Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Keksin tänään mielestäni hyvän ajatuksen
08.12.2015 |
Jos Jumala päättäisi jostain syystä, että minä joudun tai saan, miten päin sen nyt haluaa ajatella, tappaa kaikki maapallon ihmiset yhtenä päivänä, niin minkä päivän valitsisin. Siis minä en tappaisi kaikkia, vaan Jumala, mutta minä päättäisin milloin. Niin päättäisin, että samana päivänä kuin minä kuolen. Hetki sen jälkeen.
Niin mietin vain, että minua ei yhtään hetkauttaisi se, että kaikki kuolevat samana päivänä minun jälkeeni kuin minäkin. Koska kun olisin kuollut, niin mitä väliä asialla olisi? Lisäksi asettamalla päivän samaksi minulle taattaisiin ruokaa kauppoihin, sähköä pistorasiaan jne. Kun minulle on perusteltu sitä, että me ihmiset olemme riippuvaisia toisistamme noista syistä. Tarvitsen roskakuskeja jne. No niin tarvitsenkin. Mutta en aio antaa kellekään mitään ellei minulta erikseen pyydetä ja silloinkin vain jos minua sattuu huvittamaan.
Ja Jumala tässä esimerkissä ei sitten olisi kristinuskon Jumala, vaan vain kaikkivaltias. Eli seuraamushöpinät voi jättää sikseen. Ja esimerkissäni tämä koko idea olisi tämän Jumalan, minä vain jotenkin liittyisin siihen. Samoin jos minun elämäni olisi kiinni jonkun sattumanvaraisen maapallon asukkaan elämästä, eli me kaikki kuoltaisiin kun hän sanoo, niin se olisi ihan ok. Kuolemmehan me kaikki muutenkin ihan milloin vain.
Kommentit (74)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä jos jotain niin odotan hänen hyväksyntäänsä, mutta en varmaankaan sitä saa, koska mulla on justiinsa tällainen mieli kuin tuo aloitus on.
ApJoo.
Mutta kyllähän oma lapsi pitäisi hyväksyä sellaisena kuin hän on, eli sikäli äitini tekee väärin. Mutta on itse ihan sokea asialle. Luulee, että on hyvä, ehdoitta toisen hyväksyvä ihminen. Tuo pelkkä ajatukseni kuin on vain ajatus, ei sen pitäisi loukata ketään, vai? Että on vain oma asiani, jos olen tuota mieltä?
Ap
Tottakai pitäisi, mutta kaikilla se ei mene niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hei, lopetapa tämä yksinpuhelusi tällä palstalla ja leivo vaikka pipareita niiden lastesi kanssa. Ai niin, taidat olla se omassa paskassasi pyörivä hullu, joka ei edes siivoa siksi kun äiti on hullu. Vaikka sinähän se hullu olet.
Mies on jo leiponut lasten kanssa varmaan kolmet piparit :D Ei mun tartte, kato. Leivo sä vaan, jos oot joku äiti. Ainakin säkin oot kivan depressiivisen oloinen ja katkeran. Ei käy kateeksi, vaikka varmaan luulet niin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä jos jotain niin odotan hänen hyväksyntäänsä, mutta en varmaankaan sitä saa, koska mulla on justiinsa tällainen mieli kuin tuo aloitus on.
ApJoo.
Mutta kyllähän oma lapsi pitäisi hyväksyä sellaisena kuin hän on, eli sikäli äitini tekee väärin. Mutta on itse ihan sokea asialle. Luulee, että on hyvä, ehdoitta toisen hyväksyvä ihminen. Tuo pelkkä ajatukseni kuin on vain ajatus, ei sen pitäisi loukata ketään, vai? Että on vain oma asiani, jos olen tuota mieltä?
ApTottakai pitäisi, mutta kaikilla se ei mene niin.
Niin. Äitini mielestä kun olen väärinkohdeltuna jotenkin vaikea sekin vaikeus on minun syytäni. Vaikka sitä saa mitä itse kasvattaa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
En tiedä miten saisin sen lehmän päähän, että ei, me emme olleet tasaveroiset siinä miten sinä voit käyttäytyä minua kohtaan kuin minä sinua. Ja että ei ole oikein, jos sinua ei haittaa, etten anna sinulle hyväksyntääsi, koska olet käyttäytynyt niin, että en vain tunne arvostusta sinua kohtaan, mutta silti minua haittaa, että sinä et anna minulle hyväksyntääsi, kun olen reagoinut sinun käytökseesi minua kohtaan. Me emme olleet siinä asiassa milloinkaan tasaveroisia, kusipää.
