Lue keskustelun säännöt.
Avautuminen tämän aamun iloksi
29.12.2015 |
Olen normaalisti kohtaloni hiljaa hyväksyvä ihminen, mutta tänä aamuna suoraan sanottuna ketuttaa niin paljon että tulin työpaikan komeroon oikein julkisesti aiheesta avautumaan.
Kyllä ärsyttää olla yliopistosta arvostetulta alalta vastikään valmistunut, täynnä intoa oleva nuori nainen, joka ei vaan löydä alan töitä. Työttömyysluvut ovat kovassa nousussa alallani, enkä vaatimattomalla työkokemuksellani pääse kokeneempien hakijoiden ohi, vaikka haastattelukutsuja ajoittain saankin. Työnhaku on jokapäiväinen uuvuttava prosessi, josta ei vapaapäiviä pidetä. Hakemus, cv ja muut puitteet ovat kunnossa, motivaatiosta puhumattakaan, mutta tällaista tämä nykyään kai sitten on. Ehkä en työllisty alalleni koskaan.
Niinpä minä herään joka päivä viideltä siivotakseni 8 tuntia päivässä muiden ihmisten sotkuja. Palkka on surkea ja ihmisten arvostus minua kohtaan tuntuu laskevan koko ajan, mutta en osaa olla tekemättä mitään töitä.
Pahimmat urputtajat löytyvät mieheni ystävistä. Kolmekymppisiä hyvien sukujen kultapoikia, joita eivät rahahuolet paina. Töitä tehdään ehkä silloin kun jaksetaan, muut ajat nautitaan peritystä varallisuudesta ja ihmetellään miksi minä teen tällaista työtä. No kun minulle ei ole kukaan antanut ilmaiseksi asuntoa, autoa ja kaikkea muuta kivaa. En kunnioita tuollaista tapaa elää elämää, mutta samalla olen kyllä hirveän kateellinen. Minulla ei ole varaaa mihinkään ylimääräiseen koskaan. Teen elämässä parhaani, kun kukaan ei tee sitä minun puolestani, ja silti minä olen se epäonnistuja kun olen köyhä enkä löydä hyvää työpaikkaa. Sitäkään ei kukaan sukulainen minulle tarjoa.
Mies sentään on työteliäs, mutta perittyä omaisuutta on hänelläkin jonkin verran. Hän ei siis ymmärrä minun todellisuuttani. Ja hän on tehnyt ratkaisun, jossa hän tekee hullun lailla töitä osan aikaa, ja sitten pitää vaikka kuukauden loman. Kuten juuri nyt. Osan ajasta olen täysin yksin, sitten taas en pääE hänestä eroon. Inhoan nousta aamuyöstä töihin, kun toinen jää nukkumaan. Sitten hänellä on omaa aikaa koko päivä, ja kun tulen kuolemanväsyneenä kotiin niin pitäisi omistautua loppupäiväksi hänelle, kun on ollut niin ikävä. En minä jaksa, minäkin haluan joskus omaa aikaa. Minäkin haluan joskus nukkua rauhassa. Mies kyllä hoitaa ison osan mm. kotitöistä, mutta silti...
Ei minulla kaikki asiat ole huonosti. Mutta tämä kaikki piti nyt saada ulos, heti. Ehkä en tämän ansiosta kiukuttele töiden jälkeen miehelle...
Kommentit (11)
Pistät nyt äkkiä sieltä komerosta Tolua muovipussiin ja hieman hengittelet sieltä, kyllä se kohta helpottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
JA olet parisuhteessa kyseisen herran kanssa, vaikka erilaiset tapanne selkeästi ärsyttävät sinua...?
Kuules, köyhällä ei ole muuta kuin ylpeytensä, älä sitä myy halvalla.
Siis pidä kiinni ihanteistasi. Usko siihen, että kova työ palkitaan ja kaikki työ on tärkeää. Luota että lopulta kaikki on kuten pitääkin ja saat sen mitä sinulle kuuluu.
Elä niin, että pystyt katsomaan itseäsi silmiin.
Vierailija kirjoitti:
JA olet parisuhteessa kyseisen herran kanssa, vaikka erilaiset tapanne selkeästi ärsyttävät sinua...?
Juu, minua ärsyttää hänen työrytminsä. Toivon, että se joskus tästä vielä muuttuisi. Ärsyttää myös se, että hänellä on oman alan töitä ja minulla ei. Ja se, ettei hän ymmärrä miten pienen palkan oikeasti saan kaikesta vaivannäöstäni. Eivät nämä silti ole syitä erota, minun mielestäni ainakaan. Hyvä mies tuo on, vähän pihalla vaan välillä.
Enemmän päänvaivaa aiheutuu hänen ystävistään. Heidän kanssaan minulla ei ole yhtään mitään yhteistä, en voi kunnioittaa heitä mutta samalla olen heille kateellinen. Yritän siis heitä vältellä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kuules, köyhällä ei ole muuta kuin ylpeytensä, älä sitä myy halvalla.
Siis pidä kiinni ihanteistasi. Usko siihen, että kova työ palkitaan ja kaikki työ on tärkeää. Luota että lopulta kaikki on kuten pitääkin ja saat sen mitä sinulle kuuluu.
Elä niin, että pystyt katsomaan itseäsi silmiin.
Jos oman alan töitä saisin niin kaikki olisi hyvin. Siihen saakka pidän kiinni nykyisestä työstäni, työttömäksi en vapaaehtoisesti jää. Jos minulle tulee rahahuolia, niin kukaan ulkopuolinen ei minua auta. Tai mies ehkä, mutta en hänen elätettäväkseen aio alkaa.
Onneksi on omat ystävät. He ovat kaikki enemmän tai vähemmän samassa tilanteessa kuin minä, ja heidän kanssaan ei tarvitse tuntea olevansa jotenkin outo ja erilainen tapaus.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olitko se sinä ap? Hoikka siro kaunis hyvä runkoinen, olit siivoamassa valkoinen paita päällä mistä näkyi rintaliivit läpi hopeapuhelin perstaskussa.
Lähde ulkomaille? Jätä mies ja ota tulevaisuus haltuusi! Tuota menoa katkeroidut. Ymmärrän täysin tilannettasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olitko se sinä ap? Hoikka siro kaunis hyvä runkoinen, olit siivoamassa valkoinen paita päällä mistä näkyi rintaliivit läpi hopeapuhelin perstaskussa.
Minulla on mustat työvaatteet ;)
Ap
Vierailija kirjoitti:
Lähde ulkomaille? Jätä mies ja ota tulevaisuus haltuusi! Tuota menoa katkeroidut. Ymmärrän täysin tilannettasi.
Olen pikkuhiljaa ulottanut työnhakua myös ulkomaille, olisin siis valmiina lähtemään tarvittaessa :) Mikä tahansa on parempi kuin tämä nykyinen tilanne. Eikä tarvitse edes miestä jättää, hän saa luultavasti töitä mistä tahansa, ja on ainakin sanonut tukevansa minua jopa muuttamalla kanssani toiselle paikkakunnalle tai ulkomaille. Mieluiten jäisin kotikaupunkiimme nykyiseen kotiimme, mutta tiedän että se ei välttämättä ole mahdollista.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkä alan koulutus sulla on Ap?
Duunarina joutuu tekemään pitkää päivää että elää, taas reissuhommissa ja pajalla ollessa rakennan iltaisin ralliautoja tai teen muuta autoremonttia, lapsen kanssakin pitää olla.
Tuo siivooja tyttö oli koskisella kärkölässä.
Antakaa anteeksi kirjoitusvirheet, puhelimella vaikea kirjoittaa.
Ap