Lue keskustelun säännöt.
Mies on ilkeä mua kohtaan
21.11.2015 |
Tönäisi mut seinää vasten ja musersi kommenteillaan itsetuntoni, jolloin menin eteisen nurkkaan itkemään. Oli niin paha olo, että menin lepäämään siihen nurkkaan, jolloin mies heitti mua pahvilaatikolla. Jäin siihen makaamaan, niin mies meni ottamaan jalkakylvyn tms. Makasin siinä edelleen ja mietin elämääni ja suljin silmäni. Mies tuli potkimaan takapuolelle mua ehkä varttitunnin jälkeen. Hän potki vähän aikaa ja heitti jonkun imurin osan mun päälleni ja tökki mua sillä. Kun avasin silmäni, hän meni pois. Kun nousin siitä, niin hän jatkoi haukkumistani ja läpsi mua nyrkeillä pari kertaa kevyesti. Mitään oikeasti vakavaa ei käynyt, enkä välttämättä edes saanut mustelmia, mutta mies yrittää nujertaa mua henkisesti. Mä en enää jaksa tällaista elämää. Mitä mä teen? Pari viikkoa sitten oisin saanut asunnon, mutta juuri sinä päivänä, kun mun ois pitänyt tehdä lopullinen päätös, hän olikin tosi ystävällinen ja tarjosi ravintolassa lounaan ehkä ekan kerran noin kahteen, jopa kolmeen vuoteen. En sitten ottanut sitä asuntoa. Täytyy varmaan hakea jotain taas uudelleen.
Kommentit (26)
No mutta vaikka mitä olis sanonut niin eihän toisen ihmisen kuulu noin kohdella toista. Tietenkin jos ite oot väkivaltaisesti käyttäyttynyt niin vois selittää...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jätä se oikeasti. Lähde kun vielä voit. Pää pystyyn ja lähde! Järkyttävää, ja se saattaa pahentua vielä hurjasti. Ihan itkettää sun puolesta.
Ihan sama mitä sanoit tai teit, tuo oli jo väkivaltaa mieheltäsi, ei tod. hyväksyttävää.
Mä siedin tuollaista pari vuotta. Onneksi uskalsin lähteä. Hengenmeno oli lähellä loppuaikana.
Vierailija kirjoitti:
No mitä sä teit että niin suuttui?
Toki kuulostaa pahalta, ja selvästi haet täältä lohtua ja sitä että ihmiset olisivat puolellasi, joten ollaan nyt sitten, se siitä aiheesta.
Mutta kerro silti mitä teit? Tuskin ihan hiljaa vaan oot ollut ku niin suuttui?
Mua ärsytti hänen väkivaltainen käytöksensä sekä se, että emme taaskaan menneet yhdessä ostoksille, vaikka odptin sitä koko päivän. Pelkäsin myös, että mies oli ollut outo ja äkkipikainen erästä toista henkilöä kohtaan ja kyselin siitä. Lisäksi kyselin, että mikä mussa on vikana ja mitä mun pitäisi tehdä sille, kun olen niin ruma, tyhmä ja muutenkin huono. Noh, menin tuon jälkeen kyselemään oven rakoon lisää, niin mies heitti mua täysillä peliohjaimella päähän. Sattui päähäni ja silmäkulmaan niin, että silmäkulma turpoaa nyt ainakin.
Olen itse lähinnä pelokas ja alemmuudentuntoinen sekä huonoitsetuntoinen "piipittäjä", joka haluaisi, että mieheni alkaisi käyttäytyä normaalimmin ja lopettaisi mun kiusaamisen ja määräilyn. Hän nimittäin haukkuu mua vanhaksi l*tkaksi ja p*skakasaksi päivittäin. Ja siis olen oikeasti kiltti ihminen. Mutta joo. En tiedä enää kohta mitään.
Vierailija kirjoitti:
No mitä sä teit että niin suuttui?
Toki kuulostaa pahalta, ja selvästi haet täältä lohtua ja sitä että ihmiset olisivat puolellasi, joten ollaan nyt sitten, se siitä aiheesta.
Mutta kerro silti mitä teit? Tuskin ihan hiljaa vaan oot ollut ku niin suuttui?
Ja mä varmaan jäkätin ja ns. nalkutinkin, kun mies vaan makasi sängyssään, haukkui ja komenteli. Hän on todella ilkeä mua kohtaan jok'ikinen päivä. Mikään ei riitä hänelle. Hän on hyvin vaativa muitakin läheisiään kohtaan. Sen sijaan kavereilleen ja työpaikallaan hän on ns. nice guy. Mulle uhkaili, että ajaa mun päälle autolla, jos uhkaan hänen rahojaan (siis jos erossa vaatisinkin vastoin suullista sopimusta ositusta).
Kynnysmatto.
