Lue keskustelun säännöt.
kertokaahan kokemuksia espanjanvesikoirasta
02.12.2015 |
Olemme lapsiperhe ja aiempaa koirakokemusta löytyy lähinnä noutajista. Ei ole tarkoitus harrastaa koiran kanssa ihmeitä. Toki ulkoilemme paljon ja metsäretket ovat päivittäisiä. Onko perro helposti turhautuva? Vai riittääkö ns arjessa mukana olo. Onko paukkuarkuutta rodussa paljon?
Kommentit (50)
Isovillakoira voisi olla samantyylinen mutta helpompi koira.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Espanjanvesikoira löytyy meiltä kolme yksi on paukkuarka. Toiset kaksi taas ei se riippuu paljon koirien lapsuudesta ovatko paukkuarkoja. Meidän kaikki koirat turhautuvat jos en rapsuta haukkuvat. Yksi tulee syliin. Espanjanvesikoirat ovat erinomaisia agility koiria mutta päivittäiset metsäretketkin riittävät.
Nämä tuntuu tosiaan jakautuvan persoonallisuuden osalta tosi kivoihin ja tosi vaikeisiin. Välimuoto puuttuu. Omakohtaisissa kokemuksissa jakauma on 30% tosi kivoja, 60% vaikeita ja 10% todella vaikeita. Sairauksia tuntuu myös löytyvän.
Portugalinvesikoira on paljon kivempi rotu!
Kolme tavannut ja kaikki arkoja ja pelokkaita vieraita kohtaan joten harkitsisin vielä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän sellaisia epäluuloisia (tiedän 5). Ei välttämättä sovi lapsiperheeseen, jossa kavereita tulee ja menee. Tutun koira puri naapurin lasta ja lopettivat sen sitten.
Onko kokemuksia Tulimaan kennelistä kasvattajana? Sukulaiseni ottivat sieltä vähän aikaa sitten pennun mutta itse kun kävin katsomassa KoiraNetissä kasvattajan tietoja niin huomasin että siellä on tullut viime vuonna 8(!!) pentuetta pelkästään perroja, joista 3 marraskuussa, ja kasvattaa myös muita rotuja.... Vaikuttaa jotenkin pentutehtailijalta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harkinnassa on espanjanvesikoira mutten ole niihin törmännyt Kuopion alueen lenkkimaastoissa. Onko sulla tietoa ovatko kyseisten koirien kasvattajat näiltä seuduilta? Onko alueen lagottokasvattajista tietoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kantakoirat ovat jostain missä ei ole kiinnitetty huomiota periytyvyyteen ja kasvatusmetodit on alkeelliset niin ei voi olla varma mistään. Pelkkä pentusuloisuus on riittänyt. Niitä on kasvatettu pelolla ja rangaistuksilla mistä tuloksena sekalaiset reaktiot ja aggressiivisuutta. Eihän se koirien itsensä vika ole. Koskee kaikkia missä koirakulttuuri on lapsenkengissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No espanjalaiset naiset ihan kivoja, siihen asti kunnes suuttuvat.
Koirien suhteen ei tietoa.
Espanjan vesikauhukoira tulee aina mieleen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valitettavasti tiedän vain arkoja yksilöitä. Suvussa useampi hurahti rotuun ja 1 koira jouduttiin lopettamaan. 2 ovat arkoja ja 2 muuten outoja.
Mä tiedän yhden, joka ahdistui muista ihmisistä. En koe oloani turvalliseksi tuon koiran kanssa... Omistajat jätti kerran mökkiin muiden vieraiden kanssa ja oli ihan vauhko
Vahvistan, omanlaistansa arkuutta rodun piirteisiin kuuluu. Kaksi kokemusta tuttavapiiristä;
Toinen on aluksi arka kaikkia vieraita kohtaan. Haukkuu tulijoita mutta päästää sisälle, ei ole alun jälkeen välttämättä enää milläänsäkään. Sitten vieraan äkkinäinen liike saattaa laukaista taas haukkumisvietin.
Toinen oli varsinainen elohopea, tunkemassa rapsuteltavaksi ja syliin kaikille ihmisille. Ei inahdustakaan eteisessä muuten kuin mielihyvästä nurina silityksien aikana. Jos joku korotti ääntä (paikan päällä tai televisiossa) niin kova tarve mielistellä ja tällöin arkana.
Perrojen kennelit on Suomessa geenipankiltaan vielä aika pienet vaikka osa tuo Espanjasta lisäverta tai käy teettämässä pennut aurinkorannikolla. Varsinkin korona-aika johti varsinaiseen pentutehtailuun jossa nuorilla 2-v. koirillakin alettiin teettämään pikkuperroja. Säädytöntä.
Perinnöllisiä vikoja on. Napatyrää, häntämutka lievempi vaiva mutta estää näyttelykoiraksi. Suosittelen kuitenkin jos pentue ja vanhemmat asiallisia.
Rotu vaatii omistajalta paljon. Luonteen perusteella sopivia joko agilityyn (herkkä reagointivaste)
tai nenätyöskentelyyn (saa purkaa virtaa into piukeana haistellen ja etsien).
Kerrostalon koiriksi eivät oikein sovi. Haukkuvat ääniä käytävästä ja tahtovat tylsistyessään pistellä paikkoja remonttiin.
Vierailija kirjoitti:
Vast`ikään oli lehdissä artikkeli koirien käyttäytymispiirteistä ja niiden esiintymisestä eri roduissa. Espanjan vesikoira loistaa ykkösenä vieraiden ihmisten pelossa. Arkuus vieraita ihmisiä kohtaan voi tuoda koiralle niin suurta stressiä ja siitä johtuvaa ei-toivottua käytöstä (esim. agressiivisuutta) , että koirasta joudutaan huonossa tapauksessa luopumaan. Espanjan vesikoiran arkuus on jopa 18x verrattuna tutkimuksessa mukana olleeseen vähiten arkaan rotuun.
Itse en tuosta syystä ottaisi em. rotua.
Naapurustossa 1 tällainen. Aivan sekopää tapaus. Joka kerta kun pääsee ovesta ulos, alkaa hallitsematon haukkuminen jota kestää 5-10 minuuttia tai kunnes vievät sen sisälle. Haukkuminen kuuluu ainakin 200 metrin päähän taloihin sisälle. Koira haukkuu riiippumatta siitä onko päivä tai yö, tai onko alueella liikettä vai ei. Ohikulkijat ja lähialue tykkää, omistajat vissiin kuuroja.
Epävarmoja, haukkuherkkiä.
Viimeisen vuoden aikana harrastuksissa kohdatut perrot on järjestään tosi raskaita. Hyökkivät ohikulkevien koirakoiden päälle, purevat jos pääsevät etäisyydelle ja raivohuutavat. Rasittavinta että montaa näistä on silti käytetty jalostukseen. Havainnot n. 30 yksilöä ja paikkana lähinnä Kuopio.