Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En vaadi lapsilta mitään koulun käynnin suhteen
06.12.2015 |
Lapset 12 ja 15 v, iloisia, tasapainoisia lapsia, joilla on paljon kavereita. Koulu sujuu ihan ok, aiheesta ja sen kiinnostavuudesta riippuen, kokeista tulee joskus kymppejä, joskus kutosia ja kaikkea siltä väliltä. Ei tulisi mieleenikään vaatia lapsilta enempää, mulle riittää että ovat onnellisia ja sosiaalisesti taitavia. Ahdistaa jo muutenkin nykyinen suorituskeskeisyys, en ainakaan halua lisätä itse sitä lapsilleni. Olen ylpeä ja tyytyväinen lapsistani koenumeroista riippumatta. Onko muita jotka ajattelee näin?
Kommentit (25)
Olin juuri sellainen huoleton lapsi, joka sai ilman mitään erityistä vanhempien painostusta tai kannustusta ihan ok numeroita ja kavereita riitti. Nyt on sitten työpaikka lähdössä alta ja kyllä tällaisillla tilanteissa miettii mihin sitä olisikaan päässyt jos vanhemmat olisivat vähän potkineet perseelle. Mutta tyylinsä kullakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisin niin toivonut, että oma äitini olisi vähän painostanut minua koulunkäyntiin. Hyviä numeroitahan sieltä pääasiassa tuli, joten ei ilmeisesti kokenut tarvetta vahtia opiskeluani. Näin jälkenpäin katsottuna harmittaa, kun en ole oikein oppinut ahkeraksi tai oppinut rutiinia, että joka päivä kertaisin koulussa opitut asiat kirjan/muistiinpanojen avulla. Tapanani oli aina lukea koko koealue edellisenä iltana. Peruskoulussa toimi hyvin, lukiossa jotenkuten, useimmiten huonosti, ja jatko-opiskelu minua kauhistuttaa jo valmiiksi, kun olen tottunut jättämään kaiken viimeiseen iltaan. Luulenpa, että jos minua olisi lapsesta asti hiukan painostettu opiskelemaan, siitä olisi jäänyt opiskeluuni rutiini, joka nyt kävisi helposti ja osaisin opiskella paremmin.
koskaan ei ole liian myöhäistä opetella uusia opiskelutapoja!
Mäkin olisin toivonut patistusta. Olin hyvä koulussa, mutta alisuoriuduin ja lintsailin, muut jutut kiinnosti enemmän, mikä nyt kaduttaa.
Vierailija kirjoitti:
Olisin niin toivonut, että oma äitini olisi vähän painostanut minua koulunkäyntiin. Hyviä numeroitahan sieltä pääasiassa tuli, joten ei ilmeisesti kokenut tarvetta vahtia opiskeluani. Näin jälkenpäin katsottuna harmittaa, kun en ole oikein oppinut ahkeraksi tai oppinut rutiinia, että joka päivä kertaisin koulussa opitut asiat kirjan/muistiinpanojen avulla. Tapanani oli aina lukea koko koealue edellisenä iltana. Peruskoulussa toimi hyvin, lukiossa jotenkuten, useimmiten huonosti, ja jatko-opiskelu minua kauhistuttaa jo valmiiksi, kun olen tottunut jättämään kaiken viimeiseen iltaan. Luulenpa, että jos minua olisi lapsesta asti hiukan painostettu opiskelemaan, siitä olisi jäänyt opiskeluuni rutiini, joka nyt kävisi helposti ja osaisin opiskella paremmin.
Niin no nyt kun kerroit tämän, niin muistan kyllä äitini sanoneen minulle juuri nuo asiat, joista puhut ja osin kai toiminkin niiden mukaan, joissain aineissa. Mutta isäni taas oli täysin päinvastaista mieltä sanoen, että on tyhmää päntätä asioita päähänsä! Olihan se kivan rentoa kun tiesi, etteivät vanhemmat vaadi ainakaan sellaista mihin en pysty.
En siis kouluaikana lukenut juurikaan (miksi olisin?) mutta kun "jouduin" yliopistoon opiskelemaan kanditutkintoa niin tajusin, että jos en nyt lue oikeasti niin tässtä ei tule mitään. Mutta koska (kiitos äitini?) en ole koskaan uskaltanut jättää asioita viimetippaan niin luin sitten aikas ahkerasti pärjätäkseni, jotta saan tutkinnon. Silloin tuli ekan kerran mieleen miten helppoa peruskoulust olisi ollut napsia vielä parempia numeroita jos asenne silloin olisi ollut sama, mutta toisaalta arvostan enemmän rentouden muistoa.
14
Alue: Aihe vapaa
Olisin niin toivonut, että oma äitini olisi vähän painostanut minua koulunkäyntiin. Hyviä numeroitahan sieltä pääasiassa tuli, joten ei ilmeisesti kokenut tarvetta vahtia opiskeluani. Näin jälkenpäin katsottuna harmittaa, kun en ole oikein oppinut ahkeraksi tai oppinut rutiinia, että joka päivä kertaisin koulussa opitut asiat kirjan/muistiinpanojen avulla. Tapanani oli aina lukea koko koealue edellisenä iltana. Peruskoulussa toimi hyvin, lukiossa jotenkuten, useimmiten huonosti, ja jatko-opiskelu minua kauhistuttaa jo valmiiksi, kun olen tottunut jättämään kaiken viimeiseen iltaan. Luulenpa, että jos minua olisi lapsesta asti hiukan painostettu opiskelemaan, siitä olisi jäänyt opiskeluuni rutiini, joka nyt kävisi helposti ja osaisin opiskella paremmin.