Alan vaihtaminen tehty mahdottomaksi korkeakouluissa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän takia ajattelinkin vaihtaa kandin jälkeen eri alalle maisteriohjelmaan. Siinähän ei voida ensikertalaisia suosia, kun täytyy olla tutkinto alla.

Minä myös. Valmistun tradenomiksi ja aion lähteä lukemaan psykologiaa tai lääketiedettä suoraan maisteri-ohjelmaan. Myös lakitiede  kiinnostaa. Kiva kun me amikset pääsemme nyt yli-opistoon pääsykokeitta :) 

Siis onko tämä mahdollista? Amkn jälkeen eri alalle maisteriohjelmaan?

Eiköhän suosituimmat alat, kuten lääkis ja oikis, pidä ovensa yhä vaikeasti avautuvina. Mut varmaan jotain sellaista et amk:sta kauppatiedettä lukemaan, sitä tulee näkymään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän takia ajattelinkin vaihtaa kandin jälkeen eri alalle maisteriohjelmaan. Siinähän ei voida ensikertalaisia suosia, kun täytyy olla tutkinto alla.

Minä myös. Valmistun tradenomiksi ja aion lähteä lukemaan psykologiaa tai lääketiedettä suoraan maisteri-ohjelmaan. Myös lakitiede  kiinnostaa. Kiva kun me amikset pääsemme nyt yli-opistoon pääsykokeitta :) 

Siis onko tämä mahdollista? Amkn jälkeen eri alalle maisteriohjelmaan?

Amk on kandiin rinnastettava korkea-koulu tutkinto, jolla on samat mahdollisuudet päästä. Naurattaa, kun toiset raukat luki vuosia lääkiksen pääsykokeisiin ja minä kiilaan ohituskaistalta lääkäriksi :)

Vierailija kirjoitti:

Just tän takia en oo jaksanu kandia väsätä. Mulle henkilökohtaisesti tämä on vaan hyvä juttu, sillä menen tuohon ensikertalaiskiintiöön ensi kevään haussa. On ehkä mahdollisuus päästä vaihtamaan alaa sinne minne alun perinkin olisin halunnut, kun akateemisesti kaikkein lahjakkaimmat on ulkona kisasta. Jos ei ensi keväänä natsaa, jatkan yo:ssa roikkumista ja yritän uudestaan seuraavana keväänä.

Kokonaisuutena uudistus on toki aivan perseestä.

Olen valmis lyömään vetoa, että noin 5-10 vuoden päästä päivitellään miksi opiskeluajat venyvät ja entistä useampi ei valmistu ja sitten keksitään lääkkeeksi taas joku pähkähullu rajoitus tai muu vastaava, kun ei suostuta tajuamaan ongelman oikeaa syytä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Just tän takia en oo jaksanu kandia väsätä. Mulle henkilökohtaisesti tämä on vaan hyvä juttu, sillä menen tuohon ensikertalaiskiintiöön ensi kevään haussa. On ehkä mahdollisuus päästä vaihtamaan alaa sinne minne alun perinkin olisin halunnut, kun akateemisesti kaikkein lahjakkaimmat on ulkona kisasta. Jos ei ensi keväänä natsaa, jatkan yo:ssa roikkumista ja yritän uudestaan seuraavana keväänä.

Kokonaisuutena uudistus on toki aivan perseestä.

 

Mutta eihän ensikertalaisuus koske vain valmistuneita vaan kaikkia, jotka ovat ottaneet korkeakoulupaikan vastaan.

Ei koske ennen vuotta 201X. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Just tän takia en oo jaksanu kandia väsätä. Mulle henkilökohtaisesti tämä on vaan hyvä juttu, sillä menen tuohon ensikertalaiskiintiöön ensi kevään haussa. On ehkä mahdollisuus päästä vaihtamaan alaa sinne minne alun perinkin olisin halunnut, kun akateemisesti kaikkein lahjakkaimmat on ulkona kisasta. Jos ei ensi keväänä natsaa, jatkan yo:ssa roikkumista ja yritän uudestaan seuraavana keväänä.

Kokonaisuutena uudistus on toki aivan perseestä.

Olen valmis lyömään vetoa, että noin 5-10 vuoden päästä päivitellään miksi opiskeluajat venyvät ja entistä useampi ei valmistu ja sitten keksitään lääkkeeksi taas joku pähkähullu rajoitus tai muu vastaava, kun ei suostuta tajuamaan ongelman oikeaa syytä.

Tuskin noin tulee käymään, kun kyseessä on tosiaan se, että olet menettänyt ensikertalaisuutesi jos olet ottanut paikan vastaan korkeakoulusta -valmistumisella ei ole mitään merkitystä asian kanssa.

