Lue keskustelun säännöt.
Muistakaa että joulu ei ole kristittyjen juhla! Vaan aitojen Suomalaisten.
23.12.2015 |
Joulua on alunperin vietetty ajat sitten ennen kristisnuskon syntyä! Jo muinaiset roomalaiset viettivät joulua. Täällä pohjoismaissa joulu on ollut erityisen tärkeä juhla ja viikingeillä joulu kulki nimellä Yule. Siitä juontuu meidänkin käyttämämme joulu-sana.
Yulen tarkoitus oli juhlistaa uutta alkavaa vuotta. Pahimmat talven pimeydet ja koettelemukset olivat jäämässä taakse ja kevät tekisi pian tuloaan. Päivä pitenisi, ilmat lämpenesivät ja ainaisen nälkäkituuttamisen sijaan saataisiin metsistä ja vesistöistä paremmin saalista ja jonkin ajan odotuksen jälkeen päästäisiin kylvötöihin. Yule eli joulu on siis alkuperäisesti valonjuhla.
Minua huvittaa kieltämättä aina, kun kuulen ihmisten selittävän, miten joulu on menettänyt merkityksensä jeesuksen syntymäjuhlana kaupalliselle joululle, kun joululla ei alunperin ole mitään tekemistä tuon työttömän puuseppä äpärän kanssa! Joulusta tuli jeesuksen syntymäjuhla, kun kristinuskoa alettiin kirveellä ja uhkailemalla levittäämään. Pohjoismaissa suurin kansanjuhla oli Yule, joten kirkon suurin juhla oli hellpo lätkäistä vaan Yulen päälle. "Joo, nyt ei mitään valonjuhlaa enää vietetä! Oikeasti Herramme jeesus syntyi tänään ja tämä on nyt jeesuksen juhla! Yulea viettävät ovat pakanoita, jotka saavat Herramme jeesuksen kristuksen vihat päällensä ja joutuvat helvettiin!" Moni muukin juhla on alunperin ollut ihan muuta kuin kristillistä alkuperää. Kristinusko on vain korvannut alkuperäisjuhlat omillaan, jotta uskonto uppoaisi kansaan paremmin ilman suuria konflikteja.
Historiantutkijoiden mukaan jeesus on - suuren taivaalla näkyneen valoilmiön perusteella - syntynyt huhtikuussa. Olikohan 23.4 tai jotain sitä luokkaa. Suuri taivaalla nähty valoilmiö oli muistaakseni jupiterin ja saturnuksen kohtaaminen (saatan tosin muistaa planeetat väärinkin) jolloin parisen tuhatta vuotta sitten taivaalla näkyi suuren suuri tähti. Ei kuitenkaan joulunaikaan vaan huhtikuuussa.
Kommentit (19)
Aidot suomalaiset eivät kirjoita kansallisuuksia isolla alkukirjaimella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aidot suomalaiset eivät kirjoita kansallisuuksia isolla alkukirjaimella.
Eikö Mannerheim ollut mielestäsi aito Suomalainen? Juuri luon hänen sodan aikaisen mielenkohotus puheensa, ja aina oli Suomalaiset ja Suomalaisuus kirjoitettu isolla.
Pidän häntä aidompana Suomalaisena, kuin kaltaistasi katkeraa foorumikirjoittelijaa.
Vierailija kirjoitti:
Aidot suomalaiset eivät kirjoita kansallisuuksia isolla alkukirjaimella.
Tai juhlien nimiä isolla ja erisnimiä (Jeesus) kuitenkin pienellä.
Joulun arvellaan syntyneen maanviljelyskulttuurin mukana, ja joulu on ainakin 4 000 vuotta vanha juhla. Ennen maanviljelyskulttuuria kuu oli kalenterin perustana ja uudenkuun aika oli tärkein aika kuukaudessa. Kun maanviljelys vaati vuodenaikojen huomioimista auringon eikä kuun mukaan, talvipäivän seisauksesta (vuoden pimein päivä pohjoisella pallonpuoliskolla) tuli vuoden tärkein juhla. Suomessa talvipäivän seisaus on joulukuun 21. päivänä ja Yhdysvalloissa joulukuun 22. päivänä. Kalenterin muuttuessa juliaanisesta gregoriaaniseksi joulu jäi joulukuun 25. päiväksi eli se on hieman väärällä paikalla.
