hoitajat ! kertoisiko joku viimein, mikä logiikka siinä lisämaidon pihtaamisessa piilee?

Jatkuva tuntitolkulla imetys rikkoo herkästi nännit, vaikka imuote olisikin oikea. Rikkoutuneen ihon kautta voi kehittyä rintatulehdus. Rintatulehdus taas johtaa lähes vääjämättä korvikkeen antoon, joten on ihan ok kuunnella itseä ja antaa korviketta ennemmin, kuin hampaat irvessä imettää.

Jostain syystä synnäreillä vieläkin on vähän sellainen DDR- meininki, että synnyttänyt äiti ei ole asiakas, vaan yhtäkkiä hoitajan vallankäytön ja arvioinnin kohde. Itseäni ihmetyttää, miksi kaikista asiakasryhmistä kätilöt ovat kaikkein kärkkäimpiä arvostelemaan omia asiakkaitaan julkisesti mediassa. Joskus tuntuu että kätilöiden mukaan äidit ei taida tehdä mitään oikein, ei olla raskaana oikein, ei synnyttää oikein, ei imettää oikein, ei hoitaa vauvaa oikein. Mikään muu ammattiryhmä ei taida olla yhtä reipas tässä oman asiakkaan arvostelussa. Ja väistämättä itseä vähän ihmetyttää, että jos kätilön tehtävä on ohjata ja opastaa, niin pitäiskö katsoa vähän peiliinkin jos esimerkiksi imetysluvut ei yllä suosituksiin. Oliko ohjaus silloin sellaista, mitä juuri nämä äidit olisivat tarvinneet.

Jokaisen äidin oma asia miten lapsensa ruokkii. Siihen ei tarvis imetysfanaatikkojen saatika muidenkaan sekaantua.

Minä sain esikoiselle lisämaitoa sairaalassa. Maito nousi vasta kolmantena päivänä sektion jälkeen. Ei vaikuttanut lisämaito mulla imetyksen kestoon, imetin tyttöä 2v3kk hyvällä menestyksellä.

Vierailija kirjoitti:

Terveellä täysiaikaisella vauvalla on ns ruskeaa rasvaa, eikä hän tarvitse ensimmäisinä elinpäivinä muuta ravintoa kuin ne muutamat ensimmäiset äidinmaidon tipat. Jos vastasyntynyt tarvitsisi ravintoa heti syntymänsä jälkeen niin sukupuuttoonhan tässä oltaisiin kuoltu, kun maito ei ala yleensä herumaan heti vaan vasta muutaman päivän kuluttua. Tietysti jos verensokeri laskee, maitoa ei ala tulemaan monenkaan päivän päästä tms niin lisämaitoa pitää antaa. Mutta terve täysiaikainen ei sitä heti tarvitse.

Sullakin on rasvaa. Miten usein ja mieluusti elelet paastoten kehosi rasvoilla pari, kolme päivää? Vielä yhdistettynä noinkin mullistavaan kokemukseen kuin syntymä niin sairasta väittää että juu kyllä se pärjää rasvoillaan, ihan ilokseenhan tuo itkee nälkäänsä. Hienosti on aivopesty koulunpenkillä.

Jos joku tässä maailmassa tarvitsee energiaa niin vastasyntynyt.  Aivot kärsivät, jos verensokeri on pitkään kovin alhainen. Tässä maailmassa me ollaan päästy jo siitä ajasta, jolloin vauvan keskitytään vauvan hengissä pitämiseen niukin naukin siihen aikaan, että lapselle voi tarjota hyvät eväät kasvuun ja kehittymiseen. Vauva on synnytyksestä rasittunut, hänellä voi olla kipuja, ja yksikään vauva ei huvikseen itke. Vauva kokee kivun kokonaisvaltaisena ja voimakkaampana kuin aikuinen, ja nälkä aiheuttaa vauvalle kipua. Se vie energiaa voimien keräämiseltä synnytyksen jälkeen, lämmöntuotannolta ja kehittymiseltä. Lapsen elimistö on vetänyt ensimmäiset hengenvetonsa, aivot hukkuvan ärsyketulvaan ja silti vauvalta kielletään energian saanti. 

Ihan mielenkiinnosta; kuinka moni aikuinen on ollut kolme päivää syömättä (ja juomatta!!) ja sinä aikana jaksanut reipastella yhtä ja toista fyysisesti rankkaa ja voi väittää voineensa oikein hyvin sen ajan? Läskiähän meiltä löytyy jokaiselta sen verran ettei tuollaisen pitäisi olla homma eikä mikään. Ei vauva ole mikään ihmeolento vaan ihminen hänkin, joka tarvitsee nestettä ja ruokaa.