Yksi järkyttävä piirrehän tässä on se, että yliopisto tavallaan tunnustetaan ammattikouluksi. Ei olekaan tärkeintä, että sinne päätyvät kyvykkäimmät, jotka kehittäisivät tiedettä eteenpäin, vaan siitä on tehty amis, jossa opetetaan tietty ammatti ja työelämään siitä! Ikään kuin ajatellaan että kaikki on jo keksitty, mitään uutta ei enää tule. Tosielämässä tuo johtaa lopulta viimeinen sammuttakoon valot - tilanteeseen.

Tällä varmaan ohjataan ihmisiä paremmin työllistäville käytännön aloille ammattikouluihin.

Minun mielestäni niiden imagoa ja tasoa saisi nostaa niin ettei ammattikouluopiskelu olisi noloa ja alempiarvoista.

Ei kannattaisi mennä opiskelemaan "väärää alaa" amkiin vaan voisi hankkia ammatin siinä pyrkiessään jos ei heti pääse haluamalleen alalle.

No ei tästä täällä meluta, kun av:llä ensimmäisenä yleisönä tämä juttu tiedettiin. Jokuhan laittoi jakoon Helsingin yliopiston sisäistä viestintää, jossa näistä uudistuksista tiedotettiin. Niin sitten av-mammoilla oli kaksi vuotta aikaa hakea mieleiseensä koulutukseen ja ohjata samoin vanhemmat lapset oikealle alalle. Itse toki aloitin tämän alanvalintakasvatuksen jo kolmasluokkalaisilleni, että nyt on humanistiset ajat menneet, tähtäätte tytöt suoraa operatiiviseen johtoon kaupallisella alalla ja sivistytään sitten siinä sivussa.

Vierailija kirjoitti:

Yksi järkyttävä piirrehän tässä on se, että yliopisto tavallaan tunnustetaan ammattikouluksi. Ei olekaan tärkeintä, että sinne päätyvät kyvykkäimmät, jotka kehittäisivät tiedettä eteenpäin, vaan siitä on tehty amis, jossa opetetaan tietty ammatti ja työelämään siitä! Ikään kuin ajatellaan että kaikki on jo keksitty, mitään uutta ei enää tule. Tosielämässä tuo johtaa lopulta viimeinen sammuttakoon valot - tilanteeseen.

Päinvastoin, kaikkein kyvykkäimmät sinne edelleen pääsevät tuossa 20-30% kiintiössä. Keskinkertaisuudet jäävät ulos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi järkyttävä piirrehän tässä on se, että yliopisto tavallaan tunnustetaan ammattikouluksi. Ei olekaan tärkeintä, että sinne päätyvät kyvykkäimmät, jotka kehittäisivät tiedettä eteenpäin, vaan siitä on tehty amis, jossa opetetaan tietty ammatti ja työelämään siitä! Ikään kuin ajatellaan että kaikki on jo keksitty, mitään uutta ei enää tule. Tosielämässä tuo johtaa lopulta viimeinen sammuttakoon valot - tilanteeseen.

Päinvastoin, kaikkein kyvykkäimmät sinne edelleen pääsevät tuossa 20-30% kiintiössä. Keskinkertaisuudet jäävät ulos.

Aika huono koepallo. En nimittäin ymmärrä logiikkaasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän takia ajattelinkin vaihtaa kandin jälkeen eri alalle maisteriohjelmaan. Siinähän ei voida ensikertalaisia suosia, kun täytyy olla tutkinto alla.

Minä myös. Valmistun tradenomiksi ja aion lähteä lukemaan psykologiaa tai lääketiedettä suoraan maisteri-ohjelmaan. Myös lakitiede  kiinnostaa. Kiva kun me amikset pääsemme nyt yli-opistoon pääsykokeitta :) 

Siis onko tämä mahdollista? Amkn jälkeen eri alalle maisteriohjelmaan?

Amk on kandiin rinnastettava korkea-koulu tutkinto, jolla on samat mahdollisuudet päästä. Naurattaa, kun toiset raukat luki vuosia lääkiksen pääsykokeisiin ja minä kiilaan ohituskaistalta lääkäriksi :)

Nimenomaan korkea-koulu tutkinto, juu-u.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi järkyttävä piirrehän tässä on se, että yliopisto tavallaan tunnustetaan ammattikouluksi. Ei olekaan tärkeintä, että sinne päätyvät kyvykkäimmät, jotka kehittäisivät tiedettä eteenpäin, vaan siitä on tehty amis, jossa opetetaan tietty ammatti ja työelämään siitä! Ikään kuin ajatellaan että kaikki on jo keksitty, mitään uutta ei enää tule. Tosielämässä tuo johtaa lopulta viimeinen sammuttakoon valot - tilanteeseen.

