Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Anoppini syntymäpäivälahja 4v tyttärelleni. Itkiskö vai nauraisko.
01.12.2015 |
Anoppi on iäkäs, eikä ajatus ole ihan kirkkaimmillaan enää.
Juttelimme muutama viikko sitten 4v:n synttärilahjasta ja anoppi kysyi, mitä hän voisi hankkia. Kerroin, että tyttö on hurahtanut Pet Shoppeihin ja että niitä voisi hankkia. Anoppi totesi, että jaa, ne ovat taas muotia. Ihmettelin tuota vähän. Anoppi sanoi, että hänellä taitaakin olla poikansa vanhoja lukioajoilta (siis puolisoni). Selitin, ettei taida olla 80-90-luvun juttuja nämä, eikä varsinkaan miehelleni mieluisia lukioajoilta. Anoppi oli vähän mietteliäs ja sanoi, että hänen mielestään näki niitä Pet Shoppeja nimenomaan viime viikolla, kun siivosi. Annoin olla ja sanoin, että laitan vielä tekstiviestillä sen nimen, niin muistaa kaupassa hankkia oikeita. Anoppi kysyi, että eikö ne vanhat sitten käy ja sanoin, että tottakai. Ja että niitä myydäänkin kirpputoreilla läjäpäin. Kaikki käy.
Kävinpä äsken hakemassa postipaketin pakettiautomaatista. Avasin pahvilaatikon ja siellä oli minun mielestäni oudon muotoinen paketti. Ei näyttänyt Pet Shopeilta ollenkaan. Avasin sitten lahjan, koska mietin, että anoppi on saattanut höynähtäneenä paketoida sinne ihan mitä vaan, eikä 4v:n ole kiva avata synttäreillään jotain ihan höpöhöpöä.
Ja mitäs paketista tulikaan! Kolme CD-levyä: Pet Shop Boys Please, Pet Shop Boys Introspective ja Pet Shop Boys Actually.
Jei.
Kommentit (88)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Misä kohtaa pitää nauraa? Anoppisi on harvinaisen fiksu, sillä jos et näyttänyt kuvaa siitä, mitä halutaan, niin saman lahjan olisin antanut minäkin. Tosin kiusallani.
Kaltaisesi miniä on taas yksi lisäsyy siihen, miksi en koskaan osta tai anna mitään pojan lapsille. Aina ne on vääriä, liian halpoja tai muuten vain typeriä. Tytön lapsille voi antaa rahaa tai mennä yhdessä ostoksille. Ei kuule jälkeenpäin, että taas se teki väärin.
... Ehkä ihan fiksua, ettet hankia mitään poikasi lapsille. En tiedä mitään typerämpää kuin pilata juhlapäivät antamalla lahjan muodossa kaiken maailman opetuksia "kiusallaan".
*
Hauska erehdys. :) Ei kai siinä, lahja on lahja, ja olisihan se voinut olla paljon pahempaakin.
Voi kun miniäkin tajuaisi sen, että lastensa on parempi olla ilman lahjaa kuin saada 300 euron legopaketti! Sellaista hän ryhtyi vaatimaan viime jouluna, kun tyttäreni poika sellaisen sai. Väitti, että en ole tasapuolinen. MInä en halunnut pilata pojan lasten joulua taas kerran väärällä lahjalla, joten jätin heidät ilman paketteja.
Ai, marttyyrianoppi: jos pojan perhe ei tee justiin niin kuin mää sanon, mää meen ihan toiseen ääripäähän. Tyyliin "Jos ei saa tulla yhdeksältä aamulla pesemään ikkunoita, ei tulla sitten koskaan kun ei apu kelpaa".
No olisin minäkin vähän kettuuntunut jos joku yrittäisi maksattaa minulla 300€uron lahjaa sukulaislapselle...
Toki sitä sukulaislapsille haluaa aina lahjat antaa, mutta 300€ ylittäisi ainakin täällä keveästi kipurajan.
Tietty tämä anoppi olisi voinut pitää toiveen toiveena, kaikki ne lapsien toiveet joulupukille kun eivät vaan rekeen mahdu (etenkään ne isot ja kalliit!) ja kääräistä joulupakettiin jonkun huomattavasti halvemman Lego-jutun.