Miten aikuinen ("äiti") edes voi ajatella, että on ihan sama aikuisen sanoa lapselleen, ettei hyväksy tätä, kuin lapsen aikuiselle, ettei hyväksy tätä? Että jos itseä ei satuta se, ettei lapsi hyväksy niin kuvittelee, ettei lapseen satu se, kun aikuinen sanoo, että en hyväksy sinua?
Ap
Ehkä et saa (ekaan lauseeseen liittyen).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä jos jotain niin odotan hänen hyväksyntäänsä, mutta en varmaankaan sitä saa, koska mulla on justiinsa tällainen mieli kuin tuo aloitus on.
ApJoo.
Mutta kyllähän oma lapsi pitäisi hyväksyä sellaisena kuin hän on, eli sikäli äitini tekee väärin. Mutta on itse ihan sokea asialle. Luulee, että on hyvä, ehdoitta toisen hyväksyvä ihminen. Tuo pelkkä ajatukseni kuin on vain ajatus, ei sen pitäisi loukata ketään, vai? Että on vain oma asiani, jos olen tuota mieltä?
ApTottakai pitäisi, mutta kaikilla se ei mene niin.
Niin. Äitini mielestä kun olen väärinkohdeltuna jotenkin vaikea sekin vaikeus on minun syytäni. Vaikka sitä saa mitä itse kasvattaa.
Ap
Se on sitten hänen mielipiteensä. Eihän se mikään absoluuttinen totuus silti ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Millainen mahtaa olla ap:n huono ajatus, jos tämä on hyvä ajatus?
Vitut mä äitiydestä ja en siivoo!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, lopetapa tämä yksinpuhelusi tällä palstalla ja leivo vaikka pipareita niiden lastesi kanssa. Ai niin, taidat olla se omassa paskassasi pyörivä hullu, joka ei edes siivoa siksi kun äiti on hullu. Vaikka sinähän se hullu olet.
Mies on jo leiponut lasten kanssa varmaan kolmet piparit :D Ei mun tartte, kato. Leivo sä vaan, jos oot joku äiti. Ainakin säkin oot kivan depressiivisen oloinen ja katkeran. Ei käy kateeksi, vaikka varmaan luulet niin.
Ap
No ainakaan en ulise tällä palstalla itsekseni sivutolkulla kuinka paska lehmä mun mutsi on. Katos kun jotkut on kasvaneet aikuisiksi. Jos olet se sama tyyppi, joka taannoin uhosi ettei aio siivota kämppäänsäkään, kun äidin mielestä kannattaisi, niin ihmettelen todella, että se mies siellä huushollissa on vielä jäljellä. Kasva aikuiseksi. On siinä lapsille roolimalli...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä miten saisin sen lehmän päähän, että ei, me emme olleet tasaveroiset siinä miten sinä voit käyttäytyä minua kohtaan kuin minä sinua. Ja että ei ole oikein, jos sinua ei haittaa, etten anna sinulle hyväksyntääsi, koska olet käyttäytynyt niin, että en vain tunne arvostusta sinua kohtaan, mutta silti minua haittaa, että sinä et anna minulle hyväksyntääsi, kun olen reagoinut sinun käytökseesi minua kohtaan. Me emme olleet siinä asiassa milloinkaan tasaveroisia, kusipää.
Miten aikuinen ("äiti") edes voi ajatella, että on ihan sama aikuisen sanoa lapselleen, ettei hyväksy tätä, kuin lapsen aikuiselle, ettei hyväksy tätä? Että jos itseä ei satuta se, ettei lapsi hyväksy niin kuvittelee, ettei lapseen satu se, kun aikuinen sanoo, että en hyväksy sinua?
ApEhkä et saa (ekaan lauseeseen liittyen).
Niin, olet oikeassa. On ollut valaiseva keskustelu, taas. Kiitos itselleni ja niille muutamille, jotka kuulivat oikein.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, lopetapa tämä yksinpuhelusi tällä palstalla ja leivo vaikka pipareita niiden lastesi kanssa. Ai niin, taidat olla se omassa paskassasi pyörivä hullu, joka ei edes siivoa siksi kun äiti on hullu. Vaikka sinähän se hullu olet.