Ei tuosta suhteesta saa tervettä millään. Opettele olemaan ensin itsesi kanssa ja hanki omanarvontuntoa. Sitten katsot jos löytäisit täyspäisen miehen siihen rinnalle, ei roikuttavaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja aloin itkeä, kun hän alkoi haukkua mua rupsahtaneeksi ja kun kysyin, että pitäiskö mun korjauttaa kasvoni plastiikkakirurgilla, niin mies sanoi, että olen niin vanha, että ei enää kannata, kun mua odottaa kohta muutenkin hauta (kun siis olen niin passe tai whatever, olen siis 35+). Miehen mielestä naisen pitää olla kodin hengetär ja todella nuori, siis max 24 tms. omien sanojensa mukaan. Mä taas olen teoriassa tasa-arvoinen "suomikanttura" ja liian vanha enää synnyttämään miehen mielestäni. Mun miehellä on tyylipuhtaita lassukkajuttuja. Aluksi pidin niitä itsevarmuuden merkkeinä, mutta enää en vain jaksa ja ne vain loukkaavat.
Vierailija kirjoitti:
Kynnysmatto.
Ei tuosta suhteesta saa tervettä millään. Opettele olemaan ensin itsesi kanssa ja hanki omanarvontuntoa. Sitten katsot jos löytäisit täyspäisen miehen siihen rinnalle, ei roikuttavaksi.
Mulla on aina ollut huono itsetunto (sukulaiset ja äitini haukkuivat ulkonäköäni lapsuudesta lähtien). Lisäksi koulussa mua kiusattiin. Edellinen mieheni pahoinpiteli ja uhkasi tappaa, mutta tajusin lähteä siitä suhteessa. Parikymppisenä eka miesystäväni petti mua vuosikaudet, kunnes tajusin riuhtaista itseni siitä suhteesta kolmekymppisenä. Hänkin haukkui ulkonäköäni ja varallisuuden puutetta ym. Olen siis velaton, mutta ei mulla ole omistusasuntoa tms., vaikka oon opiskellut ja käynyt töissä. Oon siis miesten mielestä täysin luuseri, joka on nyt vanhakin. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi tsiisus, toivottavasti et ole totta.
Vierailija kirjoitti:
Voi tsiisus, toivottavasti et ole totta.
Mä valitettavasti oon totta. Oon se kiltti hissukkamainen puurtaja työpaikalla, joka aina haluaa tehdä työt mahdollisimman hyvin ja joka on vähän ujo. Ja se, joka meni yliopistolla aina takariviin istumaan, piiloon muilta. Oon se surkea harmaavarpunen, joka ei nuorena bilettänyt, kun häpesi ulkonäköään ja vaatteitaan. Ja valitettavasti olen tosiaan olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Porvoossa taas tapahtuu. Mies ottaa jalkakylpyjä, ottaa imurin esiin ja heittelee pahvilaatikolla. Juupajuu.
Vierailija kirjoitti:
Porvoossa taas tapahtuu. Mies ottaa jalkakylpyjä, ottaa imurin esiin ja heittelee pahvilaatikolla. Juupajuu.
Ei ole provo. Ja kaupunkia en kerro. Mun mies on oikeasti vähän erikoinen tapaus. Ja se imuri oli valmiiksi keskellä lattiaa imuroinnin jäljiltä, jolloin hän nappasi sen putken ja heitti sen mun päälle sekä tökki mua sillä.
Joskus pari vuotta sitten hän pakotti mut kylpyhuoneen lattialle ja kasteli mua suihkulla, kun makasin siinä maassa. Ja solvaa mua oikeasti ihan aamusta yöhön pahimmillaan. Olen hänelle täysin roskasanko. Kelpaan toki maksamaan hänelle hänen vastikkeensa ja muita kuluja. Seksiä ei ole ollut pariin vuoteen -- hän katsoo mieluummin p*rnoa (toisinaan myös miesten välistä sellaista hämmästyksekseni). Kelpaan tosiaan haukuttavaksi, kiusattavaksi, nytkkeilysäkiksi, laskujen maksajaksi sekä kulissiliittoa varten. Olen katkera. Miehen mielestä hän on ainoa vaihtoehtoni, kun kuulemma kukaan muu ei edes huolisi enää minua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mitä vielä odotat? Lopeta toi muissa roikkuminen ja ala rakentaa omaa elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Porvoossa taas tapahtuu. Mies ottaa jalkakylpyjä, ottaa imurin esiin ja heittelee pahvilaatikolla. Juupajuu.
Ei ole provo. Ja kaupunkia en kerro. Mun mies on oikeasti vähän erikoinen tapaus. Ja se imuri oli valmiiksi keskellä lattiaa imuroinnin jäljiltä, jolloin hän nappasi sen putken ja heitti sen mun päälle sekä tökki mua sillä.