Miniä varmaan olisi jupissut, mutta se ja sama. Lasta varmasti ilahduttaa halvempikin Lego-paketti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta tuo oli ihan hauska juttu :) Ihan kaikella lempeydellä siis. Eikä minulle, nelivitoselle tullut edes mieleenkään pet shop boys!
Olisin voinut noista leluista olla kyllä sen verran ulalla että olisin vain itsekseni miettinyt että jaa, onko niitä ollut niinkin kauan.
Vastaavista hassuista väärinkäsityksistähän on aina täällä kirjoitettu ja hyväntuulisesti naureskeltu, mutta ilmeisesti kun on kyse anopista ja lahjoista niin vedetään hernettä nenään ja haukutaan ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Misä kohtaa pitää nauraa? Anoppisi on harvinaisen fiksu, sillä jos et näyttänyt kuvaa siitä, mitä halutaan, niin saman lahjan olisin antanut minäkin. Tosin kiusallani.
Kaltaisesi miniä on taas yksi lisäsyy siihen, miksi en koskaan osta tai anna mitään pojan lapsille. Aina ne on vääriä, liian halpoja tai muuten vain typeriä. Tytön lapsille voi antaa rahaa tai mennä yhdessä ostoksille. Ei kuule jälkeenpäin, että taas se teki väärin.
... Ehkä ihan fiksua, ettet hankia mitään poikasi lapsille. En tiedä mitään typerämpää kuin pilata juhlapäivät antamalla lahjan muodossa kaiken maailman opetuksia "kiusallaan".
*
Hauska erehdys. :) Ei kai siinä, lahja on lahja, ja olisihan se voinut olla paljon pahempaakin.
Voi kun miniäkin tajuaisi sen, että lastensa on parempi olla ilman lahjaa kuin saada 300 euron legopaketti! Sellaista hän ryhtyi vaatimaan viime jouluna, kun tyttäreni poika sellaisen sai. Väitti, että en ole tasapuolinen. MInä en halunnut pilata pojan lasten joulua taas kerran väärällä lahjalla, joten jätin heidät ilman paketteja.
Ai, marttyyrianoppi: jos pojan perhe ei tee justiin niin kuin mää sanon, mää meen ihan toiseen ääripäähän. Tyyliin "Jos ei saa tulla yhdeksältä aamulla pesemään ikkunoita, ei tulla sitten koskaan kun ei apu kelpaa".
Ei marttyyrianoppi vaan onnellinen anoppi: miniällä on taas yksi syy vähemmän valittaa. Kun en anna lapsilleen lahjoja, ei voi itkeä, että vääriä tavaroita tuli taas, vaikka miten selitin, että Petshoppeja!
Meidän 4-vuotias tykkää Pet Shop Boysistä, sopivan lapsellista tanssimusiikkia.
Vierailija kirjoitti:
Minulle, viisikymppiselle, tuli heti mieleen se, että onpa omituinen nimitys Pet Shop Boysille, mutta parempi kuin "Pettarit". Olisin kyllä kysynyt, onko nelivuotias katsellut viime aikoina Teeman historia- ja musiikkidokumentteja, kun osaa tuollaista toivoa lahjaksi.
En muuten tiedä, mitä Pet Shopit ovat, eikä minun tarvitsekaan. Jotain muovikrääsää se varmasti on.
Jaa, nää kyllä oli vuosi sitten Suomessakin, joten ei tää nyt niin historiaa ole...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ne olekaan mitään pet shoppeja vaan LITTLEST pet shoppeja. Ehkä anoppikin olisi tajunnut jos olisit puhunut asioista niiden oikeilla nimillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle, viisikymppiselle, tuli heti mieleen se, että onpa omituinen nimitys Pet Shop Boysille, mutta parempi kuin "Pettarit". Olisin kyllä kysynyt, onko nelivuotias katsellut viime aikoina Teeman historia- ja musiikkidokumentteja, kun osaa tuollaista toivoa lahjaksi.
En muuten tiedä, mitä Pet Shopit ovat, eikä minun tarvitsekaan. Jotain muovikrääsää se varmasti on.
