Muistaako kukaan millaista oli ennenvanhaan Alkossa?
Ennen sisään astumista suunnilleen kytättiin ettei kukaan varmasti näe. Siellä sisällä taas pullot oli tiskin takana pohja eteenpäin, piti tietää tarkalleen mitä halusi. Ei ihme ettei vanhempani juuri juoneet alkoholia. Itse muistan että koko asiaan liittyi kummallista häpeää.
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään Alkossa on minusta aivan mainio asiakaspalvelu. Kysyvät haluaako apua, mutta jos sanoo katselevansa tai tietävänsä, jättävät rauhaan, mutta myös tosi asiantuntevasti neuvovat, jos hakee jotain tietynlaista. Ja siis ehdottavat erilaisista hintaryhmistä alkaen halvemmasta. Eilen kassajonossa oli asiakas, joka oli jo valmiiksi ns. juhlakunnossa. Todella hienosti kassa jututti herran ja sanoi lopuksi, että valitettavasti tänään emme voi tehdä kauppoja, palataanko huomenna asiaan? Melkein parasta aisakaspalvelua saa nykyään Alkossa :)
Paitsi että sitä apua tarjotaan yleensä silloin, kun tietää mitä haluaa tai ei muuten tarvitse apua. Silloin kun sitä tarvitsisi, niin myyjiä ei näy missään. Mutta siis se mitä myyjien kanssa asioi, niin palvelu on ystävällistä ja asiantuntevaa.
Mitä alapeukuttamista tässä on? Viimeksi elokuussa olisin kaivannut apua alkoholittomien kuohuviinien valintaan. Yksi myyjä istui kassalla (ymmärrän ettei sen kokoisessa myymälässä voi poistua sieltä kesken kaiken), yksi valitsi keski-ikäisen rouvan kanssa pitkään ja hartaasti viinejä ja yksi luikki ohitseni henkilökunnan tiloihin, kun ihmettelin siinä alkoholittomien hyllyllä.
No tämä yksi tietysti istui kassalla, kuten yleensä kaupoissa joku henkilö huolehtii siitä kassasta. Toinen henkilö palveli asiakasta. Oletatko sinä, että hän olisi jättänyt sen palvelemisen kesken siksi, että sinulla on "kovempi" tarve hänen avulleen? Mieti tilanne vaikka toisin päin. Olisitko tyytyväinen palveluun, jossa myyjä yhtäkkiä ilmoittaa kesken kaiken, että nyt on kyllä palveltava seuraavaa asiakasta?
Tällä kolmannella henkilöllä saattoi olla esimerkiksi tauko alkamassa tai kiire vessaan ja siksi "luikki" ohitsesi sinne henkilökunnan tiloihin. Joskus tilanne vaan sattuu olemaan se, että sitä palvelua on odotettava, jos sitä haluaa saada. Jos on noin vaikeaa odottaa niin olisit sitten vaikka katsonut netistä tai mennyt myöhemmin liikkeeseen uudestaan katsomaan josko vapaata henkilökuntaa löytyisi.
Vierailija kirjoitti:
Joskus 60 tai 70 luvuilla oli myös viinakortti. Muistaako kukaan ? oliko siinä joku rajoitus paljonko sai ostaa per kk?
Olisko se ollut kaksi litraa väkeviä kerralla. Korttihan oli myymäläkohtainen, joten myyjät "tarkkailivat" ettei liian usein käynyt ostoksilla.
Alkossa oli muuten vielä 70-luvulle asti sääntö että henkilökunta ei itse saanut ostaa mitään ilman että oli saanut kirjallisen luvun myymälänhoitajalta. Jotkut heistä jakelivat noita lupia kumileimasimina, mutta oli niitäkin jotka eivät periaatteesta antaneet koskaan lupaa koska edellyttivät henkilökunnalta täysraittiutta.
Vierailija kirjoitti:
Alkossa on nykyään se hyvä puoli tavallisiin kauppoihin verrattuna, että siellä 0,8-prosenttisen "alkoholijuoman" tai aidonkaan alkoholijuoman ostajilta ei kysytä papereita 30-vuotiaaksi asti. Sen sijaan myyjä käyttää tervettä järkeä ja noudattaa lain kirjainta eikä mitään sen päälle.
Tahdon pitää työpaikkani ja noudattaa lakia, joten kysyn niitä papereita kaikilta mielestäni alle 30-vuotiailta alkoholin tai tupakan ostajilta. Mielestäni se on tervettä järkeä. Vai haluaisitko mieluummin, että jäisin työttömäksi ja eläisin sossun luukulta sinun rahoillasi?
