Sappivaivoista kärsivät/kärsineet.
Itelläni sappirakosta löytyny pieniä kiviä ja soraa. Koko ajan on täys/etova olo, en tunne nälkää, ylävatsakipuja, ja inhottavia kipukohtauksia. Kohtaus alkaa huonona olona, leviää ylävatsakivuksi ja sit pistää ja sattuu saakelisti oikean kylkikaaren alle. 2x Litalgin ja Panadol Forte 1g auttavat, vaihtelevasti olo kestää minuuteista useampaan tuntiin. Syön pieniä määriä kelloa katsomalla, koska en tunne nälkää enkä tiedä milloin oon oikeasti täynnä, ja oon tarkkailluy mitä syön. Silti kipuja tulee, välillä särkee vaimeasti pitkään, ja sit tulee noita kipupiikkejä. Leikkausjonossa olen, ensiviikolla aion soittaa ja pyytää kiirehtimään.
Sekä äidiltäni, isoäidiltäni että isäni äidiltä on sappirakko poistettu. Lienee siis periytyvää? Oon ollut ennen tätä kaikkea ihan perusterve, hoikka 26vuotias nainen.
Millaisia teidän oireet on? Mikä ruoka tmv. tekee pahan olon? Mitä voitte syödä turvallisesti? Onko paljon/vähän kipuja? Ootatteko leikkausta/onko se koettu jo?
Kertokaa kokemuksianne.
Kommentit (57)
leikkauksessa kävin 6v sitten. Ennen tuli kohtaus ihan mistä vain, en löytänyt yhteyttä mihinkään juustoon, omenaan, kurkkuun tms. Säteili lapaluiden väliin se kipu. Leikkauksen jälkeen olen voinut syödä mitään vaan. Nyt viime vuosien aikana olen välillä saanut vähän kipua punaviinistä (?), outoa...
Minulla ei juuri kohtauksia ollut, mutta maksa-arvot olivat koholla. Tosin vältin rasvaisia ruokia. Mutta muistan tuon pahan ja etovan olon.
Pääsin melko pian leikkaukseen päivystyksen kautta, joka tehtiin tähystyksellä ja meni todella hyvin eikä juuri sen jälkeen ollut vaivoja.
Mulle auttoi myös rauhallinen liikunta.
Sappikohtauksissa pahinta on juuri maksa-arvojen kohoaminen ja haimatulehdus.
Leikattu 3v sitten... Kohtaukset kestivät pahimmillaan 7-8 h. En voinut syödä vahvoja lääkkeitä koska vauvani oli 1kk ja imetin 😞. Tuska tuntui lähinnä lapaluiden välissä ja huonona olona. Loppupeleissä kohtauksia tuli vaikka mistä, teelusikallinen porkkanaraastetta laukaisi kipukohtauksen 😞. Kärsin kohtauksista 6viikkoa, laihduin 7kg. Söin vain kuivaa riisiä, kanaa, näkkileipää ja vettä. Öisin kävelin pitkin katuja kun yleensä kipu tuli yöllä ja kävely oli ainoa joka vähän helpotti oloani. Sain parhaan mahdollisen joululahjan kolme vuotta sitten kun sain peruutuspaikan leikkaukseen. Kivut jäivät leikkauspöydälle.
Huojentavaa kuulla että kivut ym on jääneet taakse leikkauksen jälkeen. Itelläni on kans paino pudonnut, ja koska oon muutenkin hoikka, ni ei ois varaa pudottaa painoa yhtään.. Ootan sitä kun voin taas syödä normaalisti ja että vointi ois paljon parempi. Oon kauhean väsynytkin kun en saa syötyä tarpeeksi, siksi päivät meneekin kotona maatessa. Ei paljoa uskalla pitkälle lähtee ko ei tiedä milloin huono olo/kipu iskee..
