Onko ulospäin suuntautunut yhdyssana vai ei? (ev)

Jos kyseessä on yksi asia, se on yksi sana.



Ulospäinsuuntautunut siis.

olisin itse kirjoittanut yhteen, koska on kuvainnollinen sana. Sanakirjan mukaan kirjoitetaan erikseen, johtunee tuosta sanasta "päin".

Toki luonteenpiirteestä puhuttaessa se tulee yhteen, mutta jos vaikka puhutaan, että "tämä luoti oli rakennuksesta ulospäin suuntautunut", niin sitten erikseen. Tulipa hassu esimerkki. Ai niin, jos puhutaan sisäänpän suuntautuneista mielenterveysongelmista, niin silloinkin erikseen.

Täällä taas on kirjoitettu yhteen:

http://suomisanakirja.fi/ulosp%C3%A4insuuntautunut

nenä naamassa on ulospäin suuntautunut. Kuten joku yllä jo sanoikin.

logiikka olisi ollut sama kuin

tässä parissa

ohi kiitävä juna (=juna, joka kiitää ohi)

ohikiitävä hetki (=kuvainnollinen sana)



Ja siten

ulospäin avautuva ovi

vs. ulospäinsuuntautunut persoona



Olisi kiva tietää, kuinka MOT-sanakirja perustelee tuon..

Näitä vastaavia on paljon. Näin sen näen: jos se seikka, johon tällainen ilmaus viittaa on jokin tietty, sanat kirjoitetaan erikseen. Tämä ap:n esimerkki ei ehkä osoita kuitenkaan parhaiten, mitä tarkoitan. Otan toisen esimerkin:



"Itsestään huolehtiva" on joku tietty, jolla on tapana huolehtia terveydestään, kunnostaan tai ulkonäöstään. Vaikka näin: Marika on itsestään huolehtiva. Marika siis huolehtii itsestään.



Itsestäänhuolehtiva on yleisnimi. Jos sanon, että Marika on itsestäänhuolehtiva, tarkoitan, että hän kuuluu itsestäänhuolehtivien epämääräiseen joukkoon.



Tai toinen esimerkki. Kuvittelen eteeni joukon henkilöitä, ja määrittelen, että yksi heistä on itsestään huolehtiva. Koska kyse on tietystä, yksittäisesti ihmisestä, ajattelen ja kirjoitan sanat erikseen. Tuolla on Marika, ja joukossa on myös Alfred, Yrjö, Kaaleppi, Katariina ja Eufrosyne. Marika on ainoa joka huolehtii itsestään, ainoa itsestään huolehtiva. Nyt lähetän Marikan pois mainitsemieni joukosta muiden itsestäänhuolehtivien joukkoon, joita en tosin tunne.



Yritänpä valottaa ajatusva vielä yhdeltä kantilta: kirjoitusasu siis paljastaa, pitäisikö lukijan jostakin syystä tunnistaa erikseen se asia tai ihminen, johon ilmaus viittaa. Erikseen kirjoitettu ilmaus erottelee sen muista, yhteen kirjoitettu vain mainitsee jonkinlaisen viiteryhmän. (Ap:n esittelemä ilmaus ei siis ollut mikä tahansa erikseen- tai yhteenkirjoitettu ilmaus.)