Sana ”joulu” tulee ruotsinkielen sanasta ”hjul”, joka tarkoittaa pyörää. Pyörä oli muinaiskandinaaveilla ja monilla muillakin kansoilla auringon vertauskuva. Muinainen joulu oli pääasiassa perhejuhlaa sekä iloista ja rauhallista joulunviettoa kuten nykyisinkin. Esimerkiksi muinaisilla roomalaisilla oli Saturnalian vietossa vain lyhyt uskonnollinen alkuosa. Roomalaisten lasten juhla Juvenalia osui myös talvipäivän seisauksen aikoihin.
Kun joulu oli auringon syntymäpäivä, monien muinaisten jumalien ajateltiin syntyneen jouluna. Jopa Rooman keisarien ajateltiin syntyneen jouluna, oli heidän todellinen syntymäpäivänsä mihin aikaan vuotta tahansa. Vuonna 274 keisari Lucius Domitius Aurelianus julisti joulukuun 25. päivän, voittamattoman auringon päivän, roomalaiseksi juhlaksi.
Erityisesti Rooman armeijan suosiossa ollut muinaispersialainen jumala Mithra vietti syntymäpäiväänsä jouluna, ja Mithran papit kokoontuivat Vatikaanin kallioille odottamaan vapahtajajumala Mithran paluuta. Taru tähdestä ja tietäjistä on peräisin mithralaisuudesta. Tietäjät toivat syntyneelle kuninkaalle kolme kruunua, mikä nyt annetaan tiedoksi ruotsalaisille. Vuonna 350 Rooman paavi Julius I julisti joulun kristittyjen Jeesuksen syntymäpäiväksi. Mithran papit olivat jo siihen aikaan hävinneet Vatikaanin kukkulalta.
Muinaisroomalaiseen Saturnalia - perinteeseen kuuluivat leivonnaiset, kinkku, kynttilät ja lahjojen antaminen. Pahojen henkien pois häätäminen liittyi monien muinaisten kansojen jouluun. Joillakin kansoilla (esimerkiksi muinaisessa Kaksoisvirranmaassa) esiintyi syntipukki, kuninkaan sijainen, jolle kävi huonosti joulun jälkeen (Zagmuk – juhla). Joulua saatettiin pitää alun perin jopa paholaisen päivänä.
Joulu oli myös muinaisen Pohjolan suurten jumalien kuten Odinin, Thorin ja Väinämöisen juhla. Pohjolassa poltettiin joulupölkky eli koko kuusi ja syötiin joulukinkkua (luultavasti Odinin porsas). Odinin pyhä juoma oli sima, ja sen on myöhemmin korvannut ruotsalaisperäinen glögi. Oluttahan Pohjolassa juotiin aina, kun sitä oli saatavana.
Joulupölkky antoi auringolle lisää voimaa ja kipinöistä voitiin ennustaa, saadaanko seuraavana vuonna paljon porsaita ja vasikoita. Ikivihreät koristeet olivat hedelmällisyyden ja talven jälkeen henkiin heräävän elämän vertauskuvia.
Pohjoisen 4000 vuotta vanhasta maanviljelyskulttuurista ja auringonpalvonnasta on saatu vankkoja todisteita, sillä Tanskasta on löydetty aurinkolaivan jäänteet ja Saksasta auringon vuotuisia liikkeitä esittävä pronssikiekko.
Fundamentalistikristityt ovat eri aikoina yrittäneet hillitä joulun juhlintaa. Esimerkiksi Britanniassa joulun juhlinta tuli yleisesti hyväksytyksi vasta suositun kuningatar Viktorian aikana. Yhdysvalloissa, joka on nykyään melkein joulunvieton päämaa, juhlinta alkoi vieläkin myöhemmin.
Mitä muuten tarkoittavat pallot joulukuusessa? Ne ovat auringon vertauskuvia. Mistä on saanut nimensä Balderin sali? Tietysti se on saanut nimensä auringonjumala Balderista. Kuka nuuskii, ovatko lapset kilttejä? Tietysti saksalainen jumala Oden (Woden), joka tekee joulun aikaan yöllisiä lentoja. Silloin on varminta olla sisällä.
Mitkä ovat joulun hyvät uutiset? Muinaiset kaamosajan ihmiset kiipesivät vuorille todistaakseen auringon paluun ja palasivat alas vuorilta hyvä sanoma mukanaan: aurinko on palannut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aidot suomalaiset eivät kirjoita kansallisuuksia isolla alkukirjaimella.