Joskus pari vuotta sitten hän pakotti mut kylpyhuoneen lattialle ja kasteli mua suihkulla, kun makasin siinä maassa. Ja solvaa mua oikeasti ihan aamusta yöhön pahimmillaan. Olen hänelle täysin roskasanko. Kelpaan toki maksamaan hänelle hänen vastikkeensa ja muita kuluja. Seksiä ei ole ollut pariin vuoteen -- hän katsoo mieluummin p*rnoa (toisinaan myös miesten välistä sellaista hämmästyksekseni). Kelpaan tosiaan haukuttavaksi, kiusattavaksi, nytkkeilysäkiksi, laskujen maksajaksi sekä kulissiliittoa varten. Olen katkera. Miehen mielestä hän on ainoa vaihtoehtoni, kun kuulemma kukaan muu ei edes huolisi enää minua.
Ja kaiken tän jälkeen riittää yks mäkkärireissu korjaamaan kaiken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt tarvitset hetken omassa rauhassasi. Asuuko ketään sukulaista lähellä? Menet sinne kyläilemään yksin, niin pääset hetkeksi omaan rauhaan.
Miehesi käytös ei ole normaalia. Hänellä on joko päässä vikaa tai sitten käyttää aineita jotka sekoittaa pään. Hän vaikuttaa ympäristölleen vaaralliselta.
Sinä itse vaikutat myös mieleltäsi järkkyneeltä. Tarvitset nyt rauhallisemman ympäristön ja eroon päähänpotkitun roolista.
Vierailija kirjoitti:
No mitä sä teit että niin suuttui?
Toki kuulostaa pahalta, ja selvästi haet täältä lohtua ja sitä että ihmiset olisivat puolellasi, joten ollaan nyt sitten, se siitä aiheesta.
Mutta kerro silti mitä teit? Tuskin ihan hiljaa vaan oot ollut ku niin suuttui?
Mikä ihme sinua vaivaa?
Vierailija kirjoitti:
No mitä vielä odotat? Lopeta toi muissa roikkuminen ja ala rakentaa omaa elämää.
Mun äitini sanoi mulle noin kun olin parikymppinen ja kolmekymppinenkin. Mutta en tiedä, miten sen tekisin. Rakkaus ja ihmissuhteet ovat olleet mulle todella tärkeä juttu. Olen ollut aina todella onneton sinkkuaikoinani ja melkein pakkomielteisen ihastunut johonkin aina. En tiedä, miten unohdan sen rakkauden- ja läheisyyden kaipuun, joka on mulla sisimmässäni melkein pakkomielteisenä. Mun pitäisi varmaan syödä jotain lääkkeitä, niin pystyisin keskittymään pelkästään työhän ja harrastuksiin. Mussa on varmastikin jotain tosi pahasti vialla. En mä vaan jaksa olla yksin ja ilman rakkautta (jopa huonoakin sellaista). Ja ujona sekä keskinkertaisen näköisenä ihmisenä pelottaa luopua huonostakin suhteesta, kun se voi tarkoittaa loppuiän yksinäisyyttä.
Miksi sä olet sen kanssa? Mitä ihanaa siinä miehessä on? Oikeesti. Mun ex ei ollut väkivaltanen tms. Mut ah se ihana tunne kun vihdoin viimein sain itteni irti siitä suhteesta. Nyt maanantaina sä menet ja haet ihan mitä vaan aduntoa ja otat ensimmäisen minkä saat. Keräät kamas ja muutat. Ihan sama onko sulla yhtään huonekalua sinne mukaan ottaa. Kun oot muutan yön siellä omassa rauhassas ollut niin rupeet ihmetteleen miks et oot aikasemmin lähteny. Usko mua. Kaks yötä enää niin on maanantai.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä vielä odotat? Lopeta toi muissa roikkuminen ja ala rakentaa omaa elämää.
Mun äitini sanoi mulle noin kun olin parikymppinen ja kolmekymppinenkin. Mutta en tiedä, miten sen tekisin. Rakkaus ja ihmissuhteet ovat olleet mulle todella tärkeä juttu. Olen ollut aina todella onneton sinkkuaikoinani ja melkein pakkomielteisen ihastunut johonkin aina. En tiedä, miten unohdan sen rakkauden- ja läheisyyden kaipuun, joka on mulla sisimmässäni melkein pakkomielteisenä. Mun pitäisi varmaan syödä jotain lääkkeitä, niin pystyisin keskittymään pelkästään työhän ja harrastuksiin. Mussa on varmastikin jotain tosi pahasti vialla. En mä vaan jaksa olla yksin ja ilman rakkautta (jopa huonoakin sellaista). Ja ujona sekä keskinkertaisen näköisenä ihmisenä pelottaa luopua huonostakin suhteesta, kun se voi tarkoittaa loppuiän yksinäisyyttä.
Vaikka olisit susiruma nainen löydät varmasti miehen joka on sua rumempi ja jonka silmissä sä olet kaunein nainen jonka kanssa jän on ikinä ollut 😊
No mitä sä teit että niin suuttui?
Toki kuulostaa pahalta, ja selvästi haet täältä lohtua ja sitä että ihmiset olisivat puolellasi, joten ollaan nyt sitten, se siitä aiheesta.
Mutta kerro silti mitä teit? Tuskin ihan hiljaa vaan oot ollut ku niin suuttui?