Vierailija kirjoitti:

Minulla ensimmäisen kohdalla imetys totaalisesti epäonnistui, koska lapsi oli keskonen ja tällä pihtaamisella hän jopa kuivui..

Sitten minä kirjautin papereihini, etten aio imettää ainuttakaan tulevaa vauvaani, joten hänet aloitetaan heti korvikkeelle..löytyi yllättäen yhteinen sävel.. Sain lisämaitoa ja ei ollut ongelmia.. Imetin kyllä kaikki loput paitsi viimosen keskosen..

Pitää vain keksiä konstit..

Miksi sä saat noin paljon keskosia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ilmeisesti et myöskään halua ymmärää, tämä tieto on nimittäin löydettävissä ihan helposti netistä: imetys lähtee paremmin käyntiin kun ei käytetä lisämaitoa ja vastasyntynyt ei tarvitse lisämaitoa ensimmäisten päivien aikana. Julkaisuja ja tutkimuksia aiheesta löytyy pilvin pimein.

Jos sinulla on niitä julkaisuja, joiden mukaan imetys menee karille siitä, että vauvalle annetaan ekojen päivien aikana muutaman kerran lisämaitoa imetyksen OHELLA, niin panepas tähän niitä linkkejä. Minä väitän, että sinä kärjistät. Koeta muistaa, että tässä ei kukaan ole sanonut, ettei olisi samalla myös imettänyt.

1

Näin ja mä myös väitän, että äidin maidontuotannollekin on hyväksi että äiti välillä nukkuu tai tekee muutakin kuin vain imettää. Mä ainakin annoin ekoina päivinä vauvalle välillä imetyksen päätteeksi lisämaitoa jos tämä sitä tuntui tarvitsevan. Sai sitten itsekin hetken nukkua kun vauva nukkui tyytyväisenä. Ja silti se lapsi ehti kyllä siinä tissilläkin olla ihan tarpeeksi. Tällä metodilla on kolmea lasta imetetty päälle 1v:ksi. Hyvin lähti imetys käyntiin lisämaidosta huolimatta. Oma stressitasokin pysyi alhaalla kun ei tarvinnut koko ajan miettiä että saako laps varmasti tarpeeksi maitoa. Kun maitoa alkoi tulla jäi lisämaito pois. Onneksi mun kohdalle sattui kätilöt joille tämä malli sopi oikein hyvin, eivätkä asiasta kitisseet. Tosin en mä niiltä lupaa oman lapseni ruokkimiseen kyllä edes kysynyt.

Miten paljon ne teidän vastasyntyneet sitä maitoa tarvii??? Vatsalaukku on joku viinirypäleen kokonen max. Kyllä yleensä ne tipat riittää mitä äidiltä tulee, turha sotkea luonnon systeemiä.

Eipä paljon tarvitse ihmetellä, että porukalla on imetyksen kanssa isojakin ongelmia.

En tiedä mitä siellä kätilöiden koulussa opetetaan, mutta kovasti tuntuu kaikki luomu olevan huudossa. Ehkä olisi parasta, että synnytettäisiin vieläkin savimajassa tai vähintään saunassa. Silloinhan niitä lapsia ei kuollut, äideistä puhumattakaan.. Vauvoja ei varmaan myöskään kuollut nälkään. Jokuhan jo totesi, että oisimme kuolleet sukupuuttoon jos vauvat lisämaitoa muka tarvivat. Joo ei kaikki tarvikkaan, mutta voi ihan omilta isovanhemmilta kysyä, tietävätkö ketään synnytyksessä tai vauva aikana kuollutta. Ei nimittäin ollut harvinaista

Vierailija kirjoitti:

Sokeriveden...?

Niin, ajattele! Ainakin vielä 90-luvulla, kun asia oli itselleni ajankohtainen, tarjottiin synnärillä lisämaidon lisäksi myös sokerivettä. Paitsi minun vauvoilleni, koska kielsin jo etukäteen sekä lisämaidon että sokeriveden antamisen.

Sitä on vähän, luovuttajia on liian vähän.

Vierailija kirjoitti:

Eipä paljon tarvitse ihmetellä, että porukalla on imetyksen kanssa isojakin ongelmia.

