Lue keskustelun säännöt.
Vauva tulossa kohta, ahdistaa muiden oletukset...
17.12.2015 |
Elikkä meillä olisi ensimmäinen lapsi syntymässä tässä lähipäivinä ja täytyy sanoa, että on alkanut ahdistaa muiden oletukset tulevista vierailuista jne.
Miehen suvun naisilla on kaikilla olleet todella helpot synnytykset, hyvä ettei tyyliin juoksulenkille ole päässeet jo vuorokauden sisään. Vastaavasti omassa suvussani taas synnytykset on olleet vaikeat ja itsekin varaudun mielessäni jo horror-synnytykseen.
Olen tästä miehen äidillekin maininnut, mutta vaikeahan se on ymmärtää jos itsellään on ollut todella helppoa. Nyt siis oletetaan, että mikäli vaan syntyy ennen joulua, niin jouluksi mennään sitten anoppilaan vauvan kanssa. Ja anoppilaanhan tietty on kutsuttu miehen muitakin sukulaisia vauvaa ihastelemaan.
Minulta ei turhia ole kyselty, että mitenkä tämä minulle sopii.
Ja juu, en ole tosiaankaan menossa jos olen synnytyksestä todella kipeänä. Miehelle jo sanoin, että sairaalaan tulkoot vaan katsomaan mutta muuten taas haluan ensin toipua rauhassa ennen vieraslaumaa. Jos vauvaa kovasti mummulaan jouluksi vaaditaan, niin menkööt sitten vauva miehen kanssa sinne, minä ainakin menen sairaalasta kotiin toipumaan (saa tosin nähdä, onko kenelläkään pokkaa tuohon järjestelyyn, joten eiköhän me vauvan kanssa kumpikin kotiin tulla).
Mutta näin viimeisillään ärsyttää ja ahdistaa. Tuntuu kuin olisin vain synnytyskone, joka päkistää näille uuden sukulaisen ja minun tuntemuksiani ja toipumisrauhaani ei tarvitse pätkääkään ajatella.
Kommentit (39)
Miehesi kanssa yhdessä päätätte miten toimitte ja muille sanotte, että tilanteen ja voinnin mukaan mennään. Sillä siisti. Älä suotta moisesta huolta kanna; sillä ei ole mitään väliä, mitä jotkut sukulaiset ehkä ajattelevat tai eivät ajattele. Onnea synnytykseen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No avaa suu ja sano asiasta, aikuinen ihminen.
Kuten tekstissä jo vähänniinkuin ilmaisinkin, olen jo sanonut että minä tulen kyllä kotiin toipumaan.
Pointtina tässä ärsytyksessä ja ahdistuksessa on se, että tuollaisia suunnitelmia innoissaan tehdään kysymättä minulta yhtään mitään. Olen itse tajunnut aina antaa synnyttäneille sukulaisille ja tuttaville toipumisrauhan ja olen onnittelujen yhteydessä ilmoittanut, että tullaan mielellään vauvaa katsomaan sitten kun perheelle vain sopii. Nyt taas itselleni vain ilmoitetaan, että me sitten tullaan heti vauvaa katsomaan kun sairaalan ovesta pääset/te sitten tulette vauvan kanssa heti vierailulle kun sairaalasta pääsette.
Käske kaikkia sukulaisia suksimaan v*****n. Sano jälkeenpäin että johtui hormoneista ;)
Älä turhaan stressaa muiden odotuksista ja kuvitelmista. Sinä ja miehesi päätätte tasan tarkkaan ITSE (ja viime kädessä sinä) omista ja vauvanne menemisistä. Jos tilanne piinaa mieltäsi, niin sano rohkeasti vaan anopille, miten asia on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No avaa suu ja sano asiasta, aikuinen ihminen.
Kuten tekstissä jo vähänniinkuin ilmaisinkin, olen jo sanonut että minä tulen kyllä kotiin toipumaan.
Pointtina tässä ärsytyksessä ja ahdistuksessa on se, että tuollaisia suunnitelmia innoissaan tehdään kysymättä minulta yhtään mitään. Olen itse tajunnut aina antaa synnyttäneille sukulaisille ja tuttaville toipumisrauhan ja olen onnittelujen yhteydessä ilmoittanut, että tullaan mielellään vauvaa katsomaan sitten kun perheelle vain sopii. Nyt taas itselleni vain ilmoitetaan, että me sitten tullaan heti vauvaa katsomaan kun sairaalan ovesta pääset/te sitten tulette vauvan kanssa heti vierailulle kun sairaalasta pääsette.
