Olen raskaana, teenkö abortin!?

Tee vaan. Ei ne teidänkään geenit niin ihmeellisiä ole että niillä kannattaisi lisääntyä kuin kani.

Jos tykkäät, että osaat elää sen ajatuksen kanssa, siis jos teet abortin, niin varaa aika aborttiin. Jos pidät sen vauvan, niin muutama vuosi on rankkaa, mutta kyllä se siitä helpottaa, kun on lapset pienellä ikäerolla. Ja jos tosiaan pidät sen vauvan, niin synnärireissulla sterilisaatio. Tai miehen sterilisaatio. Tai molempien.

olette vastuuttomia haihattelijoita jos teette kolmannen lapsen. pilaat elämäsi, terveytesi, ja kahden olemassaolevan lapsesi elämän. he jäävät vähemmälle huomiolle ja oma elämäsi huononee. tähän lama-suomeen ei kannattaisi muutenkaan lapsia tehdä kitumaan. mene hyvä ihminen abortille ehdottomasti.

Vierailija kirjoitti:

olette vastuuttomia haihattelijoita jos teette kolmannen lapsen. pilaat elämäsi, terveytesi, ja kahden olemassaolevan lapsesi elämän. he jäävät vähemmälle huomiolle ja oma elämäsi huononee. tähän lama-suomeen ei kannattaisi muutenkaan lapsia tehdä kitumaan. mene hyvä ihminen abortille ehdottomasti.

Ja samalla strerilisaatio! Koska en voi ymmärtää että tehdään abortti ja myöhemmin halutaankin lapsi!

Pilaan oikeasti terveyteni ja ehkä mielenterveyteni. En ole kotona viihtyvää äitityyppiä.. Lisäksi mietin näitä kahta.. Jo nyt esikoinen saa liian vähän huomiota, koska kuopus on haastava..

Mietin myös sterilisaatiota, mutta mies ei anna tehdä sitä. En tosiaan voisi enää tehdä suunniteltua lasta jos nyt aborttiin päädyn. Se olisi väärin. Tämä on todella vaikea paikka. Pidän aborttia tappona. Jokainen alkio on yksilö. Silti en usko, että jaksan. Kolme on haastava luku, en edes tiedä mahtuuko meidän autoon kolme istuinta.. En myöskään tiedä olenko valmis kuoppaamaan kaikki tulevaisuuden lapset. Olen vasta 25..

Ei siihen sterilisaatioon nyt miehen lupaa tarvitse ja jos kerran alkaa olla lapsiluku täynnä.

Jos millään vaan jaksat, niin pidä lapsi. Laita katraasi vaikka sitten hoitoon kun uusin kuopus on vuoden ja jatka opintoja. Tai laita kaksi ekaa hoitoon kun pienin on syntynyt. Olet sanalla armollinen itsellesi ja sille syntymättömälle lapsellesi :)

Itsellänikin oli tosi rankkaa kahden ekan kanssa, kärsin ylivirittyneisyydestä johtuvasta unettomuudesta kolme vuotta.

Jos "poistat" "ongelman", puuttuuu sinulta jatkossa aina yksi lapsi. Se helv etti kestää läpi elämän, kun taas rankka vaihe lasten kanssa kestää max 20 v.

Riiia kirjoitti:

Pilaan oikeasti terveyteni ja ehkä mielenterveyteni. En ole kotona viihtyvää äitityyppiä.. Lisäksi mietin näitä kahta.. Jo nyt esikoinen saa liian vähän huomiota, koska kuopus on haastava..

Lue tämä kohta viestistäsi uudelleen ja mieti tarkkaan. Jos oma terveytesi on vaarassa, suosittelen aborttia.

Itsellä nyt viides tulossa ja kun menen synnytykseen samalla haluaisin strerilisaation! Nyt ei enempää 😊

Jos abortti on mielestäsi se oikea ratkaisu, ja siltä se kuulostaa viestien perusteella, niin silloin suosittelen sen tekemään.

Hei viesti nro 7, ei kaikki aina ajattele että puuttuu yksi lapsi jos on tehnyt abortin. Itse tein 18-vuotiaana abortin, miehen (tai no pojan silloin) kanssa yhdessä pohdittiin tarkasti ratkaisua ja kaikin puolin abortti oli järkevämpi, emme todellakaan olleet valmiita ja kykeneväisiä tarjoamaan lapselle sellaista elämää jonka jokainen lapsi ansaitsee.

Vuosia myöhemmin saimme suunnitellusti lapsen, esikoisemme ja ainokaisemme, meillä on yksi lapsi eikä kuuluisikaan olla enempää. Koskaan emme ole aborttipäätöstä katuneet, vielä vähemmän lapsen saatuamme - on entistä varmempaa, että silloin emme todellakaan olisi tähän kyenneet siten miten nyt.

Riiia kirjoitti:

Pilaan oikeasti terveyteni ja ehkä mielenterveyteni. En ole kotona viihtyvää äitityyppiä.. Lisäksi mietin näitä kahta.. Jo nyt esikoinen saa liian vähän huomiota, koska kuopus on haastava..

Mietin myös sterilisaatiota, mutta mies ei anna tehdä sitä. En tosiaan voisi enää tehdä suunniteltua lasta jos nyt aborttiin päädyn. Se olisi väärin. Tämä on todella vaikea paikka. Pidän aborttia tappona. Jokainen alkio on yksilö. Silti en usko, että jaksan. Kolme on haastava luku, en edes tiedä mahtuuko meidän autoon kolme istuinta.. En myöskään tiedä olenko valmis kuoppaamaan kaikki tulevaisuuden lapset. Olen vasta 25..

Kuulostaa siltä, että tiedät itsekin jaksamisen rajat. Mieti nykyisiä lapsiasi. Itse en ole sitä mieltä että jos tekee abortin, saa unohtaa lapsenteon jatkossa. Vahinkoja sattuu ja tilanteet muuttuu. Ole armollinen itsellesi! Itse olen 23-vuotias ja voin hyvin kuvitella itseni kenkiisi. Joskus abortti on paras vaihtoehto kaikille vaikka se on tuskallinen päätös. Se mistä sinun täytyy olla varma on, että pystyt elämään päätöksen kanssa jatkossa joten älä tee aborttia jos epäröit hiukkaakaan.

Mutta eikö aborttia aina epäröi? Ajattelin, että haluan nähdä lapsen ennen aborttia uä-laitteesta. Mies sanoi ettei kannata. Epäröin aika paljon, mutta kolmas lapsi tuntuu ihan hirveältä! Tuntuu, että olen viimeiset kolme vuotta imettänyt tai ollut raskaana.. Oon todella väsynyt ja jotenkin vasta nyt kk sisään saanut liikunnan ja muun edes jotenkin balanssiin.. Vasta kk sitten olin ensimmäisen yön pois kotoa.. Ja tuntui ihanalta nukkua koko yö! Meillä lapset herää 6-8x yö.

Edelleen, jos se kolmas lapsi tuntuu ihan hirveältä ja olet kahdenkin lapsen jälkeen jaksamisen rajamailla, niin suosittelen edelleen aborttia. Juttele miehesi kanssa perusteellisesti ennen päätöstä ja kumpaan tahansa päädyitkin, voimia.