Tai juhlien nimiä isolla ja erisnimiä (Jeesus) kuitenkin pienellä.
jeesukset ja kristittyjen jumalat kirjoitan aina pienellä. Hyvä että löysit viestieni tärkeimmän sisällön. Hyvää Suomalaista Joulua sinulle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jeeus oli äpärä, koska ei tiedetä missä "neitsyt" maria kävi huoraamassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aidot suomalaiset eivät kirjoita kansallisuuksia isolla alkukirjaimella.
Tai juhlien nimiä isolla ja erisnimiä (Jeesus) kuitenkin pienellä.
Mä käytän kyllä ihan jesseä pienellä kirjoitettuna. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aidot suomalaiset eivät kirjoita kansallisuuksia isolla alkukirjaimella.
Tai juhlien nimiä isolla ja erisnimiä (Jeesus) kuitenkin pienellä.
jeesukset ja kristittyjen jumalat kirjoitan aina pienellä. Hyvä että löysit viestieni tärkeimmän sisällön. Hyvää Suomalaista Joulua sinulle!
Jeesus on erisnimi, senkin pässi.
Ja se Mannerheim... saksalaista sukua ja äidinkieli oli ruotsi
Vierailija kirjoitti:
hallelujaaaa
mulle tulee aina Simo Salmisen biisi Alle luja mieleen.
(Maailma on täynnä uskomattomia tarinoita,
mutta vain yksi kertoo kaveristani Taistosta.
Olen kuullut sen häneltä itseltään ja Taisto
ei pahemmin valehtele. Näin se kuuluu ja se on karmea tarina.)
Kuljetin bussia sinistä,
ja kaverit alkoivat inistä:
"Ajelet liian hiljaisesti."
Kauan mun pinnani kesti.
Mutta viimein mä päätin näyttää
ja hevosvoimia käyttää.
En tiennyt, että lysti on kallista
kun peruuttelin bussia tallista.
Ja tarina alkaa:
Panin kaasulle jalkaa
ja vedin ykkösen sisään.
Aloin kaasua lisään
ja tempaisin portista oikeelle.
Pyörät ne vaikutti soikeelle,
kun vedin kahdella vanteella
ja heittelin ranteella
sisälle nyt jo nelosta.
Joku kirkaisi pelosta,
kun mä hirveesti kiihdytin
ja itteäni viihdytin.
Ja jätkä suojatieltä
näytti mulle kieltä
ja se just pääs karkuun.
Ja rupes kauheesti parkuun.
Tuli pikkunen huoli,
ku yks yks kollikissa kuoli.
Mut' niitähän on muutenkin liikaa.
Mä tsiikasin yhtä piikaa,
enkkä meinannu kekkaa
yhtä hirveetä rekkaa,
mut' se sattumalta
pääsi ite pois alta.
Mä hirveesti kaahasin
ja yht'äkkiä raahasin
kattotelineellä jotakin torvensoittajaa.
On monta koittajaa,
jotka kyllä ajaa kovasti,
mutta enpäs' löydä voittajaani.
Ja sitte kaatu yks' rovasti,
kun ei se kävellyt varovasti
ja se sano: "Hallelujaa!"
Sitten tuli kapee kuja
ja minä vedän nasta laudassa
ja tuumasin, että huilataan vasta haudassa.
Vähän tuli vaikeuksia,
kun yks jätkä kanto suksia
ja sukset tuli sisään lasista.
Mä selvisin ratikka kasista
ja se meni vähän kiskoilta.
Ja sitten mä kyselin siskoilta,
että tietääks' ne tiestä.
No, mutta on miestä -
ajellaan harhassa
ja tempasin eläintarhassa
neljänsadan aidat niin ku Tuomisen Jaakko
ja se auto oli jo ihan paska.
Taitais olla parempi vähä ajatella enste.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joulua on alunperin vietetty ajat sitten ennen kristisnuskon syntyä! Jo muinaiset roomalaiset viettivät joulua. Täällä pohjoismaissa joulu on ollut erityisen tärkeä juhla ja viikingeillä joulu kulki nimellä Yule. Siitä juontuu meidänkin käyttämämme joulu-sana.
Yulen tarkoitus oli juhlistaa uutta alkavaa vuotta. Pahimmat talven pimeydet ja koettelemukset olivat jäämässä taakse ja kevät tekisi pian tuloaan. Päivä pitenisi, ilmat lämpenesivät ja ainaisen nälkäkituuttamisen sijaan saataisiin metsistä ja vesistöistä paremmin saalista ja jonkin ajan odotuksen jälkeen päästäisiin kylvötöihin. Yule eli joulu on siis alkuperäisesti valonjuhla.
