Anoppini syntymäpäivälahja 4v tyttärelleni. Itkiskö vai nauraisko.
Anoppi on iäkäs, eikä ajatus ole ihan kirkkaimmillaan enää.
Juttelimme muutama viikko sitten 4v:n synttärilahjasta ja anoppi kysyi, mitä hän voisi hankkia. Kerroin, että tyttö on hurahtanut Pet Shoppeihin ja että niitä voisi hankkia. Anoppi totesi, että jaa, ne ovat taas muotia. Ihmettelin tuota vähän. Anoppi sanoi, että hänellä taitaakin olla poikansa vanhoja lukioajoilta (siis puolisoni). Selitin, ettei taida olla 80-90-luvun juttuja nämä, eikä varsinkaan miehelleni mieluisia lukioajoilta. Anoppi oli vähän mietteliäs ja sanoi, että hänen mielestään näki niitä Pet Shoppeja nimenomaan viime viikolla, kun siivosi. Annoin olla ja sanoin, että laitan vielä tekstiviestillä sen nimen, niin muistaa kaupassa hankkia oikeita. Anoppi kysyi, että eikö ne vanhat sitten käy ja sanoin, että tottakai. Ja että niitä myydäänkin kirpputoreilla läjäpäin. Kaikki käy.
Kävinpä äsken hakemassa postipaketin pakettiautomaatista. Avasin pahvilaatikon ja siellä oli minun mielestäni oudon muotoinen paketti. Ei näyttänyt Pet Shopeilta ollenkaan. Avasin sitten lahjan, koska mietin, että anoppi on saattanut höynähtäneenä paketoida sinne ihan mitä vaan, eikä 4v:n ole kiva avata synttäreillään jotain ihan höpöhöpöä.
Ja mitäs paketista tulikaan! Kolme CD-levyä: Pet Shop Boys Please, Pet Shop Boys Introspective ja Pet Shop Boys Actually.
Jei.
Kommentit (88)
Ok, ok, tuli selväksi. Minä olen kolmikymppinen nainen ja elän ihan tällaisessa taaperokuplassa. En tiedä muusta maailmasta mitään ja oletan, että kaikki tietävät kaiken taaperoiden leluista ja lastenohjelmista.
Virhe oli minun ja korjaan sen. Ei silti ehkä tarvitse hyökätä kimppuuni ja haukkua idiootiksi.
T.ap
Olen lähemmäs 50-vuotias ja minullakin Pet Shop Boys tuli mieleen heti. Always on my mind, niin sanoakseni.
Mistään muista tuon nimisistä en ole kuullut - omat lapset aikuisia, lastenlapsia ei ole.
Huvittavinta tässä on se, ettei sinulle tullut mieleen Pet Shop Boys, kun puhuit vanhemman naisen kanssa siitä, miten hänellä on niitä vanhoja Pet Shoppeja jäljellä miehen lukioajoilta... Siinä vaiheessa sinun olisi pitänyt havahtua ymmärtämään, että puhutte eri asioista, ja selventää, mitä tarkoitat.
Vierailija kirjoitti:
Ok, ok, tuli selväksi. Minä olen kolmikymppinen nainen ja elän ihan tällaisessa taaperokuplassa. En tiedä muusta maailmasta mitään ja oletan, että kaikki tietävät kaiken taaperoiden leluista ja lastenohjelmista.
Virhe oli minun ja korjaan sen. Ei silti ehkä tarvitse hyökätä kimppuuni ja haukkua idiootiksi.
T.ap
Täällä haukutaan aina AP asiasta riippumatta. Joillakin vain on tarve purkaa pahaa oloansa asiattomilla kommenteilla. Äiti ei opettanut käytöstapoja ja äly ei riitä.
Minä taas en ole koskaan kuullutkaan mistään Pet Shop Boysista. Sen sijaan tiedän lelut.
N22
Kyllä mun mielestä pitäisi sen verran raksuttaa, että kyse on jostain lelusta, kun 4-vuotiaan lahjasta puhutaan. Anoppi olisi voinut tietysti kysyä tai itse olisit voinut selittää. Kyllä minä ainakin 23-vuotiaana lapsettomana olen näistä joskus kuullut. Enkä ole näillä kyllä itse ehtinyt näillä leikkiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisit selittänyt mitä ne on. En minäkään lapsettomana tiedä.
Katsotko ikinä telkkaria tai kuljetko koskaan ulkona? Minäkin olen lapseton, mutta tasan tarkkaan tiedän, että ne on jotain pikkumuovileluja.
Tiedätkö, mikä on vaippa? Entä lastenvaunut? Miten voit tietää, jos olet lapseton??
Minkään en tietäisi, ellen olisi tehnyt myyjän työtä ja sitä kautta leluosastolla tutustunut näihin hittileluihin.
Oikeasti, ilman sitä ns. sopivan ikäistä lasta on vaikea pysyä kärryillä lapsien suosikkileluista. Tv:stä tulee juu mainoksia, mutta katsotko itse ne mainokset tarkkaavaisena läpi? Itse vaihdan mainostauon ajaksi kanavaa tai teen jotain muuta sen aikaa.
Täällä on tapana "kivittää ap" jos kysyy tai kirjoittaa jotain henkilökohtaista...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Misä kohtaa pitää nauraa? Anoppisi on harvinaisen fiksu, sillä jos et näyttänyt kuvaa siitä, mitä halutaan, niin saman lahjan olisin antanut minäkin. Tosin kiusallani.
Kaltaisesi miniä on taas yksi lisäsyy siihen, miksi en koskaan osta tai anna mitään pojan lapsille. Aina ne on vääriä, liian halpoja tai muuten vain typeriä. Tytön lapsille voi antaa rahaa tai mennä yhdessä ostoksille. Ei kuule jälkeenpäin, että taas se teki väärin.
... Ehkä ihan fiksua, ettet hankia mitään poikasi lapsille. En tiedä mitään typerämpää kuin pilata juhlapäivät antamalla lahjan muodossa kaiken maailman opetuksia "kiusallaan".
*
Hauska erehdys. :) Ei kai siinä, lahja on lahja, ja olisihan se voinut olla paljon pahempaakin.
Voi kun miniäkin tajuaisi sen, että lastensa on parempi olla ilman lahjaa kuin saada 300 euron legopaketti! Sellaista hän ryhtyi vaatimaan viime jouluna, kun tyttäreni poika sellaisen sai. Väitti, että en ole tasapuolinen. MInä en halunnut pilata pojan lasten joulua taas kerran väärällä lahjalla, joten jätin heidät ilman paketteja.
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli 90-luvulla Littlest Pet Shoppeja... Nyt olen kaivellut ne äitini varastosta tyttärelleni.
Oikeastiko? En muista nähneeni tuollaisia myynnissä, vaikka meidän lapset on olleet pieniä 90- ja 2000-luvuilla. Aika öklön näköisiä mulkosilmiä, vähän kuin Bratzit.
Vierailija kirjoitti:
Huvittavinta tässä on se, ettei sinulle tullut mieleen Pet Shop Boys, kun puhuit vanhemman naisen kanssa siitä, miten hänellä on niitä vanhoja Pet Shoppeja jäljellä miehen lukioajoilta... Siinä vaiheessa sinun olisi pitänyt havahtua ymmärtämään, että puhutte eri asioista, ja selventää, mitä tarkoitat.
Ehkäpä ap sitten ajatteli, että hänen miehensä on lukioikäisenä leikkinyt näillä pet shop -figuureilla. Mikäs siinä...
Itselläni olisi ehkä edes tuo "lukioajoilta" laittanut epäilykset päälle, että puhutaanko varmasti nyt samasta pet shopista.
Vierailija kirjoitti:
Hahaa :D odotin jännittyneenä tarinan ajan, että mihin tää päättyy. En keksinyt Pet Shop Boysia!
Itse arvasin heti.
Mitä ne oli ne 90-luvun pienenpienenpienet nuket, sentin korkuiset, jotka asuivat sellaisissa pienissä avattavissa majoissa...
Muistan kun piti varoa imuroidessa, etteivät joudu pölypussin vangiksi.
Minulle, viisikymppiselle, tuli heti mieleen se, että onpa omituinen nimitys Pet Shop Boysille, mutta parempi kuin "Pettarit". Olisin kyllä kysynyt, onko nelivuotias katsellut viime aikoina Teeman historia- ja musiikkidokumentteja, kun osaa tuollaista toivoa lahjaksi.
En muuten tiedä, mitä Pet Shopit ovat, eikä minun tarvitsekaan. Jotain muovikrääsää se varmasti on.
Vierailija kirjoitti:
Ok, ok, tuli selväksi. Minä olen kolmikymppinen nainen ja elän ihan tällaisessa taaperokuplassa. En tiedä muusta maailmasta mitään ja oletan, että kaikki tietävät kaiken taaperoiden leluista ja lastenohjelmista.
Virhe oli minun ja korjaan sen. Ei silti ehkä tarvitse hyökätä kimppuuni ja haukkua idiootiksi.
T.ap
Heh... elät sellaisessa kuplassa, että AV-palstalla ei joutuisi ammutuksi. Käsitteli aloitus sitten ihan mitä tahansa. Kyllä joku lataa jo aseensa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Misä kohtaa pitää nauraa? Anoppisi on harvinaisen fiksu, sillä jos et näyttänyt kuvaa siitä, mitä halutaan, niin saman lahjan olisin antanut minäkin. Tosin kiusallani.
Kaltaisesi miniä on taas yksi lisäsyy siihen, miksi en koskaan osta tai anna mitään pojan lapsille. Aina ne on vääriä, liian halpoja tai muuten vain typeriä. Tytön lapsille voi antaa rahaa tai mennä yhdessä ostoksille. Ei kuule jälkeenpäin, että taas se teki väärin.
... Ehkä ihan fiksua, ettet hankia mitään poikasi lapsille. En tiedä mitään typerämpää kuin pilata juhlapäivät antamalla lahjan muodossa kaiken maailman opetuksia "kiusallaan".
*
Hauska erehdys. :) Ei kai siinä, lahja on lahja, ja olisihan se voinut olla paljon pahempaakin.
Voi kun miniäkin tajuaisi sen, että lastensa on parempi olla ilman lahjaa kuin saada 300 euron legopaketti! Sellaista hän ryhtyi vaatimaan viime jouluna, kun tyttäreni poika sellaisen sai. Väitti, että en ole tasapuolinen. MInä en halunnut pilata pojan lasten joulua taas kerran väärällä lahjalla, joten jätin heidät ilman paketteja.
Huano!
Vierailija kirjoitti:
Mitä ne oli ne 90-luvun pienenpienenpienet nuket, sentin korkuiset, jotka asuivat sellaisissa pienissä avattavissa majoissa...
Muistan kun piti varoa imuroidessa, etteivät joudu pölypussin vangiksi.
Polly Pocket.
Tässä ei tiedä itkiskö vai nauraisko ap:lle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Misä kohtaa pitää nauraa? Anoppisi on harvinaisen fiksu, sillä jos et näyttänyt kuvaa siitä, mitä halutaan, niin saman lahjan olisin antanut minäkin. Tosin kiusallani.
Kaltaisesi miniä on taas yksi lisäsyy siihen, miksi en koskaan osta tai anna mitään pojan lapsille. Aina ne on vääriä, liian halpoja tai muuten vain typeriä. Tytön lapsille voi antaa rahaa tai mennä yhdessä ostoksille. Ei kuule jälkeenpäin, että taas se teki väärin.
... Ehkä ihan fiksua, ettet hankia mitään poikasi lapsille. En tiedä mitään typerämpää kuin pilata juhlapäivät antamalla lahjan muodossa kaiken maailman opetuksia "kiusallaan".
*
Hauska erehdys. :) Ei kai siinä, lahja on lahja, ja olisihan se voinut olla paljon pahempaakin.
Voi kun miniäkin tajuaisi sen, että lastensa on parempi olla ilman lahjaa kuin saada 300 euron legopaketti! Sellaista hän ryhtyi vaatimaan viime jouluna, kun tyttäreni poika sellaisen sai. Väitti, että en ole tasapuolinen. MInä en halunnut pilata pojan lasten joulua taas kerran väärällä lahjalla, joten jätin heidät ilman paketteja.
Ai, marttyyrianoppi: jos pojan perhe ei tee justiin niin kuin mää sanon, mää meen ihan toiseen ääripäähän. Tyyliin "Jos ei saa tulla yhdeksältä aamulla pesemään ikkunoita, ei tulla sitten koskaan kun ei apu kelpaa".
Mistä kaupasta vielä löytää nuo levyt? Ei ainakaan mistään minkä joku seniili anoppi tietäisi.
Minulla on vuoden ikäinen lapsi, mutta en tiedä, mitä Pet Shopit on. Maailmani tulee avartumaan vielä monella tapaa lapsen myötä.