Sano tuo sille anopille...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhemmuuden myötä saat tottua siihen, että koko ajan ahdistaa jokin.
Vaikka olisi helppo synnytys, niin en varmasti lähtisi jouluksi vastasyntyneen kanssa jonnekin sukulaisten nurkkiin. Haluaisin keskittyä rauhassa vauvaan ja olla rennosti. Sano nyt ihmeessä, että et ole menossa heille jouluna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmuuden myötä saat tottua siihen, että koko ajan ahdistaa jokin.
Aivan varmasti. Eräs miehen sukulainen ilmoitti jo tiukasti, että minkälainen nimi lapselle tulee laittaa. Tästä jäin itse niin "mitä vit..." - ilmeelle, että vasta jälkeenpäin harmittelin etten tullut kysyneeksi, että keidenkäs lapsi tämä nyt olikaan...
Mitä mieltä miehesi on? Meillä on vähän sama tilanne ja lopulta mies meni yksin anoppilaan juttelemaan. Jos vauva syntyy ennen joulua ja pääsemme kotiin niin me olemme rauhassa kotona jouluna, isovanhemmat saavat tulla kylään kahville, ei muita(meillä ei pääse sairaalaan isovanhemmat). Ihan vain jo senkin vuoksi että lapsi on meille ensimmäinen ja haluamme tosiaankin tutustua vauvaan rauhassa ja opetella uutta elämää, vauva ei ole mikään esittelyä varten tehty jota saa isovanhemmat kiikuttaa jokaisen pikkupikkupikkuserkun syliin. Teidän täytyy vain selkeästi tehdä tämä asia selväksi, eikä mutista mitään ehkä-juttuja :)
Onnea vauvan kanssa! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jälkivuotoisena ja maitoa valuvana zombina anopin joulupöytään? Just...
Tajusin just että niillä joiden vauva syntyy joulun aikaan menee koko joulunvietto piloille. Kamalaa! Täytyy tulevaisuudessa ajoittaa lapsenteko niin ettei osu joululle synnytys. N21
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ette tietenkään lähde kyläilemään vastasyntyneen kanssa. Lepäätte rauhassa kotona. Ei kukaan voi vaatia muuta!
Kantsii ehdottomasti padota ja kerätä nyt kaikki tämä matsku oman pään sisään. Lisäksi pitää kuunnella ja painaa mieleen kaikki vähänkin ärsyttävät kommentit näiltä. Sitten haudutellaan huolella painetta nostaen muutama viikko ja annetaan sopivassa tilanteessa RÄJÄHTÄÄ. Vielä parempi on tosin jos onnistuu pitämään kaiken hattunsa alla muutelleen sitä pikkuhiljaa kaunaksi ja katkeruudeksi näitä ihmishirviöitä kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastasyntyneellä ei ole vielä edes rokotuksia.
Eka kuukausi meillä on muutenkin vielä ns. pesimistä. Jos menemme ulos, vauva on suojassa vaunuissa. Muuten vauva on kotona ja elämä rauhoitettua.
Tähän päälle äidin jälkivuoto, maitoa valuvat rinnat, mahdollisesti kipeä alapää ja univelka. Plus hormonien aikaansaama herkkyys ja ns. babyblues.
Esikoisen syntyessä en vielä osannut vetää rajoja. Sukulaisia ja tuttuja ravasi jo osastolla ja kotona homma jatkui (asuimme tuolloin ulkomailla ja sairaalaan sai tulla kuka vain halusi, senkus käveli sisään). Olin itkuinen ja poikki, halusin olla vain rauhassa oman perheen kesken. Alapää vuoti kuin seula, lakanat veressä, kipeät rinnat täynnä maitoa, kävely ja istuminen vaivalloista episotomian vuoksi. Huh, mikä kokemus ja ihan vain niiden vierailijoiden vuoksi. Kaiken lisäksi vauvan sairastelukierre alkoi 2 viikkoisena.
Muiden vauvojen kanssa olemme vetäneet selkeät rajat. Ongelmia ei enää ole ollut.
