Sappivaivoista kärsivät/kärsineet.
Itelläni sappirakosta löytyny pieniä kiviä ja soraa. Koko ajan on täys/etova olo, en tunne nälkää, ylävatsakipuja, ja inhottavia kipukohtauksia. Kohtaus alkaa huonona olona, leviää ylävatsakivuksi ja sit pistää ja sattuu saakelisti oikean kylkikaaren alle. 2x Litalgin ja Panadol Forte 1g auttavat, vaihtelevasti olo kestää minuuteista useampaan tuntiin. Syön pieniä määriä kelloa katsomalla, koska en tunne nälkää enkä tiedä milloin oon oikeasti täynnä, ja oon tarkkailluy mitä syön. Silti kipuja tulee, välillä särkee vaimeasti pitkään, ja sit tulee noita kipupiikkejä. Leikkausjonossa olen, ensiviikolla aion soittaa ja pyytää kiirehtimään.
Sekä äidiltäni, isoäidiltäni että isäni äidiltä on sappirakko poistettu. Lienee siis periytyvää? Oon ollut ennen tätä kaikkea ihan perusterve, hoikka 26vuotias nainen.
Millaisia teidän oireet on? Mikä ruoka tmv. tekee pahan olon? Mitä voitte syödä turvallisesti? Onko paljon/vähän kipuja? Ootatteko leikkausta/onko se koettu jo?
Kertokaa kokemuksianne.
Kommentit (57)
U
Vierailija kirjoitti:
Olin jonossa kai kaksi vuotta isäni taas pääsi samoihin aikoihin lähes heti kun sappivaivat todettiin. Silloin ei ollut vielä hoitotakuuta, kun minut leikattiin. Harkitsin yksityistä sektoria jonossa kituessani, mutta kyseessä onkin niin vaativa operaatio että yksityiset eivät siihen pysty.
Joko outo kieroilu mahdollisuus silloin oli rahan kanssa julkiselle. Mutta oli kaksi pientä lasta eikä sitä rahaa riittänyt.
Huonot kokemukset kaiken kaikkiaan, leikkaukseen ei ole rahaa, kuitenkin olin kaksi kertaa viikon letkuissa Jorvissa kun leikkausta odotin.
Mutta leikkauksen jälkeen nyt olen kunnossa jotain piti vielä pari kertaa säätää siinä helvetillisessä tähystyksessä.
Todennäköisesti isälläsi on ollut maksa-arvot koholla tai haimatulehdus, jolloin he menevät jonon ohi.
Itse pääsin päivystyksen kautta suoraan leikkaukseen, vaikka minulla ei noita kivuliaita sappikohtauksia, ainoastaan maksa-arvot koholla ja etova olo, mutta kiireellisenä jäin sairaalaan odotamaan leikkaukseen.
Vierailija 41; Mie oon henkisesti ihan loppu. Mun on hyvä olla vaa sillo ko pääsen illalla nukkumaan. Sinnittelen päivän kerrallaan, enkä tee mitään suunnitelmia. Aion kyllä pommittaa sairaalaa, pakko niiden on leikata mut pian! En saanu mitään vihkosta, käskettiin vaa googlettamaan :o
Tänään näin iskäni pitkästä aikaa ja itku tuli. Muiden herkutellessa mie söin varoen perunaa, kirjolohta ja kalkkunaleikkelettä. Isän vaimokin huomasi miten oon laihtunut.. Ja että mun silmät ei enää tuiki silleen ko ne aina ennen on tuikkineet.
-Ap
Tänään yritän syödä normiruokaa! Ei jaksais enää keittoja.. -.-'
- Ap
Sain eilen jonohoitajan kiinni. Oli tosi mukava ja ymmärtäväinen. Kirjasi ylös kaiken mitä kerroin, ja koettaa saada miulle nopeasti leikkausajan.
Vierailija kirjoitti:
U
Vierailija kirjoitti:
Olin jonossa kai kaksi vuotta isäni taas pääsi samoihin aikoihin lähes heti kun sappivaivat todettiin. Silloin ei ollut vielä hoitotakuuta, kun minut leikattiin. Harkitsin yksityistä sektoria jonossa kituessani, mutta kyseessä onkin niin vaativa operaatio että yksityiset eivät siihen pysty.
Joko outo kieroilu mahdollisuus silloin oli rahan kanssa julkiselle. Mutta oli kaksi pientä lasta eikä sitä rahaa riittänyt.
Huonot kokemukset kaiken kaikkiaan, leikkaukseen ei ole rahaa, kuitenkin olin kaksi kertaa viikon letkuissa Jorvissa kun leikkausta odotin.
Mutta leikkauksen jälkeen nyt olen kunnossa jotain piti vielä pari kertaa säätää siinä helvetillisessä tähystyksessä.Todennäköisesti isälläsi on ollut maksa-arvot koholla tai haimatulehdus, jolloin he menevät jonon ohi.