Päinvastoin, kaikkein kyvykkäimmät sinne edelleen pääsevät tuossa 20-30% kiintiössä. Keskinkertaisuudet jäävät ulos.

Aika huono koepallo. En nimittäin ymmärrä logiikkaasi.

Kaikkein kyvykkäimmät/motivoituneimmat ei-ensikertalaiset pääsevät edelleen opiskelemaan, keskinkertaiset ei-ensikertalaiset eivät. Sama koskee ensikertalaisia. 

Toki näissä ryhmissä absoluuttiset luvut ja niiden suhteet ovat hieman erilaiset, mutta yhtä kaikki sama periaate. Jos olet tarpeeksi hyvä siinä kiintiössä missä haet, pääset sisään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi järkyttävä piirrehän tässä on se, että yliopisto tavallaan tunnustetaan ammattikouluksi. Ei olekaan tärkeintä, että sinne päätyvät kyvykkäimmät, jotka kehittäisivät tiedettä eteenpäin, vaan siitä on tehty amis, jossa opetetaan tietty ammatti ja työelämään siitä! Ikään kuin ajatellaan että kaikki on jo keksitty, mitään uutta ei enää tule. Tosielämässä tuo johtaa lopulta viimeinen sammuttakoon valot - tilanteeseen.

Päinvastoin, kaikkein kyvykkäimmät sinne edelleen pääsevät tuossa 20-30% kiintiössä. Keskinkertaisuudet jäävät ulos.

Työelämässä nuo keskinkertaisuudetkin ovat kuitenkin useimmiten aivan riittävän hyviä ja kehityskelpoisia, terkuin keskinkertainen kauppatieteilijä, oman alan vakipaikka pörssiyrityksessä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta 20-30 prosenttia jo tutkinnon suorittaneista sisäänpääsijöistä on aika iso luku varsinkin siihen nähden, että käsittääkseni toiseen tutkintoon ei enää saa opintotukea. (En ole tutustunut tähän tarkemmin, joten en tiedä poikkeuksista.)

FM

 

Tuohon ei-ensikertalaisiin lasketaan mukaan myös ne, joilla on opiskelupaikka vastaanotettuna jostain vuodesta lähtien (muistaakseni 2013 tai 2014), joten tilanne on vaikea myös ensimmäistä tutkintoaan opiskeleville alanvaihtajille. Puhumattakaan sitten opiskelemaan hakevista, jotka eivät enää voi mennä kakkosvaihtoehtoonsa jos eivät ole täysin varmoja halustaan opiskella siellä, koska vaihtaminen jälkikäteen on niin vaikeaa. Nuoret pakotetaan pelaamaan upporikasta ja rutiköyhää ja välivuodelle jäävien määrä nousee varmasti, kun haetaan vain yhteen paikkaan vuodesta toiseen ja paikkoja on vain osalle pyrkijöistä.

Ahaa, nuo lasketaan mukaan. Nyt selvisi. Kiva, kun kerroit, muut tyytyivät miinustelemaan.

Kyllä ennen oli kaikki paremmin, ainakin nämä opiskeluasiat. Tie oli yksinkertainen: jos oli tarpeeksi hyvä, pääsi opiskelemaan, ja jos oli tarpeeksi hyvä, alaakin sai vaihtaa. Saatiin opintotukea ja soluasunto, otettiin opintolainaa. Sääliksi käy näitä nykyajan opiskelijoita, vaikka heillä onkin teknologia ja opiskelijavaihdot etuinaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi järkyttävä piirrehän tässä on se, että yliopisto tavallaan tunnustetaan ammattikouluksi. Ei olekaan tärkeintä, että sinne päätyvät kyvykkäimmät, jotka kehittäisivät tiedettä eteenpäin, vaan siitä on tehty amis, jossa opetetaan tietty ammatti ja työelämään siitä! Ikään kuin ajatellaan että kaikki on jo keksitty, mitään uutta ei enää tule. Tosielämässä tuo johtaa lopulta viimeinen sammuttakoon valot - tilanteeseen.

Päinvastoin, kaikkein kyvykkäimmät sinne edelleen pääsevät tuossa 20-30% kiintiössä. Keskinkertaisuudet jäävät ulos.

Työelämässä nuo keskinkertaisuudetkin ovat kuitenkin useimmiten aivan riittävän hyviä ja kehityskelpoisia, terkuin keskinkertainen kauppatieteilijä, oman alan vakipaikka pörssiyrityksessä

Tässä olikin kyse tieteen tekemisestä, ei työpaikalla selviytymisestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta 20-30 prosenttia jo tutkinnon suorittaneista sisäänpääsijöistä on aika iso luku varsinkin siihen nähden, että käsittääkseni toiseen tutkintoon ei enää saa opintotukea. (En ole tutustunut tähän tarkemmin, joten en tiedä poikkeuksista.)

