Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
hoitajat ! kertoisiko joku viimein, mikä logiikka siinä lisämaidon pihtaamisessa piilee?
20.11.2015 |
Miksi asiaan suhtaudutaan niin nihkeästi? Miksi äidin pitää tuntea olevansa asian vuoksi huono äiti ?
Muistan itse varmaan ikuisesti, miten kolmannen lapsen kohdalla ninjailin sääntöjä rikkoen keskellä yötä lämmittämän nälkäiselle vauvalle lisää maitoa.. en halunnut nöyryyttää itseäni enempää painamalla kutsunappia, odottamalla, painamalla taas ja sitten selittämällä naama norsunvärkillä olevalle hoitajalle että pitäisi saada tilkka maitoa nälkäiselle.
EN VAIN YMMÄRRÄ!
Kommentit (68)
EI VASTASYNTYNEELLE KORVIKETTA! Jos jotain on pakko antaa niin sitten toisen äidin pumpattua rintamaitoa. Vauva saa ensihetkistä ja maidosta suolistonsa ensimmäiset bakteerit jotka suojaavat lasta tulevilta allergioilta ja diabetekseltä. Yms. Vauvat tosiaankin pärjäävät äidin keltaisilla "maito tipoilla" ensimmäiset päivät. Vauvan pitää saada olla rinnalla kokoajan imemässä jotta maito nousee vaikka rinnasta ei tule vielä juurikaan mitään. Ei vauva rinnalla itke nälkäänsä, kun imee ei voi samalla itkeä. Lisä maito on tarpeen sairaalla vauvalla tai jos maito ei kolmantenakaan päivä nouse.
Tsemppiä kaikille imetykseen ja lisämaitoa antavat pyytäkää ihmiseltä lypsettyä maitoa jossa ei ole lehmän insuliinia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun vauvalle annettiin ihan kysymättä lisämaitoa, kun olin hätäsektion jälkeen heräämössä. Lapsukainen sai hiukan (25ml-50ml) lisämaitoa ensimmäisen kuukauden ajan, jonka jälkeeen täysimetin 4kk asti ja pitkään sen jälkeenkin. En ymmärrä näitä fanaatikkoja lainkaan, joille se korvike tai luovutusmaito on jotain myrkkyä. Olen lukenut tutkimuksia kyllä ja kovin suurta näyttöä korvikkeen haitoista en ole löytänyt. Imetyksen hyödyistä olen erittäin tietoinen ja siksi imetinkin. Se lisämaito, jota vauva on saanut ei mitenkään kumoa näitä hyötyjä.
Vierailija kirjoitti:
Terveellä täysiaikaisella vauvalla on ns ruskeaa rasvaa, eikä hän tarvitse ensimmäisinä elinpäivinä muuta ravintoa kuin ne muutamat ensimmäiset äidinmaidon tipat. Jos vastasyntynyt tarvitsisi ravintoa heti syntymänsä jälkeen niin sukupuuttoonhan tässä oltaisiin kuoltu, kun maito ei ala yleensä herumaan heti vaan vasta muutaman päivän kuluttua. Tietysti jos verensokeri laskee, maitoa ei ala tulemaan monenkaan päivän päästä tms niin lisämaitoa pitää antaa. Mutta terve täysiaikainen ei sitä heti tarvitse.
Meidän lapsi oli teho-osastolla alhaisten verensokerien takia.
Oli tottunut pulloon siellä ja joi jo 20ml:aa. Silti suhtauduttiin nihkeästi maidon antoon, vaikka en ollut edes häntä imettänyt aiemmin, eikä maidon tulo näin ollen luonnollisestikaan vastannut vauvan tarvetta.
Mitään katkeruutta ei silti jäänyt. Ymmärrän, että osasto oli sillä hetkellä kovasti ruuhkainen.