Jaa, nää kyllä oli vuosi sitten Suomessakin, joten ei tää nyt niin historiaa ole...
Olivat toki, mutta eivät enää massojen kiinnostuksen kohteena kuten aikoinaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Misä kohtaa pitää nauraa? Anoppisi on harvinaisen fiksu, sillä jos et näyttänyt kuvaa siitä, mitä halutaan, niin saman lahjan olisin antanut minäkin. Tosin kiusallani.
Kaltaisesi miniä on taas yksi lisäsyy siihen, miksi en koskaan osta tai anna mitään pojan lapsille. Aina ne on vääriä, liian halpoja tai muuten vain typeriä. Tytön lapsille voi antaa rahaa tai mennä yhdessä ostoksille. Ei kuule jälkeenpäin, että taas se teki väärin.
... Ehkä ihan fiksua, ettet hankia mitään poikasi lapsille. En tiedä mitään typerämpää kuin pilata juhlapäivät antamalla lahjan muodossa kaiken maailman opetuksia "kiusallaan".
*
Hauska erehdys. :) Ei kai siinä, lahja on lahja, ja olisihan se voinut olla paljon pahempaakin.
Voi kun miniäkin tajuaisi sen, että lastensa on parempi olla ilman lahjaa kuin saada 300 euron legopaketti! Sellaista hän ryhtyi vaatimaan viime jouluna, kun tyttäreni poika sellaisen sai. Väitti, että en ole tasapuolinen. MInä en halunnut pilata pojan lasten joulua taas kerran väärällä lahjalla, joten jätin heidät ilman paketteja.
Ai, marttyyrianoppi: jos pojan perhe ei tee justiin niin kuin mää sanon, mää meen ihan toiseen ääripäähän. Tyyliin "Jos ei saa tulla yhdeksältä aamulla pesemään ikkunoita, ei tulla sitten koskaan kun ei apu kelpaa".
Ei marttyyrianoppi vaan onnellinen anoppi: miniällä on taas yksi syy vähemmän valittaa. Kun en anna lapsilleen lahjoja, ei voi itkeä, että vääriä tavaroita tuli taas, vaikka miten selitin, että Petshoppeja!
Joo, tämähän on sitä marttyyriutta. Annetaan serkkuperheelle ylenpalttisen kalliit lahjat, ja jos toinen perhe siitä närkästyy (no, kieltämättä minua kiinnostaa, miksi tietyissä tapauksissa kaikki maailman resurssit menevät sille toisen lapsen, esim. tyttären perheelle, ja toinen perhe jää lähinnä kahvipaikaksi kerran vuodessa), ei osteta yhtään mitään, kun ei miniälle kelpaa. Ja jos ei reaktio ole toivotunlainen, alleviivataan vielä vähän ja viedään vaikka se tyttären perhe kanarianlomalle lapsineen, ostetaan vielä kalliimpia lahjoja ja kahvitellaan siellä vaikka joka päivä yökyläilyineen... ja toiseen paikkaan ei mennä, kun ei sille miniälle kuitenkaan kelpaa.
Voihan tuolle keksiä jonkun nätimmältä kuulostavan termin, jos haluaa. Minä näen tuon vallankäyttönä, ja todellisuudessa näpäytyksenä omalle pojalle, kun ei valinnutkaan äidille mieluista miniää.
P.S Puhun yleisellä tasolla. Minusta tuo Petshop-keissi oli ihan hauska.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuo lelu-petshopit on tosiaan pieniä, 2-5 senttiä korkeita muovieläimiä, joilla on japanilaistyyliset suuret silmät. Ihan tavallista muoviroinaa ne on, mutta todella suloisia kuitenkin ja kestäviä. Meidän 11-v tytär kaivaa ne vieläkin aika ajoin esiin ja leikkii niillä.
Anna lapsen kuunnella isin aarteita, saattaa olla että tykästyy niihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Misä kohtaa pitää nauraa? Anoppisi on harvinaisen fiksu, sillä jos et näyttänyt kuvaa siitä, mitä halutaan, niin saman lahjan olisin antanut minäkin. Tosin kiusallani.
