Olenko lapsellinen, kun mulle tuli paha mieli ja ulkopuolinen olo?

Olisi mullekin tullut paha mieli.

Olikohan se kuitenkin sattumaa, että järjestelivät tapaamisia keskenään eikä sinun kanssasi? Vai olisitko sinä itse voinut ehdottaa tapaamista jonkun kanssa?



Et ole mielestäni lapsellinen, vaan tunteva, herkkä ihminen.

kun täytyy sopia sen ja sen (toisen huoneessaolijan) kanssa. Kun saivat tapaamisensa sovittua, niin hihkaisivat, et moikka, nähdään ensi viikolla ja lähtivät. Yksi kiljaisi vielä, et viitsithän jättää saunan avaimen infoon. Thats'it.

he eivät ilmeisesti halunneet treffata sinua jostain syystä.

30v meni sen opetteluun ettei mun tarvitse miellyttää ketään. Joko musta tykkää tai ei. Onneksi mulla on vain ystäviä jotka tykkää. En muutenkaan halua hengailla ihmisten kanssa joiden luona on jotenkin teennäinen olo. Ehkä siksi mulla on suurimmaksi osaksi miespuolisia ystäviä. Ukot harvoin ovat niin ämmiä keskenään.

välillä paha mieli siitäkin, kun jossain nettiyhteisössä kukaan ei ikinä kommentoi mun sanomisia, ihan kuin ne hypättäis yli...

Mutta oikeiden kavereiden kanssa tein just noin kuin edellinen kirjoittaja. Kun muutin Helsinkiin, jäi monta ns. ystävää, en vaan pitänyt enää yhteyttä niiden mukakavereiden kanssa.

Tai sitten ei. Vaikea sanoa. Miten kyseiset tyypit muuten käyttäytyvät sinua kohtaan?

mulla vastaavanlaisia tilanteita. En mahda sille mitään, etten ole kovin räväkkä ihminen ja viihdyn kotona, joten muakaan ei pyydettäisi varmaan tuossa tilanteessa mihinkään... harmittaa aikansa, mutta ei kaada maata. Tapaan näitä "ystäviä" koska olimme opiskelukavereita ja koko sakki kerääntyy sillointällöin.