- Ap
minulta vietiin sappirakko toukokuussa. olin kärsinyt sappivaivoista jo muutaman vuoden, mutta viime joulun tienoilla tilanne paheni. Litalgin ei enää tehonnut, kohtaus tuli jopa veteen tehdystä kaurapuurosta! yritin hoitaa kahta lasta nälkää nähden ja välillä tuskissani vessan lattialla pyörien. mies pelkäsi lähteä töihin ja jättää meidät keskenämme...
lopulta pääsin jonoon kiireellisenä, todettiin että sappirakko oli täynnä kiviä ja jo alkanut tulehtua. olin osastolla yhden yön, mikä oli hyvä sillä pystyin nukkumaan vain lähes täydessä istuma-asennossa ja sain
vahvoja kipulääkkeitä, joita ei kotiin saanut. ensimmäinen aamukahvi pitkään aikaan oli saada itkemään ilosta :D
leikkaus todella kannatti ! välillä on epämukavan täysi olo vatsassa ja toista kylkeä kipuilee oudosti, en tiedä onko se lihaksissa vai mitä.. mutta syödä ja juoda voin mitä tahansa ! kahvia, alkoholia, suklaata, tortilloja.
Mie toivon pääseväni nopeesti, ei tämmöstä oloa jaksa enää yhtään.. Alko tossa syyskuun loppupuolella ja alan olee henkisesti ihan poikki.
Ja ai että, mie ootan kans pääseväni taas syömään melkein mitä vaan! Nyt en voi siihe suurimpaan herkkuun, suklaaseen, koskea ja se potuttaa! Tai sapettaa..
Enkä haluais et tää olo tästä vielä pahenee. Kumpa ny jouluviikko menis ilman suurempia kipuja, seuraavalla viikolla jos järjetön kipu iskee, ni on onneks sit paikallinen sairaala vieressä..
Leikkaus helpottaa. Soittele välillä jononhoitajalle ja kysele tilannetta. Saattaa yllättäen löytyäkin aika!
Leikkaus oli ok. Sen jälkeen oli turpiin saanut olo pari päivää, mutta sen jälkeen helpotti.
Tsemppiä. Sappikivut on pahempaa kuin synnytys.
Joo ajattelin heti tiistaina soittaa ja sanoa et mikä tahansa aika käy, kunhan tästä olosta ja kivuista pääsee eroon! Työttömänä kun ei oo väliä minä päivänä tai mihin aikaan menee, mullaha on pelkästään aikaa. Eikä tässä olossa oikeen työnhaku/mahdollinen työnaloitus oikeen inspiroi..
Pari päivää ravattu tk:ssa kipujen kanssa. Eilen sain Tramal 50mg kolmiolääkkeen, nyt vasta alkanut sen vaikutus hiipumaan.
Niin ja kaks lääkäriä laittan kiirehtimispyynnöt menemään.
Mites teillä näin joulunaikaan? Ite koetan varovasti syödä perunalootaa ja kinkkua, onneks on kaapissa kasa keittoja joide ei ainakaa pitäis ärryttää.
Tänään syöny mustikkakeittoa, vaniljajugurttia, pari moniviljaleipää kalkkunan kera ja jauhelihakeiton. Ja juonut vettä, paljon.
- Ap
Samanlaista oireistoa mulla oli, oisin päässy kiireellisenä leikkaukseen, mutta henk koht syistä en voinut mennä vaan sinnittelin muutaman kk, ennenkuin menin. Kananmuna on pahin, sitäon esim siinä perunalaatikossa joten ei ehkä kannata. Kaikki rasvainen tietty myös. Itse olin pitkälti hillariruokavaliolla, muroja, puuroa, rasvatonta maitoa, jugurttia, vähärasvaista kalaa, keittokinkkua jne
Mie oon syöny niin varoen ko pystyn. Jatkuva ruuan tarkkailu ja pienet määrät väsyttää ihan helkutisti. En jaksais muuta kuin nukkua..
Ensviikolla soitan jonohoitajalle, en saanu tällä viikolla ketään sieltä kiinni.