Kaltaisesi miniä on taas yksi lisäsyy siihen, miksi en koskaan osta tai anna mitään pojan lapsille. Aina ne on vääriä, liian halpoja tai muuten vain typeriä. Tytön lapsille voi antaa rahaa tai mennä yhdessä ostoksille. Ei kuule jälkeenpäin, että taas se teki väärin.
Siis oikeasti? Et anna poikasi lapsille lahjoja koska miniäsi valittaa niistä? Eli kostat lasten äidin käytöksen lapsille?
Luulis, että ois tajunnut, että anoppi puhuu täysin eri asiasta. Miksi lukioikäisellä pojalla olisi ollut muovieläimiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta toi on aivan hullaannuttavan hauska tarina! Kiitos jakamisesta ap!
Vierailija kirjoitti:
Anoppi on iäkäs, eikä ajatus ole ihan kirkkaimmillaan enää.
Juttelimme muutama viikko sitten 4v:n synttärilahjasta ja anoppi kysyi, mitä hän voisi hankkia. Kerroin, että tyttö on hurahtanut Pet Shoppeihin ja että niitä voisi hankkia. Anoppi totesi, että jaa, ne ovat taas muotia. Ihmettelin tuota vähän. Anoppi sanoi, että hänellä taitaakin olla poikansa vanhoja lukioajoilta (siis puolisoni). Selitin, ettei taida olla 80-90-luvun juttuja nämä, eikä varsinkaan miehelleni mieluisia lukioajoilta. Anoppi oli vähän mietteliäs ja sanoi, että hänen mielestään näki niitä Pet Shoppeja nimenomaan viime viikolla, kun siivosi. Annoin olla ja sanoin, että laitan vielä tekstiviestillä sen nimen, niin muistaa kaupassa hankkia oikeita. Anoppi kysyi, että eikö ne vanhat sitten käy ja sanoin, että tottakai. Ja että niitä myydäänkin kirpputoreilla läjäpäin. Kaikki käy.
Kävinpä äsken hakemassa postipaketin pakettiautomaatista. Avasin pahvilaatikon ja siellä oli minun mielestäni oudon muotoinen paketti. Ei näyttänyt Pet Shopeilta ollenkaan. Avasin sitten lahjan, koska mietin, että anoppi on saattanut höynähtäneenä paketoida sinne ihan mitä vaan, eikä 4v:n ole kiva avata synttäreillään jotain ihan höpöhöpöä.
Ja mitäs paketista tulikaan! Kolme CD-levyä: Pet Shop Boys Please, Pet Shop Boys Introspective ja Pet Shop Boys Actually.
Jei.
Onhan tuo enempi naurun kuin itkun paikka.Mutta toisaalta,mistä vanha anoppi olisi voinut tuntea nykyajan muotilelut.Jos tarkoitit Littlest Pet Shop-leluja,olisit voinut selittää että kaupoissa myydään järkyttävän isopäisiä - ja silmäisiä eläinhahmoja,joihin tytär on hurahtanut.Nyt vain oletit että anoppi tietää mitä Pet Shop tarkoittaa nykyaikana.
Anoppi käyttäytyi ihan fiksusti. Kyllä hän tuon tarinan mukaan käy ihan täysillä.
Minustakin ihan tarina.
Ja anoppi hyvinkin ajan hermolla, jos jotkut pet shop boys'n tuntee. Ei kuitenkaan ollut hänen nuoruudessaan ne, jollei nyt ihan nelikymppinen anoppi ole kyseessä.
Maija
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Misä kohtaa pitää nauraa? Anoppisi on harvinaisen fiksu, sillä jos et näyttänyt kuvaa siitä, mitä halutaan, niin saman lahjan olisin antanut minäkin. Tosin kiusallani.
Kaltaisesi miniä on taas yksi lisäsyy siihen, miksi en koskaan osta tai anna mitään pojan lapsille. Aina ne on vääriä, liian halpoja tai muuten vain typeriä. Tytön lapsille voi antaa rahaa tai mennä yhdessä ostoksille. Ei kuule jälkeenpäin, että taas se teki väärin.