Mies on jo leiponut lasten kanssa varmaan kolmet piparit :D Ei mun tartte, kato. Leivo sä vaan, jos oot joku äiti. Ainakin säkin oot kivan depressiivisen oloinen ja katkeran. Ei käy kateeksi, vaikka varmaan luulet niin.
ApNo ainakaan en ulise tällä palstalla itsekseni sivutolkulla kuinka paska lehmä mun mutsi on. Katos kun jotkut on kasvaneet aikuisiksi. Jos olet se sama tyyppi, joka taannoin uhosi ettei aio siivota kämppäänsäkään, kun äidin mielestä kannattaisi, niin ihmettelen todella, että se mies siellä huushollissa on vielä jäljellä. Kasva aikuiseksi. On siinä lapsille roolimalli...
Totta kai on, hierooko paikkoja? Voi että jotkut on pikkumaisia. Tukehdu omaan erinomaisuuteesi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, lopetapa tämä yksinpuhelusi tällä palstalla ja leivo vaikka pipareita niiden lastesi kanssa. Ai niin, taidat olla se omassa paskassasi pyörivä hullu, joka ei edes siivoa siksi kun äiti on hullu. Vaikka sinähän se hullu olet.
Mies on jo leiponut lasten kanssa varmaan kolmet piparit :D Ei mun tartte, kato. Leivo sä vaan, jos oot joku äiti. Ainakin säkin oot kivan depressiivisen oloinen ja katkeran. Ei käy kateeksi, vaikka varmaan luulet niin.
ApNo ainakaan en ulise tällä palstalla itsekseni sivutolkulla kuinka paska lehmä mun mutsi on. Katos kun jotkut on kasvaneet aikuisiksi. Jos olet se sama tyyppi, joka taannoin uhosi ettei aio siivota kämppäänsäkään, kun äidin mielestä kannattaisi, niin ihmettelen todella, että se mies siellä huushollissa on vielä jäljellä. Kasva aikuiseksi. On siinä lapsille roolimalli...
Sä oot kato enempi sellainen mun äidin tyyppinen omaan erinomaisuuteensa ja napaansa tuijottava paska, mun mies taas ketjun sallivien ihmisten kaltainen. On sallittua olla jotain mieltä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, lopetapa tämä yksinpuhelusi tällä palstalla ja leivo vaikka pipareita niiden lastesi kanssa. Ai niin, taidat olla se omassa paskassasi pyörivä hullu, joka ei edes siivoa siksi kun äiti on hullu. Vaikka sinähän se hullu olet.
Mies on jo leiponut lasten kanssa varmaan kolmet piparit :D Ei mun tartte, kato. Leivo sä vaan, jos oot joku äiti. Ainakin säkin oot kivan depressiivisen oloinen ja katkeran. Ei käy kateeksi, vaikka varmaan luulet niin.
ApNo ainakaan en ulise tällä palstalla itsekseni sivutolkulla kuinka paska lehmä mun mutsi on. Katos kun jotkut on kasvaneet aikuisiksi. Jos olet se sama tyyppi, joka taannoin uhosi ettei aio siivota kämppäänsäkään, kun äidin mielestä kannattaisi, niin ihmettelen todella, että se mies siellä huushollissa on vielä jäljellä. Kasva aikuiseksi. On siinä lapsille roolimalli...
Sä haluaisit tunkea ihmiset yhteen muottiin ja pahastut, kun joku ei olekaan kaltaisesi. Luulet olevasi jotain ja voivasi hyvin, vaikkei sulla ole hajuakaan omista pimeyksistäsi... En haluaisi olla sä.
Ap
Enkä yritä olla lapsille mikään "roolimalli". Olen se mikä olen, vikoinenikin. Äitini kuvitteli olevansa roolimalli, ja vituiksi meni! Mieheni on sata x tasapainoisempi skitsofreenikkoäitinsä jäljiltä, joka ei taatusti ollut mikään roolimalli!
Ap
Alue: Aihe vapaa
Hei, lopetapa tämä yksinpuhelusi tällä palstalla ja leivo vaikka pipareita niiden lastesi kanssa. Ai niin, taidat olla se omassa paskassasi pyörivä hullu, joka ei edes siivoa siksi kun äiti on hullu. Vaikka sinähän se hullu olet.