"Synnytys‑ sairaalassa annettu lisämaito korreloi imetyksen lyhyempään kestoon. "
http://www.ebm-guidelines.com/xmedia/duo/duo97243.pdf
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/29143/stadia-1193304901-7.pd…
"Lisämaito on riski imetyksen pituudelle"
www.K Loppi - 2010 - theseus32-kk.lib.helsinki.fi
Ahmed AH & Sands LP (2010) Effect of pre- and postdischarge interventions on breastfeeding outcomes and weight gain among premature infants. Journal of Obstetric, Gynecologic & Neonatal Nursing 39, 53-63.
de Aquino RR & Osório MM (2009) Relactation, translactation, and breast-orogastric tube as transition methods in feeding preterm babies. Journal of Human Lactation 25, 420-426.
Armanto A ja Koistinen P (toim.) (2007) Neuvolatyön käsikirja. Helsinki: Tammi.
The BFHI Initiative in Neonatal Units (pdf 420 kt). 2011 (luonnos).
Collins CT, Makrides M, Gillis J & McPhee AJ (2008) Avoidance of bottles during the establishment of breast feeds in preterm infants. Cochrane Database of Systematic Reviews 2008, Issue 4.
Hasunen K. ym. (2004) Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus (pdf 992 kt). Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004:11. Helsinki.
Kansallinen imetyksen edistämisen asiantuntijaryhmä (2009) Imetyksen edistäminen Suomessa - Toimintaohjelma 2009-2012 (pdf 1,22 Mt). THL Raportti 32.
Koskinen Katja (2008) Imetysohjaus. Helsinki: Edita.
Kuusisto R ja Otronen K (2009) Neuvolan seitsemän askelta: imetyksen edistäminen avoterveydenhuollossa (luonnos) Helsinkin
McInnes RJ & Chambers J (2008) Infants admitted to neonatal units--interventions to improve breastfeeding outcomes: a systematic review 1990-2007. Maternal & Child Nutrition 4, 235-263.
Nyqvist KH, Sjöden PO & Ewald U (1999) The development of preterm infants' breastfeeding behavior. Early Human Development 55, 247-264.
Nyqvist KH. (2008) Breastfeeding preterm infants. In Watson Genna C. Supporting sucking skills in breastfeeding infants. Jones and Bartlett publishers, Massachusetts, USA.
Riordan J & Wambach K. (2010) Breastfeeding and human lactation. 4. ed. Jones and Bartlett publishers, Massachusetts, USA. pp. 425-470.
Suomalaisen lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä (2011). Ennenaikainen synnytys. Käypä Hoito.
voiko/saako sairaala kieltää omat maidonkorvikkeet, siis kaupasta ostetut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla taas on tullut joka kerta maitoa niukalti, vaikka miten imettäisi tai pumppaisi :-(
Ap
Samoin. Mä olen kyllä joka kerta saanut pyytäessäni Kättärillä lisämaitoa. Jopa joka kerta luovutettua rintamaitoa. Ekalla kerralla minulle siellä ehdotettiin lisämaidon antamista, itse en osannut pyytää.
Vierailija kirjoitti:
voiko/saako sairaala kieltää omat maidonkorvikkeet, siis kaupasta ostetut?
Tuskin, mä ainakin otan seuraavaks omat maidot kun ei siellä löytyny ku nannia ja sitä ei kotonakaan anneta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Synnytys‑ sairaalassa annettu lisämaito korreloi imetyksen lyhyempään kestoon. "
http://www.ebm-guidelines.com/xmedia/duo/duo97243.pdf
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/29143/stadia-1193304901-7.pd…
"Lisämaito on riski imetyksen pituudelle"
www.K Loppi - 2010 - theseus32-kk.lib.helsinki.fi
Ahmed AH & Sands LP (2010) Effect of pre- and postdischarge interventions on breastfeeding outcomes and weight gain among premature infants. Journal of Obstetric, Gynecologic & Neonatal Nursing 39, 53-63.
de Aquino RR & Osório MM (2009) Relactation, translactation, and breast-orogastric tube as transition methods in feeding preterm babies. Journal of Human Lactation 25, 420-426.