FM

 

Tuohon ei-ensikertalaisiin lasketaan mukaan myös ne, joilla on opiskelupaikka vastaanotettuna jostain vuodesta lähtien (muistaakseni 2013 tai 2014), joten tilanne on vaikea myös ensimmäistä tutkintoaan opiskeleville alanvaihtajille. Puhumattakaan sitten opiskelemaan hakevista, jotka eivät enää voi mennä kakkosvaihtoehtoonsa jos eivät ole täysin varmoja halustaan opiskella siellä, koska vaihtaminen jälkikäteen on niin vaikeaa. Nuoret pakotetaan pelaamaan upporikasta ja rutiköyhää ja välivuodelle jäävien määrä nousee varmasti, kun haetaan vain yhteen paikkaan vuodesta toiseen ja paikkoja on vain osalle pyrkijöistä.

Ahaa, nuo lasketaan mukaan. Nyt selvisi. Kiva, kun kerroit, muut tyytyivät miinustelemaan.

Kyllä ennen oli kaikki paremmin, ainakin nämä opiskeluasiat. Tie oli yksinkertainen: jos oli tarpeeksi hyvä, pääsi opiskelemaan, ja jos oli tarpeeksi hyvä, alaakin sai vaihtaa. Saatiin opintotukea ja soluasunto, otettiin opintolainaa. Sääliksi käy näitä nykyajan opiskelijoita, vaikka heillä onkin teknologia ja opiskelijavaihdot etuinaan.

Tämähän ei ole muuttumassa. Avainsana: TARPEEKSI hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi järkyttävä piirrehän tässä on se, että yliopisto tavallaan tunnustetaan ammattikouluksi. Ei olekaan tärkeintä, että sinne päätyvät kyvykkäimmät, jotka kehittäisivät tiedettä eteenpäin, vaan siitä on tehty amis, jossa opetetaan tietty ammatti ja työelämään siitä! Ikään kuin ajatellaan että kaikki on jo keksitty, mitään uutta ei enää tule. Tosielämässä tuo johtaa lopulta viimeinen sammuttakoon valot - tilanteeseen.

Päinvastoin, kaikkein kyvykkäimmät sinne edelleen pääsevät tuossa 20-30% kiintiössä. Keskinkertaisuudet jäävät ulos.

Aika huono koepallo. En nimittäin ymmärrä logiikkaasi.

Kaikkein kyvykkäimmät/motivoituneimmat ei-ensikertalaiset pääsevät edelleen opiskelemaan, keskinkertaiset ei-ensikertalaiset eivät. Sama koskee ensikertalaisia. 

Toki näissä ryhmissä absoluuttiset luvut ja niiden suhteet ovat hieman erilaiset, mutta yhtä kaikki sama periaate. Jos olet tarpeeksi hyvä siinä kiintiössä missä haet, pääset sisään. 

Niin? Kyllä siinä moni hyväkin joutuu ikävään asemaan, kun otetaan vielä huomioon lukiopapereiden arvottaminen. Eli esim. kiintiö 20 sisään, joista 14 ekakertalaisia. Mutta noista 20:stä viime vuonna 14 pääsi koearvosanat+yo-paperit. Eli noista kuudesta (jotka voivat olla ensikertalaisia tai ei-ensikertalaisia) otetaan paperit huomioon keskimäärin neljältä. Eli vain kaksi sellaista voi päästä, joka ei ole ensikertalainen ja jolla ei ole hyvät yö-paperit. Tosi pieniä lukuja. Viime vuonna esim. tuolle mainitsemalleni linjalle oli 700 hakijaa..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän takia ajattelinkin vaihtaa kandin jälkeen eri alalle maisteriohjelmaan. Siinähän ei voida ensikertalaisia suosia, kun täytyy olla tutkinto alla.

Minä myös. Valmistun tradenomiksi ja aion lähteä lukemaan psykologiaa tai lääketiedettä suoraan maisteri-ohjelmaan. Myös lakitiede  kiinnostaa. Kiva kun me amikset pääsemme nyt yli-opistoon pääsykokeitta :) 

Hyvä suunnitelma.

Meillä voi yliopiston sisällä vaihtaa alaa yhtä helposti kuin aiemminkin.

Ensikertalaisuus karsii ainakin haahuilijoita, jotka vaihtavat 3 kertaa korkeakoulua.

Vierailija kirjoitti:

Meillä voi yliopiston sisällä vaihtaa alaa yhtä helposti kuin aiemminkin.

Ensikertalaisuus karsii ainakin haahuilijoita, jotka vaihtavat 3 kertaa korkeakoulua.

Onko tämä sarkasmia? Pääaineen vaihto yliopiston, tai edes oman tdk:n, sisällä HELPPOA?