- Ap
Ap, liityn joukkoonne. Kannattaa soittaa jonohoitajalle, aina tulee peruutuksia. Itselläni pahin on tuore omena, tuore kurkku, paistetut ruoat, suklaa, en syö edes nyt. Olen menossa kirurgian polille, otetaan ensin kokeita, en ole perusterve, joten haluavat nähdä ennen jonoon laittamista. Koetetaan selvitä joulusta.
Toivottavasti pääset pian jonoon, tsemppiä! Mie oon ny nää pari pvää syöny mustikkakeittoa, jugurtteja, varoen leipää ja keittoja. Väsyttää liki koko ajan kun ei saa tarpeeks energiaa ruuasta, kroppani on tottunut isompiin ruokamääriin.
- Ap
Pari pientä palaa kinkkua uskalsin syödä, en tiedä uskaltaako itsetehtyä, imellettyä perunalaatikkoa kokeilla?
- Ap
Vierailija kirjoitti:
Pari pientä palaa kinkkua uskalsin syödä, en tiedä uskaltaako itsetehtyä, imellettyä perunalaatikkoa kokeilla?
- Ap
Söin imellettyä perunalaatikkoa, ei tullut kipuja. Kokeile, ota pieni määrä, kyllä se sappi kertoo, sopiiko. Itselläni peruna on niitä jotka sopivat, keitettyinä, ja laatikkokin käy.
Terv. nro 13
Täytyy huomenna varoen kokeilla. Ei mulla ainakaan oo tullu keitetyistä perunoista tai muussista mitään, ni ihmetyttäis kyllä jos laatikosta sit tulis. Onneks on Litalginit ym, joita sit napsia tarvittaessa.
Jännä kun aina iltasin alkaa olee iha jees olo, mut sit alkaa väsymys voittaa. Iltapäivät on oikeestaan pahimpia, ko ei saa syötyy paljoa aamulla, ni energia hiipuu tosi äkkiä. Sit iltaa kohde ko alkaa olee elimistös enemmä ruokaa, ni alkaa olee normaalimpi olo. Kellään samaa?
- Ap
Tämä sappirakkohelvetti on koettu pidemmän kaavan mukaan: pääsin leikkaukseen vasta kolmannen päivystyskeikan jälkeen, kun sappiarvot räjähti. Tämä tapahtui 5kk ensimmäisistä oireista lukien syötyän kinkkua (hyvin monella oireet alkavat tästä). Tietenkään en tajunnut mistä oli oikeasti kyse, vaan eri arvaajalääkäreillä tuli ravattua. Painoa lähti kymmenisen kiloa ja noin pitkään kestäneet kivut koettelivat mielenterveyttä ja jaksamista. Olisi pitänyt kai osata huutaa puhelimessa ja vaatia, mutta kannattaa olla aktiivinen sairaalan suuntaan. Ei ne kivut muulla lähde kuin sillä operaatiolla vaikka ajoittain on helpompaa. Sen jälkeen oikeastaan kaikki muutkin vatsakivut ovat kadonneet. Ja paljon jaksamista!
Mie ravasin lääkäreillä lokakuun alusta lähtien, oireita alko olee jo syyskuun loppupuolella. Marraskuun alussa osastolle jouduttuani alettii tutkii tarkemmi, ni löyty ultraäänellä kivi ja soraa, reilu viikkoa myöhemmin kotiuduttuani kävin vatsan magneettikuvissa, ja sit tuli ajanvaraus gastroskopiaan kuukauden päähän, ja vast sitte leikkausjonoon.
Pää alkaa hajoamaan iha totaalisesti tämmöseen olotilaan, voimattomuuteen, kipuihin ym. Kaipaan sitä energistä, iloista olotilaani ja ruokahalua! Rakastan ruokaa, mutta tällä hetkellä en. En halua muuta kuin tervehtyä.
Nyt aamulla hörppäsin mustikkakeittoa ja sain puolitoista leipää alas. Väsyttää ihan julmetusti kun viime yö meni taas sängyssä pyörien.
- Ap
Tuleeko kellään muulla välillä hiki syödessä?
- Ap
.