Mies kantelee riidoistamme ympäri kyliä!
Kavereilleen, veljelleen, jopa äidilleen! Sitten suuttuu, kun sanon hänelle, että eikö ne ole yleensä tietyntyyppiset ÄMMÄT jotka juoruavat parisuhdeasioista tyttökaveriensa kanssa. Helvetti mikä idiootti. Aikuinen mies ja menee itkemään äidin helmoihin, kun vähän on ryppyjä rakkaudessa! Minun mieheni on yököttävä luuseri, että sen tiedätte. Ajatteleeko yhtään, kuinka paljon yksityisyyttäni loukkaa tuollainen? Ei varmasti ajattele.
Kommentit (13)
Vierailija kirjoitti:
Miehesi toimii väärin, mutta ei tuo olisi naiseltakaan yhtään sen hyväksyttävämpää toimintaa, joten en ymmärrä miksi vetoat sukupuoleen.
Missä kohtaa sanottiin, että se on hyväksyttävää yhtään keneltäkään tai miten niin vetoan sukupuoleen? Totesin vain, että tietyt ämmät tapaavat tuollaista harjoittaa. ap
Et saa sääliä minulta. Otan osaa miehesi suruun.
Sinua siis hävettää oma käytöksesi. Meneekö helposti överiksi?
Miksi parisuhdevaikeuksista ei voipuhua? Tottakai voi. Jos niistä puhuttaisiin enemmän, niin uskoisin että se auttaisi näkemään oman tilanteen hiukan selvemmin. Vähentäisi avioeroja ja myös perhemurhia, uskoisin. Ei ongelmia pidä padota sisälleen!
Minusta tuollainen on mautonta käytöstä keneltä tahansa. Kahden ihmisen välinen parisuhde on heidän asiansa, ei puolen kylän. Jos riitoihin ei liity mitään sellaista, johon ulkopuolisen pitäisi puuttua, kuten henkistä tai fyysistä väkivaltaa, lapset kärsii jne. niin en ymmärrä. Kyllähän sitä voi sanoa, että "meille tuli riitaa" tms. ilman että levittelee toisen yksityisasioita, tai sanomisia ulkopuolisille.
Mä teen tota. Eli avaudun äidilleni mutta ainoa syy on se että mä olen sellainen joka haluaa selvittää asiat puhumalla mutt mies yleensä syyllistää minua yhdellä lausella ja kieltäytyy puhumasta enempää. Itse jään niin väärinymmärretyksi ja raivon valtaan kun en voi selittää kantaani että tuntuu että tulen hulluksi. Se on helvetin raivostuttavaa ettei mieheni suostu keskustelemaan juuri mistään koska kokee että kaikki on hyökkäys häntä kohtaa. Analysoikaa kiitos!
Ei pidä riidellä, jos ei halua, että siitä kerrotaan muille. On ihan normaalia ja jopa suotavaa, että myös miehet kertovat vaikeuksistaan, jakavat tunteitaan ja etsivät uusia näkökulmia kokemiinsa sanaharkkoihin. Riidat eivät ole vain parisuhdeasia, ne ovat kummaninkin osapuolen oma asia, josta saa puhua veljelle, kaverille ja jopa äidille.
Siis mitä ihmettä? Eikö ole täysin normaalia keskustella omien läheisten ja luotettavien ihmisten kanssa parisuhteen kiemuroista? Toki se on eri asia kuin kylillä huutelu.
En ymmärrä ollenkaan tuollaista likapyykki pestään kotona -ajattelua. Kuulostaa kulissin pitämiseltä.
Monesti asioista hyvän ystävän tai siskon kanssa keskusteltua huomaa, ettei asia ole niin vakava tai syytä on ollut itsessäkin. Mä kyllä puhun pparisuhdeongelmista hyvän ystäväni kanssa, ja hän kertoo mulle myös asioita. Minusta se purkaminen jo auttaa ja helpottaa. Jokaiseen parisuhteeseen kuuluu myös niitä huonompia aikoja, joten asioita on hyvä puida ulkopuolisen kanssa. Uskon että se auttaa, yhdessä jo yli 24 v,eikä avioerosta ole ollut puhetta :-). Ystäväni liitto on kestänyt 22 v....
Oikein hyvin ymmärrän, että kavereiden kanssa keskustellaan asioista ja miksipä ei sisarusten, jos he ovat läheisiä. Kenen kanssa miehesi saisi keskustella?
Vaikutat kyllä aloituksen perusteella ääliöltä. Kilahteletko turhista ja sitten hävettää, kun mies haluaa purkaa tuntojaan jollekin? Miksi olet "yököttävän luuserin" kanssa?
Miehesi toimii väärin, mutta ei tuo olisi naiseltakaan yhtään sen hyväksyttävämpää toimintaa, joten en ymmärrä miksi vetoat sukupuoleen.