Mikä mua vaivaa? Haluaisin mennä, mutta en vaan pysty :(
Tässä mä istun, rappusilla. Kyyneleet vierii pitkin poskia ja sotkee meikin. Tuntuu ihan käsittämättömän pahalta, en saa mentyä illanistujaisiin. Mies meni lasten kanssa edeltä, mä jäin vauvan kanssa kotiin.
Vauva nukkuu. Voisin vain nostaa hänet syliin ja mennä. Mutta häpeän vain itseäni enkä pysty.
Mikä mulla on?! Huomenna käsittää ja olen katkera kun muilla on hauskaa ja mulla ei. Mutta en vaan pääse tuosta ovesta ulos. En tällä itkunaamalla ja läskillä vartalolla.
Enkä ole enää edes mikään teini, vaan aikuinen, säälittävä ihminen.
Kommentit (7)
Kuulostaa liian vähiltä unilta ja huonosti nukutuilta öiltä.
Vierailija kirjoitti:
Oletko masentunut? Voi että minä antaisin kyllä täydellisen vartaloni jos saisin oman vauvan <3 Mieti mitä hyviä asioita sinulla on! Kaikki ei saa koskaan miestä tai lasta!
Näin. Minulla ei ole täydellistä vartaloa vaikka hoikka olenkin, mutta voisin kyllä vaihtaa myös jos vauvan saisin.
Niin tuttua. Olen jämähtänyt kans kotiin saman läskihäpeän takia. Paino nousi reippaasti synnytyksen jälkeen. Olen ollut vähillä unilla jo melkein vuoden. Vauva ei valvota, mutta ahdistus kyllä.
Taidat olla vähän masentunut ... Tiedän sun tunteen. Itselläni toisten ilonpito jotenkin pahentaa omaa oloani. Koen usein oloni ulkopuoliseksi, jättäydyn mieluummin kotiin. Kuitenkin kun pakotan itseni liikkeelle, huomaan että se piristää ja on ollutkin ihan kivaa.
Mene vaan sinne illanistujaisiin. Voithan aina lähteä pois, jos et jaksa.
Voimia <3
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa liian vähiltä unilta ja huonosti nukutuilta öiltä.
Ehkä tämä on sitä. Ja valoa ei ole näkyvissä tunnelin päässä tämän suhteen. Vauva ei edes oikeastaan valvota, muu arki kaatuu päälle kun kaikki on minun vastuulla.
Mies ei ymmärrä, olen yrittänyt sille selittää. Se vaan loukkaantuu mun tunteista. Ap.
Oletko masentunut? Voi että minä antaisin kyllä täydellisen vartaloni jos saisin oman vauvan <3 Mieti mitä hyviä asioita sinulla on! Kaikki ei saa koskaan miestä tai lasta!