Tsemppiä, ap!
Kerrot napakasti kaikille kyselijöille, että vietätte ensimmäistä joulua oman perheen kesken. Hetki on nyt, eikä koskaan tämän joulun jälkeen, siihen ei anoppeja ym. kaivata. Ja miehesi sopisi nyt tässä ryhdistäytyä hoitamaan asia, koska tuore äiti tarvitsee lepoa ja rauhaa. Meillä mies oli mukana synnytyksessä ja nähtyään, millaisesta urakasta oli kyse, kohteli kyllä minua kuin kuningatarta ekat viikot synnytyksen jälkeen, että sain toipua rauhassa. Vauvaa ei muutenkaan tarvitse riepotella räkätautiaikana kaikkien lääpittäväksi. Eli hyviä syitä pysyä kotona kyllä löytyy, jokainen toimikoon oman lapsensa kanssa parhaaksi katsomallaan tavalla. Jos sukulaisilla tuntuu olevan tarvetta päästä neuvomaan "Kyllä sitä ennen lähdettiin iltalypsylle suoraan synnytyksestä...", niin ne suut kannattaa tukkia heti alkuunsa. Oma esikoinen oli myös molempien isovanhempien eka lapsenlapsi ja omat ja miehen sisarukset ovat kiitelleet lapsia saatuaan meitä "uudisraivaamistyöstä", heidän ei ole enää tarvinnut selitellä sukulaisille näitä asioita...
Vierailija kirjoitti:
Tajusin just että niillä joiden vauva syntyy joulun aikaan menee koko joulunvietto piloille. Kamalaa! Täytyy tulevaisuudessa ajoittaa lapsenteko niin ettei osu joululle synnytys. N21
Ääliö.
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä miehesi on? Meillä on vähän sama tilanne ja lopulta mies meni yksin anoppilaan juttelemaan. Jos vauva syntyy ennen joulua ja pääsemme kotiin niin me olemme rauhassa kotona jouluna, isovanhemmat saavat tulla kylään kahville, ei muita(meillä ei pääse sairaalaan isovanhemmat). Ihan vain jo senkin vuoksi että lapsi on meille ensimmäinen ja haluamme tosiaankin tutustua vauvaan rauhassa ja opetella uutta elämää, vauva ei ole mikään esittelyä varten tehty jota saa isovanhemmat kiikuttaa jokaisen pikkupikkupikkuserkun syliin. Teidän täytyy vain selkeästi tehdä tämä asia selväksi, eikä mutista mitään ehkä-juttuja :)
Onnea vauvan kanssa! :)
Mies sanoo että totta kai mennään tilanteen mukaan, mutta eipä oikein ole tähän mennessä tajunnut vaikka olen monesti sanonut, että haluan todennäköisimmin kotiin toipumaan.
Nyt vasta kun purkautui kunnon stressi-itku ja sanoin, että menee sinne sitten vauvan kanssa kaksin jos on niin helvetin tärkeää, niin vasta alkoi tajuamaan ettei se ihan oikeasti ole minusta ok, että minulle vain sanellaan että mennään anoppilaan heti jouluksi...
Kiva tottakai että ovat innoissaan uudesta sukulaisesta, mutta alkoi jo tuntua juurikin tuolta, että vauva olisi tehty vain esittelyä varten ja se meidän oma keskinäinen tutustumisaika vauvan kanssa voidaan sivuuttaa ihan kokonaan, jotta suku pääsee vauvaa katsomaan...
Jos ette kehtaa sanoa, että haluatte olla rauhassa kotona (joo tiedän, hölmöä, mut enpä vaan itsekään saanyt anopille sanotuksi), niin voit väittäö että sairaalassa käskettiin olemaan kotona ekat kaksi viikkoa flunssa-aikana. Järkipuheet kannattaa hoitaa vasta kun raskaus- ja synnytyshormonimyrskyt on laantuneet!
Laitatte puhelimella läjän kuvia sukulaisille näin ensiksi. Ja tosiaan, pesitte kaikessa rauhassa kotona. Esikoinen syntyi kohta 23 v sitten, ja silloinen vanhempi neuvolantäti sanoi, että olette kotona juurikin ensimmäisen kuukauden, ilmassa lentävien viruksien jne takia.
No avaa suu ja sano asiasta, aikuinen ihminen.