Terv. Ruokakaupan myyjä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään Alkossa on minusta aivan mainio asiakaspalvelu. Kysyvät haluaako apua, mutta jos sanoo katselevansa tai tietävänsä, jättävät rauhaan, mutta myös tosi asiantuntevasti neuvovat, jos hakee jotain tietynlaista. Ja siis ehdottavat erilaisista hintaryhmistä alkaen halvemmasta. Eilen kassajonossa oli asiakas, joka oli jo valmiiksi ns. juhlakunnossa. Todella hienosti kassa jututti herran ja sanoi lopuksi, että valitettavasti tänään emme voi tehdä kauppoja, palataanko huomenna asiaan? Melkein parasta aisakaspalvelua saa nykyään Alkossa :)
Paitsi että sitä apua tarjotaan yleensä silloin, kun tietää mitä haluaa tai ei muuten tarvitse apua. Silloin kun sitä tarvitsisi, niin myyjiä ei näy missään. Mutta siis se mitä myyjien kanssa asioi, niin palvelu on ystävällistä ja asiantuntevaa.
Mitä alapeukuttamista tässä on? Viimeksi elokuussa olisin kaivannut apua alkoholittomien kuohuviinien valintaan. Yksi myyjä istui kassalla (ymmärrän ettei sen kokoisessa myymälässä voi poistua sieltä kesken kaiken), yksi valitsi keski-ikäisen rouvan kanssa pitkään ja hartaasti viinejä ja yksi luikki ohitseni henkilökunnan tiloihin, kun ihmettelin siinä alkoholittomien hyllyllä.
No tämä yksi tietysti istui kassalla, kuten yleensä kaupoissa joku henkilö huolehtii siitä kassasta. Toinen henkilö palveli asiakasta. Oletatko sinä, että hän olisi jättänyt sen palvelemisen kesken siksi, että sinulla on "kovempi" tarve hänen avulleen? Mieti tilanne vaikka toisin päin. Olisitko tyytyväinen palveluun, jossa myyjä yhtäkkiä ilmoittaa kesken kaiken, että nyt on kyllä palveltava seuraavaa asiakasta?
Tällä kolmannella henkilöllä saattoi olla esimerkiksi tauko alkamassa tai kiire vessaan ja siksi "luikki" ohitsesi sinne henkilökunnan tiloihin. Joskus tilanne vaan sattuu olemaan se, että sitä palvelua on odotettava, jos sitä haluaa saada. Jos on noin vaikeaa odottaa niin olisit sitten vaikka katsonut netistä tai mennyt myöhemmin liikkeeseen uudestaan katsomaan josko vapaata henkilökuntaa löytyisi.
Kassalla olleen ja toista asiakasta palvelleen esteellisyyden ymmärrän. Mielestäni kymmenen minuuttia on liian pitkä aika odottaa palvelua ilman, että kukaan huomioi mitenkään.
Muistan tuttavan kertoneen joskus 60-70 luvulla, että Alkossa kannattaa aina mennä siihen jonoon, missä on pelkästään miehiä. Tuo jono näet eteni reippaasta, kun miehet tiesivät mitä ostivat; koskenkorvaa, koskenkorvaa, koskenkorvaa...
Kaikki muu tässä ketjussa tuntuu tutulta, mutta ei siellä tiskialkossa kyllä ikinä mitään papereita kysytty. Ilmapiiri oli vaan niin tiukka että sillä pidettiin alaikäiset poissa. Mutta jos pokka riitti kokeilla niin juomaa myytiin kyllä jos ei ihan pikkulapsen näköinen ollut.
Alkon myyjät eivät saaneet olla ystävällisiä ja hymyillä, etteivät asiakkaat liikaa viihtyisi. Kyllä ostamisten määriä myös seurattiin.
Olen itsekin ajatellut, että ne vaikeammin lausuttavat eivät tuolloin kovin hyvin myyneet. Tuskin niitä ihan samalla tavalla oli tosin myynnissäkään. Helpommin lausuttavat myivät tietty paremmin kuin J. Moreau Beau-Monde Pinot Noir.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkossa on nykyään se hyvä puoli tavallisiin kauppoihin verrattuna, että siellä 0,8-prosenttisen "alkoholijuoman" tai aidonkaan alkoholijuoman ostajilta ei kysytä papereita 30-vuotiaaksi asti. Sen sijaan myyjä käyttää tervettä järkeä ja noudattaa lain kirjainta eikä mitään sen päälle.