Minua huvittaa kieltämättä aina, kun kuulen ihmisten selittävän, miten joulu on menettänyt merkityksensä jeesuksen syntymäjuhlana kaupalliselle joululle, kun joululla ei alunperin ole mitään tekemistä tuon työttömän puuseppä äpärän kanssa! Joulusta tuli jeesuksen syntymäjuhla, kun kristinuskoa alettiin kirveellä ja uhkailemalla levittäämään. Pohjoismaissa suurin kansanjuhla oli Yule, joten kirkon suurin juhla oli hellpo lätkäistä vaan Yulen päälle. "Joo, nyt ei mitään valonjuhlaa enää vietetä! Oikeasti Herramme jeesus syntyi tänään ja tämä on nyt jeesuksen juhla! Yulea viettävät ovat pakanoita, jotka saavat Herramme jeesuksen kristuksen vihat päällensä ja joutuvat helvettiin!" Moni muukin juhla on alunperin ollut ihan muuta kuin kristillistä alkuperää. Kristinusko on vain korvannut alkuperäisjuhlat omillaan, jotta uskonto uppoaisi kansaan paremmin ilman suuria konflikteja.
Historiantutkijoiden mukaan jeesus on - suuren taivaalla näkyneen valoilmiön perusteella - syntynyt huhtikuussa. Olikohan 23.4 tai jotain sitä luokkaa. Suuri taivaalla nähty valoilmiö oli muistaakseni jupiterin ja saturnuksen kohtaaminen (saatan tosin muistaa planeetat väärinkin) jolloin parisen tuhatta vuotta sitten taivaalla näkyi suuren suuri tähti. Ei kuitenkaan joulunaikaan vaan huhtikuuussa.
Joulu on kristittyjen ja nykyään myös kaupallisuuden juhla. Erittäin vastenmielinen koko juhla. Vaikka olen syntyperäinen suomalainen ja ja sukujuureni ovat täällä niin pitkällä kuin vaan voi olla niin en voi sietää koko "juhlaa".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aidot suomalaiset eivät kirjoita kansallisuuksia isolla alkukirjaimella.
Tai juhlien nimiä isolla ja erisnimiä (Jeesus) kuitenkin pienellä.
jeesukset ja kristittyjen jumalat kirjoitan aina pienellä. Hyvä että löysit viestieni tärkeimmän sisällön. Hyvää Suomalaista Joulua sinulle!
Jeesus on erisnimi, senkin pässi.
Ja se Mannerheim... saksalaista sukua ja äidinkieli oli ruotsi
eiku jumalat pienellä mutta Satana ja Piru isolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Vaikka tuhat ihmistä uskoisi hölynpölyyn, se on silti hölynpölyä".
kiinalainen sananlasku
"Et voi todistaa, ettei jumalaa ole olemassa".
En. En voi todistaa sitäkään, ettei sinun päässäsi ole näkymättömiä keijukaisia. Se, ettemme voi todistaa, ettei jumalaa ole olemassa, ei merkitse sitä, että jumala olisi olemassa.
Voidaan keksiä miten suuri määrä tahansa väitteitä, joita ei voida osoittaa vääräksi ja joita jokainen, jolla on ylenpalttinen usko, saattaa pitää oikeina. Kukaan ei kuitenkaan väitä, että niihin kaikkiin kannattaa luottaa niin kauan kuin niiden perättömyyttä ei ole osoitettu. Ja jos ainoastaan joihinkin väitteisiin kannattaa luottaa niin törmäämme jälleen totuuden kriteereihin. Vain tieteellä - julkisella järjen käytöllä - on olemassa menetelmiä erottaa totuutta ja erhettä toisistaan.
Vapaa-ajattelijat lähtevät liikkeelle todistamistaakan periaatteesta. Se, joka esittää väittämän totuuden vaatimuksin (eli esim. "jumala on olemassa"), on velvollinen todistamaan väitteensä tai edes perustelemaan sen tieteellisesti koeteltavalla ja loogisella tavalla. Filosofisia perusteluja voidaan arvioida filosofian keinoin.
"Tarkoitin, että on mahdollista, että jumala on olemassa".
