Mitä mieltä tilanteesta? (sisarukset ja periminen)
Tilanne ei ole akuutti eli mitään ei tarvitse tehdä nyt. Sain tietooni vain jotain hämmentävää ja haluaisin kysyä mitä mieltä muut ovat..
Toinen sisareni asuu kaukana äidistä, Suomessa kylläkin. Toinen ulkomailla. Minä asun ainoana sisarena lähellä äitiä. Olen kuopus.
Äitini on omalaatuinen ja vuosien saatossa välit muihin lapsiin ovat menneet kokonaan poikki. Äiti sanoo että on sisarieni syytä, sisaret tietenkin päinvastoin.
Tämä minulle yhdentekevää.
Eräänä päivänä äitini vain ilmoitti minulle että tulee tekemään testamentin jossa jättää kaiken minulle. Omaisuus ei sinällään ole suuri. Tämä tieto hämmensi kyllä kovasti.
Mitä mieltä te olette tästä?
Kommentit (34)
Sisaruksillasi on kuitenkin oikeus lakiosaan, mikä on puolet perintöosuudesta.
Sisaruksesi saavat lakiosan joka tapauksessa, joten ihan kaikkea sinä et voi periä, suurimman osan kylläkin.
Lakiosa
Rintaperilliselle tulee lain mukaan perintöosa, joka on perittävä omaisuus jaettuna rintaperillisten lukumäärällä. Jos rintaperillisiä on kolme, osuudeksi tulee 1/3. Jos omaisuus on kuitenkin testamentilla määrätty jollekin muulle henkilölle kuin rintaperilliselle, rintaperillinen on joka tapauksessa oikeutettu lakiosaansa. Lakiosa on puolet perintöosasta eli jos rintaperillisiä on kolme, lakiosa on 1/6 perittävästä omaisuudesta. Tietyissä erityistilanteissa voi olla mahdollista, ettei perillisellä ole oikeutta edes lakiosaan.
Siskoille kuuluu lakiosuudet. Joten hän ei voi jättää kaiken sinulle. Yksinkertaista. Sitten voit pohtia sitä, haluatko riitaantua heidän kanssa ja toimia sen mukaan.
Sisarillasi on oikeus lakiosaan, olkoon testamentti mikä hyvänsä.
Jos teitä on siis kolme, tulevat sisaresi saamaan joka tapauksessa lakiosansa eli molemmille 1/6 omaisuudesta. Sinulle jää siis 4/6 eli eli n. 66 %.
Jos äitisi jättää kaiken sinulle, vaikkapa 9000 euroa, siitä sisaruksiesi osuus olisi 3000 per lärvi, jos se olisi jaettu tasan teidän kolmen kesken.
Lakiosansa perintöosuudestansa tulevat siis kuitenkin siis saamaan eli 1500 euroa per lärvi.
Lopputulemana sinä saat 6000 euroa (9000 sijaan) ja sisaruksesi saavat lakiosansa 1500 per lärvi.
Ei minua kiinnosta se että "nyt saan kaikki" vaan tilanne hämmentää. Pitäisikö minun koittaa kääntää äitini päätä tässä asiassa?
Ilmoittaa sisaruksilleni etukäteen tästä? Vai petänkö silloin äidin luottamuksen. Jos äitini ei muuta mieltään, meneekö minulla välit sisaruksiini..
Tiedän kyllä tuon lakiosan
Ap
Pitää olla erittäin painavat syyt jotta voisi jättää perinnöttömäksi, eli tyyliin lapsi olisi joku kirvesmurhaaja. Siihen ei riitä perintöä jättävän ihmisen käsittämätön ajattelutapa, eli törkeä tapa kohdella räikeän eriarvoisesti siinä vaiheessa niitä lapsiaan joista pitää, ja niitä joista ei pidä. Joten se siitä. Ei riitä sellainen selitys että välit ovat poikki syystä se ja se ja en tykkää.
Anna äidin tehdä testamentti. Katso tilanne sitten, kun on sen aika. Testamenttia kun ei ole pakko noudattaa, jos et ainoana edunsaajana halua toimia sen mukaan.
Lakiosa ei ole automaatti, sitä täytyy osata vaatia.
Vierailija kirjoitti:
Pitää olla erittäin painavat syyt jotta voisi jättää perinnöttömäksi, eli tyyliin lapsi olisi joku kirvesmurhaaja. Siihen ei riitä perintöä jättävän ihmisen käsittämätön ajattelutapa, eli törkeä tapa kohdella räikeän eriarvoisesti siinä vaiheessa niitä lapsiaan joista pitää, ja niitä joista ei pidä. Joten se siitä. Ei riitä sellainen selitys että välit ovat poikki syystä se ja se ja en tykkää.