 

Täällähän ihmiset lähinnä on kertoneet kuinka helppoa ja vaivatonta lisämaidosta huolimatta on siirtyä myöhemmin täysimetykseen tai jatkaa hyvinkin pitkiä aikoja osittai-imetyksellä

Mun lapseni sai ekan maidon puoli tuntia syntymästään, hoitaja antoi isille pullon. Itse olin vielä leikkaussalissa. Ja sai luovutettua äidinmaitoa 3 päivää, minä en voinut imettää osin koska sain vahvoja antiviootteja ja sit lapsi joutui lastensairaalaan. Ihan terve ja hoikka nuori tuosta kasvoi. Sairaalassa ei pihdattu maitoa.

Vauvani kitisi vuorokauden, sitten sai maitoa ja nukkui vuorokauden ja vihdoin minäkin sektion jälkeen.. Sen jälkeen sai lisämaitoa ekat päivät kunnes maito nousi vasta kotona ja sitten täysimetin 4kk ja yhteensä 10kk. Toisen kanssa sama juttu mutta ei tarvinnut huudattaa vauvaa sitä ekaa vrk:ta vaan viisastuneena pyysin ja sain heti lisämaitoa, hyvin käynnistyi täysimetys taas sitten kodin rauhassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

...mitään SYYTÄ pihtaamiselle et sinäkään kyennyt kertomaan. Pelkkä "ei ole välttämätöntä" ei ole mikään peruste.

1

 

Syy lisämaidon pihtaamiselle on se, että lisämaidon antaminen sotkee ja häiritsee äidin omaa maidontuotantoa. Imetys häiriintyy alusta alkaen ja noidankehä on valmis. Sitten ihmetellään ja itketään kun on vaikeaa eikä onnistu eikä maitoa riitä jne. Niinpä niin, varmasti onkin kun sotketaan homma alusta alkaen.

 

Vauva tissinpäähän ja äidin viereen tuhisemaan 24/7, äidille paljon juotavaa ja riittävästi ruokaa. Näin pari-kolme ensimmäistä päivää, niin kyllä se maito sieltä heruu.

 

Olen käynyt aikanaan WHO:n organisoiman imetysohjaajakoulutuksen ja näillä opeilla jo ennen sitä nuorena tyttösenä imettänyt kolme lastani ilman lisämaidon tai sokeriveden tippaa.

 

Luojan kiitos mun ei ole tarvinnut käydä imetysohjaajakoulutusta, olen osannut imettää kolme lastani ihan ilman moista koulutusta. Maalaisjärkeä käyttäen. Ja kumma kyllä, se maito nousi jokaisen kohdalla parissa-kolmessa päivässä, vaikka lisämaitoakin annoin. Kyllä sitä äidinkin pitää välillä nukkua tai tehdä muutakin kuin imettää. Hulluksihan sitä olis tullut jos lapsi olis kolme päivää vaan asunut rinnalla. Ja ne rinnat, en voi kuvitella mitäs se kipu olis ollut.

Jotain armoa äideillekin.

Kirjoitin ehkä  hieman epäselvästi, mutta tosiaan sain noin parikymppisenä (18-22 v) kolme lasta ja onnistuin sen kummemmin asiaa ajattelematta imettämään jokaisen heistä ilman lisämaitoa tai sokerivettä tai korviketta. Imetysohjaajakoulutuksen kävin vasta myöhemmin, vain todetakseni että olin itse kovinkin nuorena naisena osannut tehdä kaiken vaistonvaraisesti ja maalaisjärjellä oikein.

Itse en tullut hulluksi siitä, että lapsi asui kolme päivää rinnalla. Itse asiassa meni noin kuusi vuotta putkeen, että lapsi oli rinnoilla. Imetin jokaista lähes kaksi vuotta (myös raskaana ollessani). Ja elin silti liikkuvaista elämää, matkustelimme ja kävin harrastuksissa ja suoritin maisteritutkintoa. En tajunnut, että imetys olisi pitänyt kokea jotenkin rasittavana ja elämää rasittavana asiana.

En myöskään tarkoita sitä, että muiden pitäisi toimia kuten itse toimin. ihmettelen vain asiaan liittyvää vikinää.

Minä myös itkin sairaalassa koko yön, kun vauva huuti nälkäänsä ja mitään ei saanut.

No, siis kuten jo monesti sanottu. Imetys onniatuu paremmin, kun lapsi on jatkuvasti rinnalla tilaamassa maitoa, että maidontuotanto käynnistyy. Ei mielellään myöskään tuttia ihan alkuun eikä tuttipulloa, jos ajatuksena on imetys, ettei vauva opi väärää imutekniikkaa(tuttia imetään eri tavalla).