Armanto A ja Koistinen P (toim.) (2007) Neuvolatyön käsikirja. Helsinki: Tammi.
The BFHI Initiative in Neonatal Units (pdf 420 kt). 2011 (luonnos).
Collins CT, Makrides M, Gillis J & McPhee AJ (2008) Avoidance of bottles during the establishment of breast feeds in preterm infants. Cochrane Database of Systematic Reviews 2008, Issue 4.
Hasunen K. ym. (2004) Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus (pdf 992 kt). Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004:11. Helsinki.
Kansallinen imetyksen edistämisen asiantuntijaryhmä (2009) Imetyksen edistäminen Suomessa - Toimintaohjelma 2009-2012 (pdf 1,22 Mt). THL Raportti 32.
Koskinen Katja (2008) Imetysohjaus. Helsinki: Edita.
Kuusisto R ja Otronen K (2009) Neuvolan seitsemän askelta: imetyksen edistäminen avoterveydenhuollossa (luonnos) Helsinkin
McInnes RJ & Chambers J (2008) Infants admitted to neonatal units--interventions to improve breastfeeding outcomes: a systematic review 1990-2007. Maternal & Child Nutrition 4, 235-263.
Nyqvist KH, Sjöden PO & Ewald U (1999) The development of preterm infants' breastfeeding behavior. Early Human Development 55, 247-264.
Nyqvist KH. (2008) Breastfeeding preterm infants. In Watson Genna C. Supporting sucking skills in breastfeeding infants. Jones and Bartlett publishers, Massachusetts, USA.
Riordan J & Wambach K. (2010) Breastfeeding and human lactation. 4. ed. Jones and Bartlett publishers, Massachusetts, USA. pp. 425-470.
Suomalaisen lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä (2011). Ennenaikainen synnytys. Käypä Hoito.
Tuossahan olikin infoa kerrakseen. Voisiko tämän perusteella siis ammattilainen ajatella, että lisämaidon antaminen voi olla edesauttamassa imetyksen lyhyempään kestoon. Toisaalta tilastoa vääristää se tosiasia, että,ne lapset joita ei muutenkaan olla koskaan imettämässä ( adoptoitavat, äidin lääkitys tai tahto) saavat luonnollisesti lisämaitoa. Kuka lisämaidon antamisesta tekee päätöksen? Äidillä pitäisi olla tunne, että se on hän. Tietoa imetyksestä voi antaa, mutta maidon pihtaaminen osastolla ei varmasti edesauta imetyksen onnistymista.
Kukaan ei voi sanella, mitä minun pitää omalla kehollani tehdä. Jos en halua imettää, niin en imetä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toimivin keino on todellakin, ilmoittaa että ei aio imettää lainkaan, tulee lisämaitoa. On se yksi perkele, että nainen saa tapella synnytysosastolla. Toisella osastolla samassa sairaalassa sisätautiosastolla, saa jopa inhimillisen kohtelun. Tehkää joka ainoa valitus, noista naama norsunvitulla olevista hoitajista. Tehkää heti, netin kautta ja omalla nimellä.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa kovin tutulta. Lisämaitoa pihdataan minkä ehditään, vauva huutaa nälkäänsä ja muut huoneessa olevat äidit ovat naama norsunveellä. Tuosta oppineena otin viimeksi sairaalaan mukaan omat korvikkeet ja pullot. Eipä tartte sietää sitä hoitajien/kätilöiden ylimielistä kohtelua.
Että terveisiä vaan Poriin. Tammikuussa taas nähdään.
