Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
LOKAMUUMILLE syvimmät nimettömät osanottoni miehesi poismenon takia (vaikka et tätä lue)
13.02.2006 |
Anteeksi jos jotakuta loukkaa että tuon asian tänne mutta itku tuli silmään.
Niin sitä tapellaan joskus ja sitten elämä yhtäkkiä heittää tuollaista PASKAA päälle! Ei voi ymmärtää, ei!
Sinulle ja pienelle vauvallesi niin hurjasti voimia toivotan! Elämä ei ole reilua.
En edes ajattelisi että nykyäänkin ihan terve nuori ihminen noin äkillisesti voi kuolla keuhkokuumeeseen.
Ei-lokakuinen äiti lastensa kanssa. Itkettää.
Kommentit (10)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
mutta miten kolme tuntia myöhemmin, rakkaimpansa kuolemasta, voi olla netissä??
Meistä ei kukaan tiedä miten mieli toimii kun suru saapuu. Toiset tahtoo huutaa pahaa oloa maailmalle, toiset käpertyvät.
halusi varmasti vaan ilmoittaa vakiokeskustelijoille ettei ole hetkeen koneen äärellä. Paljon voimia hänelle, surullista.
luvallista(lähes) ja eka reaktio on monelle kertoa ja puhua. Hyvä kun tekee niin! Osaanottoni ja jaksamista! Kaikki sanat tuntuvat pliisuille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin haluan sanoa syvimmät osanottoni :' ((
VOIMIA LOKAMUUMILLE!!!!
lokamuumi - 12.02. 17:47 (14/52)
surujen päivä.
mieheni kuoli tänä aamuna klo.09.03. liian varhain minusta tuli leski. Liian varhain hänestä eroon jouduin. Liian varhain poikamme isänsä menetti. Ajattelin vuodattaa enmmänkin, mutta ei minulla olekaan mitään sanottavaa. Ilmoitin vain ettei minua varmasti vähään aikaan nyt näy. Kunhan tästä shokista toivutaan niin alkaa elämän uudelleen järjestely. Poikani antaa minulle voimia, mutta en silti tiedä miten jaksan tätä paskaa elämää.
**Surun murtama*
http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=6434823&p=1&mpage=2&tmode…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kolmoselle vaan lyhyesti että erään lokakuisen mies oli joutunut sairaalaan lauantai-sunnuntai yönä keuhkokuumeen takia ja sitten yllättäen kuollut sunnuntaiaamuna. Aivan kauheaa.
Tästä tuli mieleeni, kun oma vauvani oli 1kk ikäinen ja mieheni joutui sairaalaan. Vaikka hän toipui eikä sen vakavammasta ollut kyse, niin ehdin pelätä jo vaikka mitä. Voin vaan kuvitella Lokamuumin surun. Järkyttävää. Kyllä vetää mielen maahan, vaikken ko. ihmistä tunnekaan :(
Alue: Aihe vapaa
mutta miten kolme tuntia myöhemmin, rakkaimpansa kuolemasta, voi olla netissä??