... Ehkä ihan fiksua, ettet hankia mitään poikasi lapsille. En tiedä mitään typerämpää kuin pilata juhlapäivät antamalla lahjan muodossa kaiken maailman opetuksia "kiusallaan".
*
Hauska erehdys. :) Ei kai siinä, lahja on lahja, ja olisihan se voinut olla paljon pahempaakin.
Voi kun miniäkin tajuaisi sen, että lastensa on parempi olla ilman lahjaa kuin saada 300 euron legopaketti! Sellaista hän ryhtyi vaatimaan viime jouluna, kun tyttäreni poika sellaisen sai. Väitti, että en ole tasapuolinen. MInä en halunnut pilata pojan lasten joulua taas kerran väärällä lahjalla, joten jätin heidät ilman paketteja.
Ai, marttyyrianoppi: jos pojan perhe ei tee justiin niin kuin mää sanon, mää meen ihan toiseen ääripäähän. Tyyliin "Jos ei saa tulla yhdeksältä aamulla pesemään ikkunoita, ei tulla sitten koskaan kun ei apu kelpaa".
Ei marttyyrianoppi vaan onnellinen anoppi: miniällä on taas yksi syy vähemmän valittaa. Kun en anna lapsilleen lahjoja, ei voi itkeä, että vääriä tavaroita tuli taas, vaikka miten selitin, että Petshoppeja!
Joo, tämähän on sitä marttyyriutta. Annetaan serkkuperheelle ylenpalttisen kalliit lahjat, ja jos toinen perhe siitä närkästyy (no, kieltämättä minua kiinnostaa, miksi tietyissä tapauksissa kaikki maailman resurssit menevät sille toisen lapsen, esim. tyttären perheelle, ja toinen perhe jää lähinnä kahvipaikaksi kerran vuodessa), ei osteta yhtään mitään, kun ei miniälle kelpaa. Ja jos ei reaktio ole toivotunlainen, alleviivataan vielä vähän ja viedään vaikka se tyttären perhe kanarianlomalle lapsineen, ostetaan vielä kalliimpia lahjoja ja kahvitellaan siellä vaikka joka päivä yökyläilyineen... ja toiseen paikkaan ei mennä, kun ei sille miniälle kuitenkaan kelpaa.
Voihan tuolle keksiä jonkun nätimmältä kuulostavan termin, jos haluaa. Minä näen tuon vallankäyttönä, ja todellisuudessa näpäytyksenä omalle pojalle, kun ei valinnutkaan äidille mieluista miniää.
P.S Puhun yleisellä tasolla. Minusta tuo Petshop-keissi oli ihan hauska.
Näin sivusta, voihan se olla että toisen perheen kanssa vaan tulee paremmin toimeen, jolloin on kivempi lähteä yhdessä vaikkapa Kanarianlomalle?
Jotenkin outoa ylipäätään ajatella, että serkusten lahjat tulisi olla todella tasapuolisia. En itse ainakaan ole ajatellut, että jos miehen siskonlapset saavat anopilta jotain, niin meidän lapsen tulee saada myös sama juttu mummilta.
Eri asia sitten tietty jos tahallaan pahoitetaan lapsen mieli esim. jos serkukset ovat mummilla kylässä ja mummi siellä antaa toiselle jotain ja toiselle ei. Mutta eiköhän me aikuiset osata tahdikkaita olla näissä lapsien lahjomisissa, toivottavasti ainakin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisit selittänyt mitä ne on. En minäkään lapsettomana tiedä.
Katsotko ikinä telkkaria tai kuljetko koskaan ulkona? Minäkin olen lapseton, mutta tasan tarkkaan tiedän, että ne on jotain pikkumuovileluja.
Tiedätkö, mikä on vaippa? Entä lastenvaunut? Miten voit tietää, jos olet lapseton??
Minäkin olisin tehnyt anoppisi lailla, En todellakaan tiedä, mitä nuo härpäkkeet, joita oli toivottu, ovat. En katso kaupallisten kanavien ohjelmia, saati sitten lasten ohjelmia. Niinpä kyseessä ovat minulle aivan vieraat jutut.
Alue: Aihe vapaa
Ei anoppi niitä kaupasta ostanut. Tarkkuutta lukemiseen.