Kyllä minulle tarjottiin Porissa lisämaitoa ihan pyytämättä. Ja teholla annettiin ensin pullo ja vasta sen päälle päästettiin äiti kokeilemaan imetystä :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ilmeisesti et myöskään halua ymmärää, tämä tieto on nimittäin löydettävissä ihan helposti netistä: imetys lähtee paremmin käyntiin kun ei käytetä lisämaitoa ja vastasyntynyt ei tarvitse lisämaitoa ensimmäisten päivien aikana. Julkaisuja ja tutkimuksia aiheesta löytyy pilvin pimein.
Jos sinulla on niitä julkaisuja, joiden mukaan imetys menee karille siitä, että vauvalle annetaan ekojen päivien aikana muutaman kerran lisämaitoa imetyksen OHELLA, niin panepas tähän niitä linkkejä. Minä väitän, että sinä kärjistät. Koeta muistaa, että tässä ei kukaan ole sanonut, ettei olisi samalla myös imettänyt.
1
Näin ja mä myös väitän, että äidin maidontuotannollekin on hyväksi että äiti välillä nukkuu tai tekee muutakin kuin vain imettää. Mä ainakin annoin ekoina päivinä vauvalle välillä imetyksen päätteeksi lisämaitoa jos tämä sitä tuntui tarvitsevan. Sai sitten itsekin hetken nukkua kun vauva nukkui tyytyväisenä. Ja silti se lapsi ehti kyllä siinä tissilläkin olla ihan tarpeeksi. Tällä metodilla on kolmea lasta imetetty päälle 1v:ksi. Hyvin lähti imetys käyntiin lisämaidosta huolimatta. Oma stressitasokin pysyi alhaalla kun ei tarvinnut koko ajan miettiä että saako laps varmasti tarpeeksi maitoa. Kun maitoa alkoi tulla jäi lisämaito pois. Onneksi mun kohdalle sattui kätilöt joille tämä malli sopi oikein hyvin, eivätkä asiasta kitisseet. Tosin en mä niiltä lupaa oman lapseni ruokkimiseen kyllä edes kysynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
...mitään SYYTÄ pihtaamiselle et sinäkään kyennyt kertomaan. Pelkkä "ei ole välttämätöntä" ei ole mikään peruste.
1
Syy lisämaidon pihtaamiselle on se, että lisämaidon antaminen sotkee ja häiritsee äidin omaa maidontuotantoa. Imetys häiriintyy alusta alkaen ja noidankehä on valmis. Sitten ihmetellään ja itketään kun on vaikeaa eikä onnistu eikä maitoa riitä jne. Niinpä niin, varmasti onkin kun sotketaan homma alusta alkaen.
Vauva tissinpäähän ja äidin viereen tuhisemaan 24/7, äidille paljon juotavaa ja riittävästi ruokaa. Näin pari-kolme ensimmäistä päivää, niin kyllä se maito sieltä heruu.
Olen käynyt aikanaan WHO:n organisoiman imetysohjaajakoulutuksen ja näillä opeilla jo ennen sitä nuorena tyttösenä imettänyt kolme lastani ilman lisämaidon tai sokeriveden tippaa.
Luojan kiitos mun ei ole tarvinnut käydä imetysohjaajakoulutusta, olen osannut imettää kolme lastani ihan ilman moista koulutusta. Maalaisjärkeä käyttäen. Ja kumma kyllä, se maito nousi jokaisen kohdalla parissa-kolmessa päivässä, vaikka lisämaitoakin annoin. Kyllä sitä äidinkin pitää välillä nukkua tai tehdä muutakin kuin imettää. Hulluksihan sitä olis tullut jos lapsi olis kolme päivää vaan asunut rinnalla. Ja ne rinnat, en voi kuvitella mitäs se kipu olis ollut.
Jotain armoa äideillekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan hyvin sujui imetys lisämaidosta huolimatta. Maito nousi vasta kolmantena päivänä, mutta vauvan verensokerien takia annettiin lisämaitoa ekat päivät. Vauvaa täytyi imettää riittävän usein ja riittävän kauan ennen kuin annettiin pullosta, ja tällä yhdistelmällä maito nousi ja sitä riitti hyvin vuoden ikään saakka.