Ei testamentti jätä perinnöttömäksi. Lakiosan saa, jos sitä osaa vaatia. Ainoa tilanne, jossa lakiosankin menettää, on sellainen toiminta (rikos tai siihen verrattava), jota perinnönjättäjä ei voi hyväksyä (näistä on olemassa oikeustapaukset erikseen, googlaamalla löytyy eli ihan ei riitä se, että lapsi on homo tai ostanut asunnon väärästä kaupungista).
Voi olla, että äitisi vaan "testailee" sinuakin. Ole vaan, että "jaa jaa ja just joo".
Kutakuinkin pienten ihmisten toimintaa tuollainen.
Mä en hyväksy sisarusten eriarvoistamista. Se ei ole hyvä idea.
Hohhoijaa. Ehkä tämä ei ollut oikea paikka kysyä.
Kuten jo sanoin, minua ei kiinnosta äitini vaatimaton perintö. Tämä tilanne jossa äiti ilmoittaa yhdelle lapsista että sinä olet ainoani, muut eivät mitään.
Se tuntuu minusta oudolta, pahalta. Tekisi mieli soittaa muille ja kertoa tämä. Sitten olisin muiden puolella, jos kerron. Muut luulevat että olen äidin puolella Jos en kerro.
Vai esitänkö sitten perinnön jaossa vain todella yllättynyttä...
Vuosia heidän välillä olleen vihanpidon olen ohittanut. Molemmille osapuolille olen ilmoittanut että minulle ei tarvitse avautua eikä koittaa repiä omalle puolella
Meillä oli toisella vanhemmallani sellainen tilanne, että äitinsä (mummoni) jätti vanhempani sisarukselle vain lakiosan ja vanhemmalleni sitten kaiken muun. (Vaari oli kuollut jo 10 vuotta aiemmin). Syitä, miksi näin teki, oli muutama. Ensinnäkin meidän perhe oli se, joka mummoa aina auttoi. (Asuimme lähempänä mummoa kuin tuo sisarus, sisarus ei kuitenkaan asunut toisessa päässä Suomea). Tämä sisarus kävi pari kertaa vuodessa kylässä ja that's it. Toiseksi tämä sisarus muisti aina käydessään kertoa, että mitä kaikkea haluaa mummon kuolinpesästä ottaa sitten kun mummo kuolee. Mummo pahoitti tästä aina kovasti mielensä ja ihan syystä. Kolmanneksi tuo sisarus oli paljon varakkaampi kuin minun vanhempi, joten mummo halusi mieluummin tukea tätä köyhempää lastaan. (Kyseessä ei kuitenkaan ollut mikään miljoonaperintö).
Mummo kertoi näistä perintöasioistaan meille hyvissä ajoin, mutta ei maininnut asiasta mitään vanhempani sisarukselle. Mummo halusi, että ettemme mekään tästä asiasta eteenpäin puhu, emmekä puhuneet. Tuli siis yllätyksenä perinnönjaossa tälle toiselle osapuolelle, joka veti hernepellon otsalohkoonsa asti ja katkaisi välit kokonaan. Kaikesta huolimatta minusta ihan oikein tehty, ettei näistä perintöasioista puhuttu eteenpäin, koska mummo halusi niin. Jos oltaisiin puhuttu, siitä olisi tullut varmasti hankaluuksia mummolle tämän sisaruksen alkaessa tapella mummon tavaroista jo mummon eläessä.
Minä en ap:n tilanteessa kertoisi sisaruksilleen mitään vaan antaisin äitinsä hoitaa asiat niin kuin parhaaksi näkee. Korkeintaan käskisin äitiään miettimään vielä kerran, että miten haluaa perinnön jakaa. Kannattaa vaan varautua siihen, että riidat ja välienkatkaisi sisarusten taholta voi hyvinkin tapahtua sitten aikoinaan kun asia tulee ilmi.
18 lisää: kun perinnönjaon aika tuli, vanhempani ei siis kertonut sisarukselleen, että hän tiesi jo etukäteen kuinka se tulee menemään.
Vierailija kirjoitti:
18 lisää: kun perinnönjaon aika tuli, vanhempani ei siis kertonut sisarukselleen, että hän tiesi jo etukäteen kuinka se tulee menemään.
Kiitos tästä.
Olen kyllä miettinyt siten että kunnioittaisin äitini mielipidettä asiassa mutta toisaalta sisaruksieni kanssa jatkan vielä pitkän matkan äitini jälkeen :/
Ap
Ei onnistu.