Lue keskustelun säännöt.
Tosi hienoa. Entisestä koulukiusaajastani tulee pomoni.
25.11.2015 |
Pomo vaihtaa työpaikkaa ja uusi lähiesimies kävi tänään esittäytymässä. Tunnistin tyypin heti, mutta hän ei ilmeisesti minua. Minulla on eri sukunimi, olen laihtunut yläasteajoista 30 kiloa. Hän on itse edelleen ihan samannäköinen, ohimoilta vain harmaantunut ja ehkä hieman naururyppyjä silmien ympärillä.
Kiusaamista ei koskaan hoidettu koulun puolelta mitenkään. Kotona äiti lohdutti ja sanoi, ettei kiusaajista koskaan tule mitään. He eivät menesty elämässä. Äiti otti kyllä kiusaajan vanhempiin yhteyttä, kun koulu ei tehnyt mitään, mutta kiusaajan vanhemmat eivät uskoneet äitiäni. Koska eihän heidän lapsensa kiusaa..
Mitä teen? En tiedä. Sanonko jotain? Olen sanomatta? Nielen kaikki ne tunteet, jotka tänään nousivat taas esiin? Vaihdan työpaikkaa?
Kommentit (21)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä sano, nolaat itsesi. Käyttäydy aikuisesti äläkä muistele jotain lapsuuden hölmöilyjä. Varmasti pomosi on kasvanut ihmisenä, lapset nyt vaan joskus ei ajattele vaan hölmöilee.
Kiusaajat ne juuri elämässään hyvin menestyykin. Minusta tuli pitkäaikaistyötön, kaikki kiusaajani ovat hyvissä töissä. Tuo lohdutus mitä sai aina vanhemmilta kuulla ettei he pärjää elämässä on täyttä paskaa.
Vierailija kirjoitti:
Pomo vaihtaa työpaikkaa ja uusi lähiesimies kävi tänään esittäytymässä. Tunnistin tyypin heti, mutta hän ei ilmeisesti minua. Minulla on eri sukunimi, olen laihtunut yläasteajoista 30 kiloa. Hän on itse edelleen ihan samannäköinen, ohimoilta vain harmaantunut ja ehkä hieman naururyppyjä silmien ympärillä.
Kiusaamista ei koskaan hoidettu koulun puolelta mitenkään. Kotona äiti lohdutti ja sanoi, ettei kiusaajista koskaan tule mitään. He eivät menesty elämässä. Äiti otti kyllä kiusaajan vanhempiin yhteyttä, kun koulu ei tehnyt mitään, mutta kiusaajan vanhemmat eivät uskoneet äitiäni. Koska eihän heidän lapsensa kiusaa..
Mitä teen? En tiedä. Sanonko jotain? Olen sanomatta? Nielen kaikki ne tunteet, jotka tänään nousivat taas esiin? Vaihdan työpaikkaa?
Pyydät kahdenkeskistä keskustelua, jossa sanot epäileväsi yhteistyönne tulevaisuutta menneiden vuoksi. Jos hän ei muista, sanot, että hän on ollut koulukiusaaja. Normaaleja ihmisiä tuo hävettää aikuisiällä enemmän kuin mikään mitä voit keksiä, voin valitettavasti sanoa, että kokemusta on. Pääset ainakin niskan päälle olemalla se avoin ja aikuinen henkilö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä hankkisin uuden työn ja kun olen lähdössä vanhasta duunistani kertoiskn julkisesti kiusaamishistoriastani kaikille työpaikalla jossain julkisessa tilanteessa josss kiusaaja on myös läsnä.
Ja se, että kiusaajat ei menesty elämässä on puhdas myytti.
Vierailija kirjoitti:
Olet aina töykeä ja vähättelet häntä.
Toimis ehkä paremmin jos ap olis sen pomo. Riippuu siitä, miten se tulee käyttäytymään sua kohtaan jatkossa, saattaa olla et ei ollut tunnistavinaan kun sitä hävetti se kiusaaminen. Lähdet pois vasta silloin, jos se aloittaa kiusaamisen taas. Yleensä koulukiusaajat kasvaa ja katuu tekosiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä hankkisin uuden työn ja kun olen lähdössä vanhasta duunistani kertoiskn julkisesti kiusaamishistoriastani kaikille työpaikalla jossain julkisessa tilanteessa josss kiusaaja on myös läsnä.
Ja se, että kiusaajat ei menesty elämässä on puhdas myytti.
Vai oikein hankisit?! Mistä?!
Olisiko aika antaa anteeksi se koulukiusaus. Eikö tämäkin henkilö ole ollut vain lapsi silloin. Se, että aikuiset hoiti tilanteen huonosti ei pitäisi koskaan olla lapsen vika.
Vierailija kirjoitti:
Olet aina töykeä ja vähättelet häntä.
Eli typistät itsesi lapsen tasolle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Inhottavaa, inhottavaa... Voiko kysyä mikä ala?
Alat etsimään uutta työpaikkaa heti mutta et kerro siitä nykyisessä duunissasi. Sitten kun löydät sen niin nostat kytkintä ja sanot vain kaikille että "tarvitsit uusia haasteita".
