Missä kulkee riitelyn, henkisen väkivallan, rajat tai säännöt
Erityisesti kiinnostaa kuulla naisilta että mitä ette missään nimessä sano pahimmassa riidassakaan miehellenne. Kaikki tietävät että lyödä ei koskaan saa, mutta mikä on samalla lailla jyrkästi kiellettyä henkissä väkivallassa? Oletteko koskaan ajautuneet riidassanne "harmaalle alueelle", olleet ikään kuin epävarmoja tuliko nyt sanottua jotakin josta jää pysyvä lommo suhteeseenne?
Kommentit (9)
En sano mitään mikä loukkaa toista henkilökohtaisella tasolla. En kiroile enkä käytä haukkumasanoja. Riitelen asiasta, ja niin tekee miehenikin.
Osaan kyllä olla kenkku ja inhottava, mutta koskaan en nimittele miestäni hirveillä nimityksillä (esim. hullu kusipää tms.) enkä ikinä milloinkaan menisi arvostelemaan mieheni miehisyyttä (eli väittäisin, että on pieni kalu tai että olisi huono sängyssä tai ei osaisi minua tyydyttää). Luulenpa, että ero tulisi, jos varsinkaan tuohon viimeksi mainittuun sortuisin, tai ainakaan mies ei antaisi antaisi ikinä mulle anteeksi, jos nöyryyttäisin häntä. Muutenkin ajattelen, että nainen, joka ylipäänsä haluaa enää koskaan seksiä mieheltään, ei arvostele häntä seksuaalisesti.
En uhkaile erolla, en valehtele pettäneeni, enkä myöskään väitä olevani ihastunut kehenkään toiseen. Aika samat kuin edellisellä. Välillä tulee sanottua kyllä kaikenlaista kamalaa, saatan esimerkiksi riidan tuoksinnassa kyseenalaistaa mieheni älykkyyden. No, en sano tätä loukatakseni, enkä ns. keksi tyhjästä, vaan mieheni ihan todella on tietyissä asioissa kokemusteni pohjalta keskivertoa yksinkertaisempi. Ehkä jonkun mielestä sen sanominen ääneen on henkistä väkivaltaa, ja eihän sellaisen kuuleminen hyvältä tunnukaan.
Vierailija kirjoitti:
Muutenkin ajattelen, että nainen, joka ylipäänsä haluaa enää koskaan seksiä mieheltään, ei arvostele häntä seksuaalisesti.
Olet varmaan melko oikeassa.
Pyrin parhaani mukaan olla vetämättä riitoihin sellaisia henkilökohtaisuuksia joiden tiedän olevan todella arkoja aiheita. Esimerkiksi voisin vittuilla miehelle hänen mt-ongelmaisesta äidistä tms. Osaan kyllä olla todella paskamainen ja niin osaa mieskin kun sille päälle satutaan. Myöskään seksiin liittyviä solvauksia ei ole meillä koskaan heitelty kumminkaan puolin. Sensijaan molemmat on sortuneet kyllä esim toisen nimittelyyn ja kiroiluun. Tuo kiroilu on kyllä sellainen että en oikein ymmärrä miten siitä kukaan edes loukkaantuu? Jos sanon vaikka riidan aikana useamman kerran "vittu" niin en oikein nää miten miehen pitäisi siitä ottaa itseensä? Saatan huudahtaa ihan vaistomaisesti että "voi vittu" jos vaikka lyön varpaan pöydänkulmaan tai kaadan täyden kahvin pöydälle jne..
Vierailija kirjoitti:
Pyrin parhaani mukaan olla vetämättä riitoihin sellaisia henkilökohtaisuuksia joiden tiedän olevan todella arkoja aiheita. Esimerkiksi voisin vittuilla miehelle hänen mt-ongelmaisesta äidistä tms. Osaan kyllä olla todella paskamainen ja niin osaa mieskin kun sille päälle satutaan. Myöskään seksiin liittyviä solvauksia ei ole meillä koskaan heitelty kumminkaan puolin. Sensijaan molemmat on sortuneet kyllä esim toisen nimittelyyn ja kiroiluun. Tuo kiroilu on kyllä sellainen että en oikein ymmärrä miten siitä kukaan edes loukkaantuu? Jos sanon vaikka riidan aikana useamman kerran "vittu" niin en oikein nää miten miehen pitäisi siitä ottaa itseensä? Saatan huudahtaa ihan vaistomaisesti että "voi vittu" jos vaikka lyön varpaan pöydänkulmaan tai kaadan täyden kahvin pöydälle jne..
Ehkä tässä tarkoitetaan sellaista toiselle kiroilua, kuten vaikka haista paska, tai kutsuminen toista vitun kusipääksi tai vittumaiseksi akaksi tms.
En ole vielä kertaakaan kuuden vuoden suhteen aikana riidellyt miehen kanssa henkilökohtaisuuksiin menemällä eli muusta kuin "aiheesta". En ole edes nimitellyt tai vittuillut. Osaan kyllä hallita kielenkäyttöni ja tunteeni myös vihaisena, eikä mulla ole mitään halua satuttaa rakastamaani ihmistä edes erimielisyyksien aikana.
No en ikinä sanois, että oon ihastunu johonki toiseen, väittää et oon pettäny, tai et mies ois huono sängyssä. Muutenkaan en vaan voi yrittää loukata joillain keksityillä jutuilla, samalta se vaikuttaa kuin toisen tahallinen lyöminen. Toisaalta oon kauheen "vittumainen akka" välillä ja puhun ilkeeseen sävyyn, mutta tollasia en voisi sanoa. Tulee itsellekkin niin hurjan paha mieli pelkästä ajattelusta.