Kaksipiippuinen juttu tämä... Jotta maitoa alkaisi tulemaan riittävästi, pitäisi malttaa imettää ja imettää ja imettää. Tosin jos se ei riitä vauvalle, vauvaa itkee ja äiti sressaantuu, niin se myös vaikuttaa maidon "tuotantoon" heikentävästi.
Pitää ottaa huomioon sellainen että myös vauva on joutunut synnytyksessä koville ja on niin pieni, ettei välttämättä jaksa sitä syöttörumbaa pelkän tissin kanssa. Vaatii kuitenkin voimia se tissin imeminen, eikä pienellä vastasyntyneellä niitä voimia välttämättä ole riittävästi.
Maitoa on helppo juoda vaikkapa pillin kautta, mutta jugurtin juominen vaivalloista. Vaikka äidin maito onkin maitoa, eikä suinkaan jugurttia, niin voisin kuvitella tuon rinnasta imemisen olevan aluksi yhtä vaivalloista kuin jugurtin juominen pilloin kautta, ellei jopa vaivalloisempaa.
Vierailija kirjoitti:
Terveellä täysiaikaisella vauvalla on ns ruskeaa rasvaa, eikä hän tarvitse ensimmäisinä elinpäivinä muuta ravintoa kuin ne muutamat ensimmäiset äidinmaidon tipat. Jos vastasyntynyt tarvitsisi ravintoa heti syntymänsä jälkeen niin sukupuuttoonhan tässä oltaisiin kuoltu, kun maito ei ala yleensä herumaan heti vaan vasta muutaman päivän kuluttua. Tietysti jos verensokeri laskee, maitoa ei ala tulemaan monenkaan päivän päästä tms niin lisämaitoa pitää antaa. Mutta terve täysiaikainen ei sitä heti tarvitse.
olen samaa mieltä. Siksi en turhaa imettänyt lasta sairaalassa, koska se pärjäsi ilmankin. Huusi kopissa ihan kamalasti, mutta laitoin korvatulpat ja sain nukkua. Muut huoneessa ei tykänneet, mutta ne imettikin rinnanpäät uudelle.
Vauvalle voi tehdä jo kotona sokerivettä ja pyytää miestä tuomaan sitä lisää pullossa.
Äiti ja vauva eivät ole hoitajien ja sairaalaan omaisuutta. Ei ole rikos ruokkia omaa lastaan. Jos hoitaja ei anna maitoa, maitoa saa kaupasta.
On väärin ja erittäin typerää päästää lapsi kuivumaan ja nälkiintymään jos äidillä ei tulekaan maitoa. Lapsi viedään silloin keskolaan, ja nenämahaletkun kautta annetaan se maito, jota väsähtänyt lapsi ei enää jaksa oikein mistään imeäkään. Laskekaapa huviksenne mitä tulee hintaa keskolassa annetulle maidolle, kun yhden keskolassa vietetyn päivän hinnaksi tulee reilusti yli tonni ja sinä aikana lapsi juoda hissuttelee muutamia kymmeniä millilitroja. Ja siellä ollaan ihan vaan sen takia, että jostain syystä sille lapselle ei sitä maitoa voinut antaa silloin, kun lapsi oli vielä riittävän voimissaan sitä itse syömään ja PYYSI sitä maitoa epätoivoisesti itkemällä. Vauva, joka olisi muuten jo kotona, onnellisesti ihka uuden elämänsä alussa äitinsä kainalossa, on siellä keskolan kaukalossa ilman äidin turvaa letku nenässä pelkästään överiksi menneen rintamyönteisyyden vuoksi. Mikä järki.
Alue: Aihe vapaa
Täsmennän, että nuorena noin parikymppisenä tyttösenä :)