Miten jaksaa miestä, joka vähän väliä uhkailee erolla?

Öh, miksi pitäisi jaksaa? Ovatko kunnolliset, käytöstavat oppineet miehet maailmasta loppu?

Naura päälle. Että siinähän puhuu, ei siitä ole miestä toteuttamaan.

Ei se ole mies eikä mikään, jollei ole sanojensa mittainen. Eroa sitten, ole hyvä! Ei muuta kuin pettämään, halukkaita lienee jonoksi asti? Ai ei olekaan niin  yksinkertaista. No sitten lopettaa tuon uhoamisen.

Miten jaksaa miestä, joka sanoi ennen äitini lähestyvää kuolemaa, että meidän pitää erota ennen äitisi kuolemaa, jotta minulle ei tule lisätöitä hänen asuntonsa tyhjentämisestä.

Ja oli tosissaan.

Vierailija kirjoitti:

Öh, miksi pitäisi jaksaa? Ovatko kunnolliset, käytöstavat oppineet miehet maailmasta loppu?

Ollaan naimisissa ja lapsiakin on. En mä halua ihan noin vaan erota ja avioero on mulle tosi ison kynnyksen takana muutenkin.

ap.

Kirjoitat avioeropaperit valmiiksi ja seuraavan kerran näytät ne ja kerrot että ei tästä puutu enää kuin päivämäärä. Kirjoitetaanko se heti vai vasta viikon päästä.

Vierailija kirjoitti:

Miten jaksaa miestä, joka sanoi ennen äitini lähestyvää kuolemaa, että meidän pitää erota ennen äitisi kuolemaa, jotta minulle ei tule lisätöitä hänen asuntonsa tyhjentämisestä.

Ja oli tosissaan.

:/

ap.

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitat avioeropaperit valmiiksi ja seuraavan kerran näytät ne ja kerrot että ei tästä puutu enää kuin päivämäärä. Kirjoitetaanko se heti vai vasta viikon päästä.

Se varmaan vihoissaan sen täyttäisikin, kun tietäisi, etten mä sitä kuitenkaan pystyis eteenpäin laittaan. Mutta mieli kyllä tekisi tehdä noin.

ap.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Öh, miksi pitäisi jaksaa? Ovatko kunnolliset, käytöstavat oppineet miehet maailmasta loppu?

Ollaan naimisissa ja lapsiakin on. En mä halua ihan noin vaan erota ja avioero on mulle tosi ison kynnyksen takana muutenkin.

ap.

No jos et halua erota, niin sulla on kaksi vaihtoehtoa: hyväksy miehesi käytös tai yritä keskustelemalla saada se parantamaan sitä. Siinäpä se mitä voit tehdä.

Itse en kyllä hyväksy minkään syyn varjolla jatkuvaa riitelyä ja uhkailua. Oli lapsia tai ei, mun elämä ei kulu minkään paskapään hyysäämiseen ja jatkuvaan riitelyyn. Ansaitsen mukavan, rauhallisen elämän, ja niin ansaitsee lapsenikin. En suostu antamaan niille mallia, että kaikenlainen sättiminen ja uhkailu on jotenkin hyväksyttävää parisuhteessa. Ja turha puolustella, ettei ne lapset ole sitä kuulemassa tai ettei ne tiedä siitä mitään, tottakai ne tietää ja vaistoaa.

Miksi tuota pitäisi jaksaa? Olet naimisissa kiukuttelevan uhmaikäisen kanssa. Vapauta hänet avioliiton velvollisuuksista ja päästä hänet kasvamaan aikuiseksi jossain muualla vapaana. Voit löytää itsellesikin paremman elämän. 

No aapeen täytyy kehittää itsesessään vahvuutta, jotta pystyisi viemään paperit eteenpäin. Jos ryhtyy kynnysmatoksi, tulee käytetyksi kynnysmattona.

Ja kolmosen toivon jo päässeen eroon miehestään, joten mitä sitä turhaa jaksamaankaan.

Hyi en jaksais tollaista. Joskus riidan jälkeen sano selkeästi, että vielä kerran sanoo noin niin se on siitä poikki. Ja kun sanoo niin alat suoraan pakkaamaan.

Et kai alistu siihen seksiin uhkailun takia?? Ihan kauheelta kuulostaa miehesi :(

Pari hölmöä lipsautusta suutuspäissä tajuan, mutta jos ihan riidan keinona käyttää niin en sietäisi. Kuten en siedä huoritteluakaan.

No mun mies uhkaili erolla 9 kk. Olin raskaana, suunnitellusti.

Lapsen synnyttyä mies keräsi tavaransa ja lähti ja ilmoitti, että tämä on nyt lopullinen ero.

Eli oli vain ajan kysymys.

Tosin nyt hän on ilmoittanut, että tuleekin takaisin. Mutta hän oli niin hirveä ennen tuota lähtöään ja myös sen jälkeen, että en voi kuvitella enää elämää sellaisessa ilmapiirissä. Enkä voi ymmärtää, jos 9kk tekee eroa ja tuollaisessa tilanteessa, miten voisin enää luottaa. Mutta ei siis ollut pelkkää uhkailua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Öh, miksi pitäisi jaksaa? Ovatko kunnolliset, käytöstavat oppineet miehet maailmasta loppu?

Ollaan naimisissa ja lapsiakin on. En mä halua ihan noin vaan erota ja avioero on mulle tosi ison kynnyksen takana muutenkin.

ap.

