1-5€ on liikaa yhtään mistään jos se on siisti, puhdas ja edelleen käyttökelpoinen.

Kirjoista on tullut ongelmajätettä, ne ei kelpaa kenellekään edes ilmaiseksi, eläintaloudessa ollutta kynttilänjalkaa ei oteta omaan käyttöön kun mumminkumminkaimalla, joka käy kylässä kerran vuodessa on niin paha allergia (hei haloo, miten astianpesunaineen ja veteen upottamisen jälkeen sileään lasipintaan voi jäädä eläinepiteelijäämiä?) jne
Kierrätyskeskuskin myy korkeammalla hinnalla kuin mitä nettikirppiksellä ollaan valmiita maksamaan. Suututtaa, haluaisi tavaran eteenpäin mutta sillä on joku arvo; ilmaista ei mikään tässä maailmassa.

Ja seuraava kasti on ne, jotka ei vie roskiin/kaatopaikalle sillä perusteella ettei kukaan muu vaan saa mitään hyötyä voittoa mistään. Jos joku tässä maassa saa kirppiskamasta rahaa, niin onneksi olkoon. Itsellä ei ole edes pöytävuokraa saanut kuitattua pöytäkirppiksellä ja hinnat on olleet alhaiset.