Meillä ei ole todistusaineistoa edes siitä, että jumaluuksien olemassaolo on mahdollista. Jotkut asiat ovat kylläkin mahdottomia (emme voi esim. tehdä vesipalloja). Ihmisen on mahdollista mieltää ajattelunsa tuotteet maailmasta erillisiksi olioiksi. Ihminen voi kuvitella kaikenlaista ja antaa ajattelunsa tuotteille olemassaolon muuallakin kuin omassa subjektiivisessa todellisuudessaan; sisäisessä mentaalisten tilojen maailmassa.
"En voi järjellä todistaa, että jumala on olemassa mutta jumalan olemassaolo ei ole järjen, vaan uskon asia".
Mutta entäpä, jos uskosi on pelkkä ennakkoluulo, kuten käsitys että valkoiset ovat mustia parempia tai miehet naisia parempia tai että ne, joilla on silmälasit, ovat muita viisaampia? Uskonnollinen usko tarkoittaa lujaa luottamusta jonkin sellaisen olemassaoloon tai vaikutukseen, mistä ei ole saatavissa mitään todisteita. Se on uskoa ilman todisteita tai jopa vastoin todisteita.
Usko on periaatteessa mieletön asenne. Jollei asioista tiedetä mitään, uskolta puuttuvat järjelliset perusteet. Jos taas asiat tiedetään ja tunnetaan, ei ole mitään syytä vaatia pelkkää uskomista.
Kun tiedemies sanoo uskovansa, että uusi teoria on tosi, hän tarkoittaa silloin, että teoria on vahvasti perusteltu ja havainnot tai testit tukevat sitä. Kyse on rationaalisesta totena pitämisestä. Myös monet arkipäivän elämänkokemukseen perustuvat uskomuksemme edustavat sitä. Sen sijaan uskonnollinen usko - perusteeton, sokea usko - edustaa irrationaalista (=järjenvastaista) totena pitämistä.
"Mutta jumala on vajavaiselle ihmisjärjelle käsittämätön".
Tämä väite on jo sinänsä mieletön. Olemassaololause on mielekäs (tosi tai epätosi) vasta kun olemassa olevaksi väitetty olio/ilmiö on määritelty, kun sen ominaisuudet on annettu. "Käsittämättömyys" ei ole mikään ominaisuus. Se tarkoittaa samaa kuin lause: "ei kyetä määrittelemään". Väitetyn olion ominaisuuksista ei siis tiedetä mitään, eikä siis tiedetä edes mistä puhutaan. Todellakin; jos ainoa todisteemme on usko silloin emme voi edes tietää mihin uskomme!
"Minä olin epätoivoinen ja itsemurhan partaalla. Uskonto pelasti minut ja saattoi elämäni oikeille raiteille".
Kyllä, uskonto teki sen. Mutta esim. partiopojat ja Freud olisivat tehneet sen myös, jos olisit uskonut heihin. Itse asiassa mikä hyvänsä tosi tai epätosi uskomus voi panna ihmisen elämän järjestykseen.
Jos puhutaan uskon hedelmistä niin todettakoon, että mikä tahansa aito vakaumus voi olla runkona myönteisten hedelmien syntymiselle. Ne ovat pääasiassa eettisen ajattelun luomuksia.
Lisäksi on muistettava, että uskon hedelmät eivät ole lähestulkoonkaan aina myönteisiä. Ihmiskunnan historia ja tämän päivän todellisuus kertovat siitä yllin kyllin. Ajatellaanpa vaikka kerettiläis- ja noitavainoja, ristiretkiä ja uskonsotia. Eri puolilla maailmaa käydään tälläkin hetkellä sotia, jotka ovat osaltaan uskonsotia. Hyvä esimerkki tästä on tämän päivän (1993) tilanne entisessä Jugoslaviassa. Vielä jos muistetaan esim. Salman Rushdien tappotuomiota ja naisten pääsyä aborttiklinikoille estäviä fundamentalistikristittyjä USA:ssa, niin eiköhän kielteiset hedelmät ala hahmottua.
Yksilötasollakin usko tekee ihmisen usein älyllisesti sokeaksi, ennakkoluuloiseksi, vanhoilliseksi, suvaitsemattomaksi ja tietenkin epätieteelliseksi (kts. Albert Ellis: Uskonto henkisenä sairautena, 1986). Liberaali uskonnollisuus on lähinnä emotionaalista lapsellisuutta.
Täältä lisää:
http://www.vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/vastauks.html
Jo kaksi miljoonaa suomalaista on eronnut kirkoista:
Säästä rahasi johonkin parempaan.
http://www.eroakirkosta.fi/
http://www.uskontojenuhrientuki.fi/