No jos et halua erota, niin sulla on kaksi vaihtoehtoa: hyväksy miehesi käytös tai yritä keskustelemalla saada se parantamaan sitä. Siinäpä se mitä voit tehdä.

 

Itse en kyllä hyväksy minkään syyn varjolla jatkuvaa riitelyä ja uhkailua. Oli lapsia tai ei, mun elämä ei kulu minkään paskapään hyysäämiseen ja jatkuvaan riitelyyn. Ansaitsen mukavan, rauhallisen elämän, ja niin ansaitsee lapsenikin. En suostu antamaan niille mallia, että kaikenlainen sättiminen ja uhkailu on jotenkin hyväksyttävää parisuhteessa. Ja turha puolustella, ettei ne lapset ole sitä kuulemassa tai ettei ne tiedä siitä mitään, tottakai ne tietää ja vaistoaa.

Joo ei tarvi puolustella, kun mies tekee tuota ihan suoraan lasten kuullen. Olen sanonut siitä sille, mutta ei vaan ymmärrä mitä pahaa siinä on.

Ei sentään jatkuvasti riidellä, mutta aina kun riidellään, niin se menee tuohon. Ottaa päähän ihan älyttömästi, kun turhauttaa. Turhauttaa siksi, kun tiedän, ettei se ole eroamassa vaikka sillä uhkailee.

ap.

Mä sanoin tollaselle erolla uhkailevalle eksälle että mun pinna on täynnä, kerrankin vielä uhkailet erolla niin se on sitten ero. No, eipä menny montaa päivää kun se taas uhkaili niin totesin että selvä, alan nyt etsiä omaa asuntoa. Katselin kämppiä tietokoneelta ja mies tuli selän taa kyttäämään ja ulisemaan ettei ollut tosissaan mutta totesin että varotin hyvin selkeesti uhkailemasta.

Muutin sitten pois ja vaikka olikin hankala ero (avoliitto vaan, mutta mies teki kaiken erotilanteessa mahdollisimman vaikeaksi) niin elämänlaatu parani noin 300%.

Ja aloittajassa itsessäänhän ei ole taaskaan mitään vikaa?

Olisipa mielenkiintoista kuulla miehen versio heidän elämästään.

Miesvihapalstalla on miesvihapalstan jutut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitat avioeropaperit valmiiksi ja seuraavan kerran näytät ne ja kerrot että ei tästä puutu enää kuin päivämäärä. Kirjoitetaanko se heti vai vasta viikon päästä.

Se varmaan vihoissaan sen täyttäisikin, kun tietäisi, etten mä sitä kuitenkaan pystyis eteenpäin laittaan. Mutta mieli kyllä tekisi tehdä noin.

ap.

Mun eksä uhkaili erolla yhden ainoan kerran. En lähtenyt tuohon tunnepuoleen mukaan, vaan vähän tilanteen jäähdyttyä sanoin, että ei erolla tarvitse uhkailla, me voidaan erota ihan hyvin jos hänestä siltä tuntuu.

Tai vetosin mä tunteisiinkin. Kerroin, että jonkin ajan päästä erosta varmaankin löytäisin uuden kumppanin ja meidän tyttäremme kiipeäisi hänenkin syliinsä luetuttamaan satua tms. (minä varmaan olinkin jo siinä vaiheessa yhdentekevä mutta pikkuprinsessansa kiintymys iski kipeämpään kohtaan).

Mutta pointtina oli se, että jos hän haluaa erota niin hänellä on silloin niin hyvät perustelut että meidän ehkä silloin pitää erota. Ei se ole uhkailun, vaan neuvottelun paikka.

Ei uhkaillut enää. Sittemmin kyllä erottiin, mutta se tehtiin lähes yhteisymmärryksessä, uhkailematta.

Vierailija kirjoitti:

Ja aloittajassa itsessäänhän ei ole taaskaan mitään vikaa?

Olisipa mielenkiintoista kuulla miehen versio heidän elämästään.

Miesvihapalstalla on miesvihapalstan jutut.

No varmasti minussakin on vikaa, mutta en mä ala erolla turhaa uhkailla vaikka kuinka ottais mies päähän.

ap.

JSSAP!

Uhkaa sinä erolla, jos miehesi on huono sängyssä, ei vie roskia, ei imuroi, ei käy kaupassa, näyttää näppyläiseltä, ei tiskaa, parta on ajettu huonosti tai valitsee väärän kappaleen kuunneltavaksi. Ihan yhtä tasokasta.

Miesvihapalstahokija voi unohtaa turhat syytöksensä.

KIRJOITUKSESSA PUHUTTIIN YHDESTÄ - YMMÄRRÄTKÖ, YHDESTÄ - MIEHESTÄ.

Yhdestä.

Ei kaikista.

Ei sinusta.

Yhdestä ainoasta yksittäisestä miehestä. 

Vierailija kirjoitti:

Miesvihapalstahokija voi unohtaa turhat syytöksensä.

KIRJOITUKSESSA PUHUTTIIN YHDESTÄ - YMMÄRRÄTKÖ, YHDESTÄ - MIEHESTÄ.

Yhdestä.

Ei kaikista.

Ei sinusta.

Yhdestä ainoasta yksittäisestä miehestä. 

Niin, näitä miesvihatarinoita sattuu olemaan palstalla tuhansittain.

Suurin osa miesvihaajien provoja.

Se tekee tästä miesvihapalstan.