Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Hirveä vauvakuume... Miten tämä menee ohi?!

Vierailija

Tilanne on se, että olen 22-vuotias avoliitossa oleva nainen ja opiskellaan molemmat mieheni kanssa. Mulla on vähän väliä ollut muutaman vuoden aikana vauvakuumekausia ja mennyt ohi sitten ajan kanssa, välillä helpottaa yms.
Vähän aikaan sitten tulin raskaaksi (pillereistä huolimatta) mutta raskaus päättyi hieman jälkeen positiivisen. Siitä lähtien olen joka kierrossa (syön vieläkin pillereitä) alkanut salaa toivomaan olevani raskaana, kuuntelen kehoni oireita jospa olisin raskaana.
Ajatus raskaudesta on niin voimakas, samaten kun näen kaupungilla vauvoja niin tulee se sama fiilis. Onko muilla näin? Emme todellakaan voi hankkia lasta ainakaan 5vuoteen kun opiskelut kesken ja haluamme matkustella ja elää nuorina vielä, mutta miten kestän tämän palavan tunteen kanssa kun kohtu oikein huutaa sitä vauvaa...kun ei ole vielä aika.
Lähipiirissäni ei ole vauvoja, joita voisin hoitaa yms, koska luulen että se saattaisi helpottaa. On ainoastaan kouluikäisiä lapsia joita välillä tapaan.
En tiedä miten kestän tämän tunteen kanssa siihen mennessä kunnes joskus ehkä saamme lapsen.
Onko vertaistukea?

Kommentit (4)

Vierailija

Oon ihan huono vertaistuki ku sain ekan 22-vuotiaana melkein-kandina ja tokan 25-vuotiaana melkein-maisterina. Mut voin sanoa että vauvakuume helpottaa väliaikaisesti siinä kun on ollut pahoinvoiva ympäri vuorokauden muutaman viikon, erityisesti tokalla kertaa kun miettii vaan että miksi ihmeessä oon ajanut itseni uudestaan samaan tilanteeseen...

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Oon ihan huono vertaistuki ku sain ekan 22-vuotiaana melkein-kandina ja tokan 25-vuotiaana melkein-maisterina. Mut voin sanoa että vauvakuume helpottaa väliaikaisesti siinä kun on ollut pahoinvoiva ympäri vuorokauden muutaman viikon, erityisesti tokalla kertaa kun miettii vaan että miksi ihmeessä oon ajanut itseni uudestaan samaan tilanteeseen...

Ja siis itsehän tiesin että haluan jatkokouluttautua vielä maisterin jälkeen, niin aattelin että perustutkinto on helpompi vaihe sumplia lasten kanssa kuin jatko-opinnot. Ja nyt en voi enää jäädä lapsettomaksi, mikä olisi oikeasti mulle ollut hirveä kriisi. 

Vierailija

No juu, jokseenkin sama tilanne. Olen kuumeillut enemmän tai vähemmän tässä n. puoli vuotta ja nyt olikin jo pitkään rauhoittumaan päin kun aloitin uudet opinnot, kunnes viime viikolla kuukautiseni jäivät tulematta pilleritauoilla. Tein muutaman päivän kuluttua kaksi raskaustestiä, molemmat negatiivisia. Kuukautisia vaan ei näy ei eikä kuulu.

Aion tehdä vielä n. viikon kuluttua uuden testin, sillä saattaahan tuo olla ettei ole vielä testeissä näkynyt, vaikka en kyllä usko olevani raskaana koska olen yrittänyt kuulostella oireita eikä niitä ole. Ei muuta kuin hillitön vessassa ramppaaminen.

Nyt kuitenkin toivon koko ajan salaa, että olisinkin raskaana. Vauvakuume se vaan siis nostaa päätään uudestaan. Olen kyllä miettinyt sitäkin vaihtoehtoa, että olisinkin raskaana nyt. Meille ei siis olisi minkään sortin katastrofi, ainoa vaan että joutuisin venyttämään opintojani mikä ei ollut suunnitelmissa. Nyt kuitenkin haaveilen taas vauvasta vaikka toisaalta olen nyt erittäin motivoitunut opiskelemaan ja hankkimaan paremman työpaikan. Minulla siis onneksi jo ammatti, mutta jatkokouluttaudun. Mieheni kanssa olemme puhuneet, että valmistumiseni jälkeen on lasten aika, vaikka vahinko jos kävisi niin lapsi saisi tulla.

Vierailija

3 vastaa vielä. Vertaistuesta en tiedä, mutta ymmärrän tuon tunteiden ailahtelun ja varsinkin nyt kun raskaus on mahdollinen vaikka toisaalta epätodennäköinen. Yhtäkkiä toivon hirveästi olevani raskaana vaikka silti haluan suorittaa tutkintoni ensin.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat