Ystävä jätti taas 3 lasta ja lähti ulkomaille.

Olisiko yhtä kamalaa, jos isä olisi lähtenyt ja jättänyt lapset äidilleen? tuskin. Onhan lapsilla isä joka huolehtii! Mikä ongelma tässä nyt on? 

Vanhemmuus ei ole pelkkää biologiaa. Vanhemmaksi kasvetaan ja opitaan. Eikö turvallinen hoiva riitä? Onko äidin hoiva ainoa oikea hoiva? Eikö tärkeintä ole, että lapsen lähellä on ihminen, joka ymmärtää lapsen tarpeita ja vastaa niihin? Ei jalkojen levittäminen miehelle tee vielä kenestäkään äitiä.

Jännä miten ihminen voikin olla niin sokea omille teoilleen ja vähät välittää siitä mitä tutkitusti tiedämme ihmisen kehityksestä ja minkä jo ihan terve maalaisjärkikin useimmille meistä jotakuinkin normaalia hoivaa saaneista kertoo. Kyllä kyllä, kyllähän se siis niin on ettei oman lapsen hylkääminen ole yhtään mitään, eihän se nyt sellaisesta tietenkään edes kärsi kun onhan sillä katto päänsä päällä, ruokaa ja joku toinen kyllä hoitaa ja lohduttaa, mihin se nyt äitiään, ikävöiminen ja vieraantuminen vain karaisee sitä eikä täällä aina saa sitä mitä haluaa esim. olla omalle äidilleen arjen tekojen tasolla tärkeä, juhlapuheissa onneksi muistetaan ja näytetään muille, kyllähän se nyt hyvin tämänkin kuvion ymmärtää, ei se mitään hylkäämiskokemuksia koskaan muistakaan, hyvin sillä on asiat eli ihan turha on itkeä perään, eikä tuo sen hymy kätke taakseen tästä kumpuavaa kipua, hyvin menee kun eihän se edes itke vuolaasti, se on lopulta vain tosi onnellinen minun puolestani kun Minä elän unelmaani toisaalla ja toteutan muista piittaamatta aina ensisijaisesti itseäni.

Uskomatonta aukuiselta ihmiseltä asennoitua ja ajatella noin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapset ovat isällään, joten mikä ongelma?

Se että lapset kaipaavat todella paljon äitiään.

Sen kanssa lasten on vaan opittava elämään, että kaipaa toista vanhempaansa. Erossa kun ei ole ihanne ratkaisuja lastenkaan kannalta. Aikuisella kun saa olla jotain omaakin.

Onpas sulla huonot selitykset.

Jokainen lapsestaan välittävä ja huolehtivat vanhempi ei hylkää pieniä lapsia moniksi kuukausiksi poikaystävän takia.

Aikuisella saa olla jotain omaakin, muttei lasten kustannuksella.

Sit ei kannata lapsia tehdä, jos ei osaa ajatella heidän parastaan.

Ja se paras ei ole se, että äiti on kuukausia pois jonkun miehen takia.

Ei kukaan normaali ihminen voi tehdä lapsilleen noin.

Ilmottaisin lastensuojeluun välittömästi, jos lähipiirissä ilmenisi tuollainen tapaus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapset ovat isällään, joten mikä ongelma?

Se että lapset kaipaavat todella paljon äitiään.

Sen kanssa lasten on vaan opittava elämään, että kaipaa toista vanhempaansa. Erossa kun ei ole ihanne ratkaisuja lastenkaan kannalta. Aikuisella kun saa olla jotain omaakin.

 

Onpas sulla huonot selitykset.

Jokainen lapsestaan välittävä ja huolehtivat vanhempi ei hylkää pieniä lapsia moniksi kuukausiksi poikaystävän takia.

Aikuisella saa olla jotain omaakin, muttei lasten kustannuksella.

Sit ei kannata lapsia tehdä, jos ei osaa ajatella heidän parastaan.

Ja se paras ei ole se, että äiti on kuukausia pois jonkun miehen takia.

Ei se mitään amerikantiedettä ole, että kaikilla lapsilla ei ole välittäviä vanhempia.

Ja voiko sitä ketään etukäteen tietää, että millainen vanhempi sitä loppujen lopuksi on ja millaiseksi sitä kasvaa.

Kasvaako esim. synnytyksenjälkeisestämasennusta sairastavan äidin lapsi kieroon, kun häntä hoitaa isä.

Suht normaalin vanhenmuuden läpi käyneenä ja käyvänä on vaikea ymmärtää miten pienestä se koko elämän hallinnan menettäminen on.

Jaxuhale vaan teille virheettömät äidit<3

4/12 montako kuukautta siinä on hyvää aikaa olla äiti?

Mutta kyllähän yhteiskunta, isit, mummit ja kummit sitten terapoi ja pyyhkii hylätyn kyyneleitä. Kyllä ne muut hoitaa. Ja jos aikuinen vaan haluaa, niin ainahan aikuinen voi kokeilla uuden perheen tekaisemista jos ekan kanssa meni vähän miten meni, ja sitten senkin jälkeen ehkä vielä yhden uuden jos sattuu hetken aikaa huvittamaan ja tulee inspiraatio, koska kyllähän aikuisella ihmisellä on aina oikeus jos aikuinen ihminen itse niin haluaa. Ei sopeutuvaisilla lapsilla ole niin suurta väliä kun itsetietoinen omavaltainen aikuinen ihminen elää sillä tavoin että hänelläkin olisi sentään edes joskus jotain omaa.

Älkää jaksako arvostella muiden tekemisiä kun ette mistään mitään tiedä Mistä voitte olla varmoja vaikka lapset hihkuis innosta kun saavat olla isän kanssa keskenään. Vaikka muiden silmissä näyttäisi että ikävöivät niin sitä on mahdoton lasten todellisia tunteita tietää jossei ole läheinen ja paljon läsnä.

Vierailija kirjoitti:

Ilmottaisin lastensuojeluun välittömästi, jos lähipiirissä ilmenisi tuollainen tapaus.

Mitä tarkkaan ottaen ilmoittaisit? Että isä hoitaa lapsiaan? 

Ilmeisesti siis äiti on ainoa oikea vanhempi, isät ovat vain tiellä.

Tälläiset asiat pitää harkita aina kunkin lapsen kohdalla erikseen. Toiselle 3 kk voi olla ihan ok juttu, toiselle ihan liikaa. Toinen tottuu parin erossaolo jakson jälkeen, toinen ei ikinä. Että yhtä hyvin kun ei voi muitta mutkitta sallia ei voi myöskään tuomita.

Ei lapset ole mitään lemmikkejä , jotka voi viedä hoitoon ja lähteä elämään omaa elämää. Tuollaisten vastuuttomien vanhempien kannattaa muistaa, että minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Tässä tapauksessa löytää lapsia, jotka oireilevat psyykkisesti viimeistään murrosiässä. Turvattomuus ja hylkäämiskokemukset jättävät aina jälkensä.

Vierailija kirjoitti:

Ei lapset ole mitään lemmikkejä , jotka voi viedä hoitoon ja lähteä elämään omaa elämää. Tuollaisten vastuuttomien vanhempien kannattaa muistaa, että minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Tässä tapauksessa löytää lapsia, jotka oireilevat psyykkisesti viimeistään murrosiässä. Turvattomuus ja hylkäämiskokemukset jättävät aina jälkensä.

Miten toisen vanhemman hoivissa oleminen on verrattavissa lemmikin hoitoon viemiseen? Miksi on vastuutonta jos isä hoitaa lapsia?