Oletko sellainen ihminen, joka tekee ja saa aikaan asioita,

Sekä että. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

Töissä ensimmäinen, kotona toinen.

Yleensä aikaansaava, marraskuussa en yhtä tehokas.

Suunnittelu ja haaveilu on kivaa, toteutus tylsää. Toteutunut haave ei enää ole haave, ja haaveet ovat kivoimpia haaveina. En siis ole niitä, jotka tekevät kaikista unelmista totta :)

Olen ehkä hidas käynnistymään mutta kun alkuun pääsen niin ei malttaisi lopettaa.

Mä olen se, joka tekee ja saa aikaan. Ilman suuria suunnitelmia ja melua pitämättä. Tulokset hämmästyttävät välillä itseänikin.

Sitten joskus.

Paitsi av-palstailun suhteen.

Riippuu kannustimista. Tai oikeastaan hyöty-riski -suhteesta.

Esim. olisin jo vuosia sitten ihan oikeasti ryhtynyt sivutoimiseksi yrittäjäksi, mutta riskit työttömyysturvan menettämiseksi ovat liian suuret.

Olin joskus työssä, jossa minulla oli mahdollisuus isoihinkin bonuksiin normipalkan lisäksi. Tein silloin aivan hulluna töitä, vaikka en sinänsä pitänyt itsessään siitä työstä. Mutta palkkio motivoi, kun tiesin saavuttavani sen.

Nyt olen koulutukseeni ja vastuutasooni verrattuna huonopalkkaisessa työssä, jossa koen, että minulla ei ole mahdollisuuksia päästä eteenpäin rahallisesti tai tittelillisesti. Arvaa, paljonko kiinnostaa enää toimia ns. tehokkaasti ja stressata työstä. Olen päättänyt alkaa ajattelemaan enemmän itseäni, kun edutkin pienenevät lomarahojen ja arkipyhien vähenemisen yms. myötä. Ei tästä jää itselle niin paljoa hyötyä, että kannattasi stressata, vaan ehkä kannattaa käyttää aikaa enemmän suunnitteluun ja "suunnitteluun".

Jos päätän tehdä tai saavuttaa jotain, yleensä niin käy. Vaadin itseltäni aika paljon, mutta nautin myös tuloksista.

Tekevä ja aikaansaava. Lapset opetettu samanlaisiksi, yhteiskunnan eläteiksi ei saa jäädä!

Kyllä. Mottoni on: muut tekee mitä pystyy, minä teen mitä haluan.

Arvaahan sen, av-mammat ovat aikaansaajien aatelia!

Vierailija kirjoitti:

Sekä että. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tekemättä. Mä kyllä teen asiat loppuun. Tulee hyvä mieli kun saa valmista aikaan.

Joitakin asioita saan tehtyä hyvinkin, toisia en. Esimerkiksi joku hakemuksen kirjoittaminen saattaa venähtää, koska koen sen niin ikäväksi. Sitten on niitä haaveita ja suunnitelmia, jotka saavatkin olla vain haaveita, ainakin toistaiseksi. En kaikkea pyri hampaat irvessä toteuttamaan. Mä tykkään siiitä, että saa haaveilla ja pohtia erilaisia vaihtoehtoja, ääneenkin. Olen vasta ymmärtänyt, että toisentyyppisiä ihmisiä saattaa ärsyttää se, kun pitävät mun "pitäisi, voisi" -juttujani saamattomuutena. Mä mietin ensin mielelläni asiat puhki ennen kuin toimin, siksi että tietäisin haluanko jotain asiaa varmasti vai en. Olen päättämätön ja toimimaton ihminen jonkun toisen rinnalla, mutta sehän riippuu aina siitä kehen vertaa.