Itse pääsin päivystyksen kautta suoraan leikkaukseen, vaikka minulla ei noita kivuliaita sappikohtauksia, ainoastaan maksa-arvot koholla ja etova olo, mutta kiireellisenä jäin sairaalaan odotamaan leikkaukseen.
No kun ei ollut näin, hänellä oli vain jotain närästystä ja kerran kohtaus. Oli vain niin että isä asui landella jotka silloin vielä olivat täynnä sairaaloita eli sairaalapalveluita per asukas oli tarjolla monikerroin kuin PKS-seudulla. Itselläni olivat maksa-arvot pilvissä ja idiootti omalääkäri alkoikin puhua alkoholin käytöstäni, kuin olisin joku suurkuluttaja. Ruokavaliota kun tiedustelin niin käski vain laittaa margariinia leivän päälle voin sijaan. Ei sanonut mitään muuta, kun sanoin että en käytä mitään rasvoja leivän päällä.
Tulehdusarvot olivat joskus niin korkealla että jouduin viikoksi letkuihin.
Opin sitten säätämään itse että kun tuli pahoja kohtauksia, niin olin omatoimisesti kokonaan syömättä useita päiviä.
Siis isäni eli paikkakunnalla jossa ei ollut lainkaan leikkausjonoja, minä elin PKS-seudulla ja jonotin 2-vuotta ja silloinkin pääsin peruutuspaikalle. Litalginia tuli syötyä kuin vitamiineja ja lopulta tulin litalginille allerkiseksi. Silloin alkoikin ne tuskalliset ajat. Tehokkaimmat kipulääkkeet joissa on opioideja kun supistavst sappitiehyeitä ja pahentavat vain asiaa.
Aika vähän oli lääkäreistä hyötyä, olin viimeiset reilu puolivuotta jatkuvasti syömättä useita päiviä putkeen ihan kuukausittain.
Uusi ruoka jonka sappirakko kestää; kirjolohipyörykät! Nams.
Kyllä, tämmöinen asia tekee iloiseksi.
-Ap
Mutta argh että.vituttaa. Haluaisin jo syödä normaalisti! Haluaisin nauttia ruuasta. Nyt syön niin varoen etten osaa nauttia. Syön pieniä annoksia koska pelkään kipukohtauksia. Tuijotan kelloa tietääkseni milloin pitää syödä. En uskalla lähteä pitkälle kotoa ettei tuu kipukohtausta tai ettei verensokerit pääse yllättämään. Tää ei oo kivaa. Ei yhtään kivaa.
- Ap
Tänään sairaalasta soitettiin! Sain leikkausajan. Olisin päässyt jo torstaina, mutta koska nenäni on tukkeessa niin ei se sit sopinutkaa. Joten kahden ja puolen viikon päästä on sit leikkaus tiedossa, infolaput saan kotiin postitse. Nyt sinnittelen (ja jännitän) tämän ajan, kun tietää että pian helpottaa!
- Ap
Huomenna!! Jaiiiiiiiiks. Maha ollu jo viikon kipeä kun jännitän.
-Ap
Sappikivi kohtaus on ollut yksi pahimpia särkyjä, kivet poistetaan vasta kun saavuttavat 5mm koon yleisessä sairaanhoidossa.
Tuo litalgin myynti on lopetettu apteekeista koska aiheutti useimmilla käyttäjillä terveys ongelmia.
Olihan surullinen ketju. aplla toivottavasti asiat nyt ovat kunnossa ja sappirakko poistettu
Useilla tutuilla sinne laikkaukseen on päästy vasta teho-osaston kautta, vaikka leikkaus on naurettavan yksinkertainen tähystysoperaatio, jonka jälkeen voi parin tunnin seurannan jälkeen potilaan jo kotouttaa. Olo paranee heti, eikä sappirakolla ole oikein mitään virkaa
Kertomasi perusteella olet aivan loppu. Sut pitää leikata tammikuussa. Tee töitä sen eteen, että pääset leikkaukseen! - Mä jonotan myös. Olin marraskuussa 6pv kivuissa, oksensin kaiken, mitä söin ja join. Sit voimat loppu ja olikin tulehdusarvo korkealla. Pääsin sairaalaan tiputukseen, olin siellä 5 pv, nesteytettiin ja sain antibioottia. Nyt ruokavaliolla ja leikkaus pitäisi olla lähikuukausina. Mäkin alan varmaan tammikuussa soitteleen sairaalaan. Sehän on kuitenkin nopea leikkaus, n. 1 h, joten luulisi niiden ehtivän eikä tartte olla kuin yksi yö sairaalassa. Etkö saanut vihkosta Sappipotilaan ruokavalio? Mä sain ja se on tosi hyvä. Näköjään julkaisijana Ravitsemusterapeuttien yhdistys ry. Tsemiä!