Ei kannata alkaa millekään sen kiusaajan kanssa tai alkaa kertomaan kenellekään mitään, sillä kiusaajat on niin kieroutuneita että jos he kokevat tulleensa loukatuksi tai että heidän toimissaan on ollut jotain väärää niin he yrittävät viimeiseen asti pilata elämäsi. Sulla on vielä mahdollisuus saada hyvä työtodistus nykyisestä duunistasi ja lähteä ennen kuin urasi on pilalla. Jos alat nokittelemaan pomollesi voi olla että se sitten kirjoittaa sulle huonon todistuksen ja valehtelee kontakteilleen sinusta ja pahimmassa tapauksessa valehtelee myös uudelle pomollesi kun se soittaa nykyiseen työpaikkaasi ja kyselee millainen työntekijä olet. Keinoja kyllä riittää kiusaajilla. Ei ne muuten niin menestyneitä oliskaan jos eivät saisi toisia murskattua tieltään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä hankkisin uuden työn ja kun olen lähdössä vanhasta duunistani kertoiskn julkisesti kiusaamishistoriastani kaikille työpaikalla jossain julkisessa tilanteessa josss kiusaaja on myös läsnä.
Ja se, että kiusaajat ei menesty elämässä on puhdas myytti.
Mun mielestä on törkeää rankaista jotakuta typeryyksistä, mitä on tehnyt lapsena. Toi on jo kiusaamista, mitä itse tekisit. Onpas kypsää ryhtyä aikuisena kiusaajaksi. Olen itsekin koulukiusattu.
Mun pomo on kiusaaja vielä tänä päivänäkin. Kiusaa työpaikalla armottomasti. Kertoo myös lapsuudenaikaisista "luusereista" kuinka pölöjä ne olivat ja ovat hänenmielestään edelleen. Ei siis edelleenkään tunne mitään häpeää kiusaamisestaan koska ei ymmärrä sitä. Kertoo kiusaamisjuttuja naureskellen. Kokee olevansa oikeutettu vittuilemaan ja arvostelemaan muita koska hän on hän.
On nainen ja omaa erittäin laajan tuttavapiirin ja pitää huolen että levittelee valheellista skeidaa mahdollisimman monelle kaikista ketä on häntä vähävaraisempi. Syytä ei tarvita. Kunhansatut hänen näkökentälleen. On häikäilemätön. Varakkaampien persettä nuolee minkä ehtii. Oi että.
En menisi siis ainakaan mainitsemaan mitään yhteisestä menneisyydestä ennenkuin saat uudesta pomosta selvää, minkälainen hän on tänäpäivänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu, ei ole mitään tarvetta alentua lasten tasolle takaisin. Sitä olisi: huono käytös, työpaikasta lähteminen, juoruilu yms.
Otat asian rehdisti puheeksi. Vaikea askel, mutta tulee molemmille tarpeen. Mä en usko hetkeäkään, ettei muista sinua. Häpeää. Sanot, että koit että asia on pakko ottaa esiin, koska sulla ei voi olla kyseisenkaltaista vaikutelmaa omasta esimiehestä, työt kärsii. Anna pallo hänelle, älä sano muuta kuin että epäilet yhteistyötänne. Älä yhtään mitään muuta. Älä anele anteeksipyyntöä, tai vihjaile eroamisella. Hän on esimiehesi ja hänen tehtävänsä on ratkaista ongelmasi. Ehkä hän pyytää anteeksi, ehkä hän ehdottaa sinulle muuta positiota firmassa. Ehkä hän lähtee itse.
uskon, että rakastutte vähä ku kaunotar ja hirviö <3<3<3<3<3<3
Otat hymyn naamalle ja virnistäen sanot muistavasi hänet koulusta. Katso mitä tekee, normaali nolostuisi ja v...mainen ei. Jätä pallo hänelle.
Anna isoon ääneen kuulua jossakin palaverissa koko saastainen tarina siitä tyypistä, hän ansaitsee sen ... julkisen nöyryytyksen!
Vierailija kirjoitti:
Anna isoon ääneen kuulua jossakin palaverissa koko saastainen tarina siitä tyypistä, hän ansaitsee sen ... julkisen nöyryytyksen!
Tuollainen voi helposti kääntyä vain kertojaa vastaan. Jos entinen kiusaaja on muuttunut ja nyt ollut osaava ja hyvä esimies työpaikallaan, tästä syystä tuollaista purkausta
1) ei tulla uskomaan
2) asettaa se kertojan epämieluisaan asemaan
Mä kohtasin luokan kiusaajan myöskin työpaikalla; itse olin opettajan sijaisena ja hän vahtimestarin apupoikana. Naureskelin mielessäni tilanteelle, molemmat olimme niin kiusaantuneita eikä ekalla kerralla edes puhuttu. Nyt ollaan pari kertaa jouduttu tekemisiin samaisella koululla sen jälkeenkin, ja juteltu jotain käytännön asioita. Olen sitä mieltä, että tuommoisen tyypin kanssa voin näin aikuisena kyllä käyttäytyä niin kuin kenen tahansa muunkin, vaikka tunnenkin hänet entuudestaan. Olemme varmasti molemmat muuttuneet tässä välissä. Ylin ystävä ei tarvitse olla tai kiinnostunut juttelemaan muista kuin työjutuista.
Olet aina töykeä ja vähättelet häntä.