Alan vaihtaminen tehty mahdottomaksi korkeakouluissa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä voi yliopiston sisällä vaihtaa alaa yhtä helposti kuin aiemminkin.

Ensikertalaisuus karsii ainakin haahuilijoita, jotka vaihtavat 3 kertaa korkeakoulua.

Onko tämä sarkasmia? Pääaineen vaihto yliopiston, tai edes oman tdk:n, sisällä HELPPOA?

Teknillisellä yliopistolla, kyllä, helppoa.

Vierailija kirjoitti:

On huomattu. Seurauksena parin viime vuoden abit eivät ole hakeneet kuin ensisijaiseen toiveeseensa. Jos ei ole päässyt, ei ole kannattanut mennä minnekään muuallekaan vaan käyttää seuraava talvi itsekseen pääsykokeeseen lukemiseen. Ennen esimerkiksi lääkäriksi haluavat saattoivat mennä esim. teknilliseen yliopistoon ja käyttää talven mm. matematiikan lukemiseen ja muihin DI-opintoihin.

 

Jos seuraavana vuonna pääsi lääkikseen, oli matikoista yms. opinnoista edelliseltä talvelta hyötyä. Ne taas jotka eivät päässeet, jatkoivat diplomi-insinööriksi esim. kemiasta, fysiikasta, lääketieteellisestä tekniikasta tai biolääketieteestä. Vuosi tai pari välissä ei mennyt hukkaan kummallakaan ryhmällä. Nyt tätä ei uskalleta enää tehdä vaan vuosi välissä menee kokonaan hukkaan.

Ja ne jotka eivät pääse lukemaan diplomi-insinööriksi, päätyvät viemään amk:sta joidenkin paikan ennen kuin vaihtavat yliopistoon. Opiskelupaikkoja ei pitäisi käyttää valmennuskursseina.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi järkyttävä piirrehän tässä on se, että yliopisto tavallaan tunnustetaan ammattikouluksi. Ei olekaan tärkeintä, että sinne päätyvät kyvykkäimmät, jotka kehittäisivät tiedettä eteenpäin, vaan siitä on tehty amis, jossa opetetaan tietty ammatti ja työelämään siitä! Ikään kuin ajatellaan että kaikki on jo keksitty, mitään uutta ei enää tule. Tosielämässä tuo johtaa lopulta viimeinen sammuttakoon valot - tilanteeseen.

Päinvastoin, kaikkein kyvykkäimmät sinne edelleen pääsevät tuossa 20-30% kiintiössä. Keskinkertaisuudet jäävät ulos.

Miksei sitten samantien karsita kunnolla, ja oteta vain muutamia opiskelijoita sisään?

Minua huolestuttaa. Hain 2014 haussa luokanopettajaksi, en päässyt, mutta pääsin lastentarhanopettajaksi. Hain keväällä 2015 uudestaan ja onneksi pääsin nyt luokanopeksi. Muuten olisin varmaan edelleen tuomittu lastentarhanopeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On huomattu. Seurauksena parin viime vuoden abit eivät ole hakeneet kuin ensisijaiseen toiveeseensa. Jos ei ole päässyt, ei ole kannattanut mennä minnekään muuallekaan vaan käyttää seuraava talvi itsekseen pääsykokeeseen lukemiseen. Ennen esimerkiksi lääkäriksi haluavat saattoivat mennä esim. teknilliseen yliopistoon ja käyttää talven mm. matematiikan lukemiseen ja muihin DI-opintoihin.

 

Jos seuraavana vuonna pääsi lääkikseen, oli matikoista yms. opinnoista edelliseltä talvelta hyötyä. Ne taas jotka eivät päässeet, jatkoivat diplomi-insinööriksi esim. kemiasta, fysiikasta, lääketieteellisestä tekniikasta tai biolääketieteestä. Vuosi tai pari välissä ei mennyt hukkaan kummallakaan ryhmällä. Nyt tätä ei uskalleta enää tehdä vaan vuosi välissä menee kokonaan hukkaan.

Ja ne jotka eivät pääse lukemaan diplomi-insinööriksi, päätyvät viemään amk:sta joidenkin paikan ennen kuin vaihtavat yliopistoon. Opiskelupaikkoja ei pitäisi käyttää valmennuskursseina.

Nämä opiskelijathan oppivat jotain hyödyllistä. Sisäänhän otetaan  ihmisiä sen verran, että osa vaihtaa jossain vaiheessa. Ei valmennuskurssilla opi esim. opiskelutaitoja samalla lailla kuin jos opiskelee vuoden pari jossain.

Itse tuntee olevansa tässä jonkinlainen väliinputoaja. Lukion jälkeen yritin päästä yliopistolle, en päässyt ja pidin välivuosia olemalla töissä. Pääsykokeissa oli paljon niitä, joilla oli jo ennestään useampiakin tutkintoja (amk/yo) niin tuntui aika epäreilulta, kun sellaiset pääsi ja itse ei. Välivuosina sitten mietin, mitä sitä elämällänsä tekis. Hain ihan m:n papereilla, mutta en vaan päässyt minne halusin. Lopulta amk:n ovet aukes ja nyt valmistuttua olisi halua jatkaa opintoja vielä yo:lla. Ikää ja tietynlaista motivaatiota on tullut lisää, nyt on enemmän perillä siitä mitä haluaisi tehdä. Vaan nyt se haku onkin paljon vaikeampaa, kun joissakin tutkinnoissa otetaan se 80-90% ensikertalaisia. Koita siinä sitten enää saada jalkaa oven väliin. Sikäli ymmärrän tämän uudistuksen, mutta karu fakta on ettei kovin moni 18v vielä tiedä mitä aikoo tulevaisuudellaan tehdä. Työelämän muuttuessa on aivan normaalia, että ihmisellä saattaa olla 2-3 eri ammattia uransa aikana. Ei meillä ole enää mitään eläkevirkoja ja pakko on kouluttautua koko ajan eteenpäin.