Tahdon pitää työpaikkani ja noudattaa lakia, joten kysyn niitä papereita kaikilta mielestäni alle 30-vuotiailta alkoholin tai tupakan ostajilta. Mielestäni se on tervettä järkeä. Vai haluaisitko mieluummin, että jäisin työttömäksi ja eläisin sossun luukulta sinun rahoillasi?
Terv. Ruokakaupan myyjä
Laki ei sano, että alle 30-vuotiailta pitää tarkistaa paperit. Se ei myöskään sano, että sima ja kotikalja ovat alkoholijuomia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On nykyäänkin aika natsimeininki. Esim. jos olet teini- tai esiteini-ikäisen kanssa ostoksilla ja tulee tarve käydä Alkossa, niin ne lapsi pitää jättää johonkin näköetäisyyden ulkopuolelle myymälästä. Nimittäin jos sen ottaa mukaan Alkoon tai jättää heti Alkon oven ulkopuolelle norkoilemaan odottavan näköisenä niin sinua syytetään alkoholijuoman välittämisestä alaikäiselle ja seurauksena on lastensuojeluasiakkuus ym. ym.
Jaa. Mä olen kyllä käynyt teinin kanssa alkossa ilman mitään ongelmia... Ehkä olen niin luotettavan oloisen näköinen, että en teinille viinaa antaisi!
Eipä se tarjoaminen laitonta ole vaan välittäminen ja hallussapito.
Ex alkon myyjä
Lainsäädäntö oli aikanaan sellainen, että Alkossa asioimisen pitikin olla epämiellyttävää. Tutkin tätä jokunen vuosi sitten yhtä koulujuttua varten ja sangen mielenkiintoista historia tässä kohtaa olikin. Kyttääminen ja töykeys siis oli oikeasti lakiin kirjattu. Onpa ajat muuttuneet!!
En muista tiski-Alkoja, olen syntynyt 1980. Sen sijaan Ruotsissahan noita on ollut paljon pidempään, itsekin olen tiski-Systembolagetissa asioinut kymmenisen vuotta sitten. Liekö niitä edelleen?
Vierailija kirjoitti:
Kaikki muu tässä ketjussa tuntuu tutulta, mutta ei siellä tiskialkossa kyllä ikinä mitään papereita kysytty. Ilmapiiri oli vaan niin tiukka että sillä pidettiin alaikäiset poissa. Mutta jos pokka riitti kokeilla niin juomaa myytiin kyllä jos ei ihan pikkulapsen näköinen ollut.
Tämäkin oli totta, mutta toisaalta tarpeeksi röyhkeä alaikäinen sai viinaa helposti. Esimerkiksi hyvällä parrankasvulla varustettu teinipoika tai pienen lapsen kanssa asioiva tyttö, joka oli selvästi sen taaperon äiti.
Viinakortti oli ostolupa, mutta vielä sen jälkeen oli ostorajoitus käyntikertaa kohti. Poistuiko rajoitus samalla kun tiskit? Asioin niin harvoin alkossa, että en tosiaan muista.
Mä oon nyt 48-vuotias ja kun siis ekan kerran kävin alkossa, se oli itsepalvelumyymälä, eli 30 vuotta sitten niistä tiskialkoista oltiin luopumassa.
Alko, katsastuskonttorit ja pankit. Siinä kolme, joiden palvelukulttuuri on huomattavasti tullut sieltä äärilaidalta toiselle vuosien saatossa. Kaikkiin kun mentiin männävuosina lakki kourassa ja nöyristellen, mutta mitäpä nyt? Alkosta saat palvelua, katsastuskonttoreiden kerberokset ovat ystävällisiä ja pankitkin pitävät asiakkaastaan kynsin hampain kiinni. Tämä ot.
Tiesittekö, että niissä alkoissa oli takahuone, jossa virkamies puhutteli liian usein alkoon tulevia ja sieltä ostavia asiakkaita.
Enpä tiedä, mutta sen tiedän, että 10 minuutin päästä on punaviiniä.
Mun lapsuudessa piti olla "viinakortti", jotta voi käydä ostoksilla Alkossa.
Sitä minä en tiedä, miten tuo kortti hankittiin. (minä siis 62 v.)
Superalkossa ei jännitä yhtään. Ja vaikka menisit 18-vuotiaana kassalle kolmen 80-prosenttisen viinamäyräkoiran kanssa niin miksikään paperinatsiksi ei myyjä rupea vaan ottaa rahasi vastaan kiitollisuudella (Aitäh! Tere tulemast tagasi!).