Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

paras ystäväni,vanhin ystäväni,ei pyytänyt kummiksi.

Vierailija

Ilm. Mies ei halua minua kummiksi. Olen kyllä hieman loukkaantunut...

Sivut

Kommentit (23)

Vierailija

Ehkä sinä et ole miehen ja hänen vaimonsa paras ystävä. Heillä oli parempiakin vaihtoehtoja kuin sinä. Suotta siitä loukkaannut, aina ei voi voittaa. :)

Vierailija

Aina ei voi voittaa. Minunkin kaverini suuttui kun en pyytänyt kummiksi, olisin muuten varmaan pyytänytkin mutta sitten olisi ollut jo liikaa kummeja ja mielestäni sukulaisia pyydetään ensisijaisesti kummeiksi. Kaverini kehtasi vielä sanoa minulle että "mä olisin ollut paras kummi, harmittaa kun et pyytänyt".

Vierailija

Maailman typerin asia mistä loukkaantua! Se että olet toisen vanhin tai parhain ystävä ei tee sinusta automaattisesti kummia. Kummiksi valitaan ihminen joka tykkää lapsista yleisesti ja olisi varmasti mukana myös lapsen elämässä.

Vierailija

Ehkä halusi pyytää esim. sukulaisia? Ihan ymmärrettävää. Vai sanoiko sulle "sua EN halua lapseni kummiksi?" Silloin voisi loukkaantua.

Vierailija

Älä vielä hermostu ap. Me ainakin pyysimme esikoisemme kummeiksi ainoastaan sukulaisiamme, eli mieheni serkun ja minun kaksi sisarustani. Tiedätkö, kenet paras ystäväsi on kummeiksi pyytänyt? Ovatko hekin mahdollisesti tämän sukulaisia?

Vierailija

Mäkin olin aikanaan hiukan loukkaantunut, kun ystäväni ei pyytänyt mua lapsensa kummiksi. Hän oli mun lapseni kummi, mutta en toki siksi odottanut kummiutta. Ystäni pyysi lastensa kummeiksi ihmisiä, jotka olivat silloin samassa elämäntilanteessa ja juuri silloin läheisiä. Aika nopeasti hän huomasi, ettei se ollutkaan hyvä tapa ja on aina kohdellut mua kuin olisin hänen vanhimman lapsensa kummi. Olemme olleet hyvin läheisiä lukuunottamatta niitä muutamaa vuotta, jolloin hänen lapsensa syntyivät ja he asuivat vähän kauempana. Olimme silloin siis hiukan erilaisissa elämäntilanteissa. Ystäväni on myös aina arvostanut mua äitinä ja ystävänä todella paljon ja tuonut sen myös julki. Nyt he eivät ole juurikaan tekemisissä lasten kummien kanssa, ja selkeästi ystävääni harmittaa, ettei pyytänyt mua kummiksi. Toisaalta mulle se oli merkki siitä, etten luota koskaan täysin ystävääni, mutta pyrin silti itse olemaan hyvä ystävä. Mulla on siis muitakin (luotettavampia) ystäviä ja myös muita kummilapsia.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Aina ei voi voittaa. Minunkin kaverini suuttui kun en pyytänyt kummiksi, olisin muuten varmaan pyytänytkin mutta sitten olisi ollut jo liikaa kummeja ja mielestäni sukulaisia pyydetään ensisijaisesti kummeiksi. Kaverini kehtasi vielä sanoa minulle että "mä olisin ollut paras kummi, harmittaa kun et pyytänyt".

Jo on veemäinen ja katkera ihminen! Ihan kehtasi sanoa, että "harmittaa, kun et pyytänyt". On kyllä niin majesteettirikos!

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Ei kai kukaan halua lapsensa kummiksi jotakin vanhaa panoa? Varsinkaan mitään katkeraa halpaa mammaa.

Tämä selittää sen, miksi sinua pyydetä kummiksi, mutta miten tämä liittyy aloittajaan?

Vierailija

Meidän ystävyys on molemminpuolista ja olemme hyvin läheisiä. Ensimmäisen lapsen kummiksi aikoinaan pyysi sukua joten odotin että mimua pyytäisi,olemmekin kuin perhettä..olen myös hieman hämilläni mistä kiikastaa.olemme paljon tekemisissä ja ihan tosi ystäviä..tosin nyt ei tunnu siltä. Ap

Vierailija

Mua ei oo pyydetty koskaan kummiksi. Nyt myöhemmin ajattelen, että se on hyväkin juttu. Elämässä on ollut muutenkin tarpeeksi hoidettavia asioita.

Vierailija

Kuinka läheisissä väleissä olit lapsen äidin kanssa? Eiköhän hänellä ole aika iso osa sananvallasta lapsensa kummien valitsemisessa ja siinä sinä jäät aika taaimmaiseksi kummijonossa. Olisit lirkutellut äidin suosioon myös.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat