Puolisosi raivostuttavimmat tavat ja piirteet?
Ni. Kerrokaa ny avoimesti mikä jurppii oikein kunnolla puolison olemuksessa, tekemisissä tms?
Kommentit (7)
Ei tule juuri muuta mieleen kuin päällepuhuminen. Oon monta kertaa hermostunut ihan kunnollakin kun alkaa kesken mun jutun jauhaa siihen päälle jotain ihan omaa settiään. Muiden ihmisten kanssa ei tuota tee. Nyt on onneksi ottanut tosissaan ton kun ei ole hetkeen tarvinut siitä huomauttaa. Toinen tietysti se että silloin joskus kun on kipeenä (esim. 1 aste kuumetta ja vähän nuhanen olo) niin voi vittu sitä valituksen määrää, hän on silloin suunnilleen kuolemanporteilla ja taantuu ihan lapsen tasolle. Mutta sehän on vissiin ihan tutkittu juttu että miehet reagoi pikku flunssaan just näin. ;D
On alkanut ärsyttää koko mies, se on semmonen lösöryhtinen laiskimus, jota ei kiinnosta tipan vertaa pitää itsestään huolta, ei henkisesti eikä fyysisesti.
Oikeesti tässä nyppii seksin vähyys, kun sekään ei sitä kiinnosta, ei ole koskaan oikein kiinnostanutkaan, tosin alussa sentään sain kerta viikkoon, jos olin aloitteellinen, nykyään en halua enää aloitteita tehdä, liian monta torjuntaa takana. Ollaan sitten ilman, prkle! Haaveilen vaan siitä, että olis joku mies, joka ottais.. jatkuva puutteessa eläminen turhauttaa ja vaikuttaa negatiivisesti koko parisuhteeseen. Kai se on ero otettava pikapuoliin muuten ihan hyvästä suhteesta ennenkuin mää itekin näivetyn käytön puutteesta täysin.
Riitelee, osittain tarkoituksella, mielellään toisten kuullen. Ei ymmärrä että vaikka hänen mielestään näin "ilma puhdistuu", niin se yleisö muistaa kaiken mitä hän sanoi vielä vuosienkin päästä. En ymmärrä muutenkaan miksi pitää huutaa toisten kuullen että milloin meillä on viimeksi ollut seksiä tai että eikö meillä ole varaa ostaa uutta autoa kun vanha alkaa olla jo kallis korjattava, ja että rahapula on jostain syystä nimenomaan minun vikani. Nainen luulee että yleisöksi joutuvat kaverit tai sukulaiset tukevat häntä riidassa, vaikka oikeasti ovat vain kiusaantuneita tai uteliaita kuullessaan tätä kautta juoruja tuttavistaan. Pari kaveriaan joskus oikein yllyttää häntä kesken pahimman kiukkupuuskan kuullakseen oikein meheviä salaisuuksia.
-Tiskien laittaminen koneeseen ei onnistu ja likaisten astioiden viljely pitkin kämppää
-kauhee valittaminen, jos joutuu osallistumaan kodin töihin.
-tietokoneen päivittämisen ja muut sen tuunailujen laskeminen kotitöiksi... Ei muuten mutta vuosia tässä katsellessa se unohtuu tai kestää kolme kertaa kauemmin koska hän jää katselemaan youtube videoita, uutisia lukiessa tai muita juttuja selaillessa...
- kenkien jättäminen keskelle eteisen lattiaa, eikä kenkätelineeseen. Pimeällä meinaan aina kompastua niihin...
- takin jättäminen sohvalle naulakon sijasta.
- etsii jotain tavaraa, kaataa laatikkojen sisällön lattialle/sohvalle, eikä siivoa niitä (viikkoon, testattu on) vaan minä joudun ne korjaamaan.
- tavarat aina hukassa (koska niitä ei ikinä voi laittaa omalle paikalleen) ja kun kiireessä niitä etsii, niin kiukuttelee kuin pieni lapsi.
- joka aamuinen kiire, koska aikaisemminhan ei voi herätä, edes sitä varttia.
- kun pitäisi siivota nopeasti, kun vieraita on tulossa alkaa järjestelemään laatikon/vaatehuoneen sisältöä, eikä esim auttamaan siivoamaan niitä paikkoja joita vieraat oikeasti näkevät/katsovat, joten nämä jää minun kontolleni.
- jokaista asiaa mitä etsii pitää ensin kysyä minulta minulta missä se on (onko maitoa? No katoppa siitä jääkaapista joka on nenäsi edessä).
- ei kuuntele mitä puhun/kysyn, vastaa joo ja sitten naureskellen kysyy uudestaan. (Itsensä toistaminen on vuosien aikana hyvin väsyttävää).
- vitsailee monesta asiasta mistä puhun, ei ota puheitani tosissaan, vähättälee puheitani ja tunteitani.
- liioittelee omalta kannaltaan, miten minä aina.... Asioista joita lisää tietoa kaivettuani on tapahtunut useita vuosia sitten tai pari kertaa... Silti puheessa tuo sana -aina-
-oman ulkomuodon vähättely ja moittiminen. (Pelkään että lapsemme alkaa suhtautua itseensä negatiivisesti myös)
Mutta joo, ihan näin muutama näin pikaisesti miettien, mutta eipä ne nyt ole suurimmaksi osaksi kuin pikkujuttuja ja kun muuten oikein ihana puoliso ja mahtava isä.
Meillä yhteinen aika tarkoittaa sitä että saan joka ilta rukoilla että katsotaan yhdessä vaikka tvtä tai tehdään jotain, istutaan käsikädessä esim. Mutta ei! Ne omat tekemiset esim puhelimella on tärkeämpää. Kait toi on aatonkin töissä ja mun synnytyksen ajan, kun työt on kaikki kaikessa....
Mies on melko sotkuinen ja hajamielinen, eikä oikein tekisi kotihommia omasta aloitteesta, mutta eipä tuosta oikein voi mitään hernettä nenään vetää, kun olen itse samanlainen. Hyvä mies se on.
Se alkaa AINA kaivelemaan kaikista pienimmät kolikot kassalla kukkaron pohjalta, jonosta välittämättä. Huom, hyväpalkkainen mies. Kun "pitäähän ne jossain käyttää".