Lapsi ei tarvitse paljoa maitoa alkuun. Hän tuottaa energiaa ruskeasta rasvasta, jota ei aikuisella ole. Lisäksi ensimaito on rasvaisempaa ja ravinnerikkaampaa.

Lapsi _tarvitsee_ lisämaitoa, jos hänen painonsa laskee tai hänellä on fysiologisia kuivumisen merkkejä.

Pieni vastasyntynyt esimerkiksi virtsaa tavallisesti kerralla 5-20ml kerralla, joten jos ajatellaan, että hän on rinnalla 12 krt vrk niin ihan nestetasapainonkaan takia ei tarvitse kovin paljon nestettä, sillä rinnalla ollaan keskimäärin useammin kuin vaippa kastuu.

Uskokaa pois kätilöt on koulutettuja tarkkailemaan vastasyntyneen vointia ja painoa, joten sitä maitoa kyllä saa, jos on tarpeen. Jos vastasyntynyt huutaa tuntikausia niin hänet täytyy tutkia.

Normaalisti maito nousee 2-5 vrk kuluttua synnytyksestä. Synnytyksessä annettu oksitosiini-tiputus voi viivästyttää maidonnousua.(Huom.usein epiduraalin kanssa kulkee käsikädessä)

Sitten tietysti, jos ei ole kuullut ruskeasta rasvasta/usko siihen niin en voi auttaa, mutta on ihan tutkittu, että enite esikoisten äitejä huolettaa imetyksessä maidon riittävyys, joten tästä uusille vanhemmille tiedottamiseen pitäisi ehdottomasti panostaa...

Ei sitä lisämaidon tarvetta vaan tunne tajuavan naiset, joilla maitoa nousee heti. Minulla on kahden lapsen kanssa käynyt niin, että lisämaidon pihtaamisen takia ollaan oltu ylimääräisiä öitä sairaalassa sokeriseurannassa. Rutiini sama: toistuvast vauva imee yli tunnin, itkee, paikalle kutsuttu kätilö sanoo maitoa tulevan kun viitsii vain yrittää imettämistä, vauva nukahtaa itkuunsa ja heräteltäessä on tärisevä ja tsiljoonannen kerran jälkeen todetaan matalat sokerit. Kakkosen kohdalla tajusin jo vaatia lisämaitoa, mutta sitä sai niin kitsaasti, että joutui säännöstelemään ja lastenlääkärin tarkastuksessa jäätiin kiinni kiukkuisen lapsen takia. Epäili matalaa sokeria tai infektiota ja sitten taas mittailtiin sokeria, sen sijaan, että olisin päässyt kotiin ja saanut antaa raukalle maitoa.

Vauvat täysiaikaisia, terveitä, pitkiä ja hoikkia, normaalin alatiesynnytyksen tuloksia, äidillä raskausaikana sokerit ja muutkin arvot moitteettomat. Kun lisämaitoa sai lopulta, niin loppui jatkuva huuto ja toisaalta niin pitkät unet ettei meinannut saada heräteltyä mitenkään. Maito nousi vasta kotiin päästyä, kun sai nukuttua yhden yön kunnolla. Täysimetin ongelmitta sittemmin.

On kyllä jännä, että imetys nähdään edelleenkin niin hankalana asiana. Oma kuopukseni on nyt 12 vuotta. Sairaalassa hänelle yritettiin tuputtaa hoitajien toimesta lisämaitoa useaan otteeseen kun verensokerin olivat matalahkot, niin kuin asiaan kuuluukin. Minä imetin ja neiti söi sen minkä irti sai, mutta hoitajien pullosta käänsi päänsä pois joka kerta. Vain rinnalla oli tyytyväinen. Maito nousi kolmantena päivänä ja täysimetin noin 5 kk. 10 kuukauden kohdalla imetin enää aamulla ja illalla, kunnes sai ilmeisesti rotavirukseen. Ripuloi tosi voimakkaasti monta päivää. Soitin kahteen otteeseen yliopistollisen sairaalas lasten päivystykseen ja kysyin, että pitäiskö vauva tuoda näytille. Molemmilla kerroilla sanoivat, että niin kauan kuin vauva jaksaa imeä ja ei ole veltto, voidaan olla kotona. Parissa päivässä maidontuotanto nousi huippuunsa. Tosin itse söin ja join kaiken ajan, mitä en imettänyt😊. Selvittiin ilman sairaalareissua. Tämä tarina siitä, miten luontoäiti on tarkoittanut. Me vain olemme valitettavasti vieraantuneet siitä, mikä ihmisen fysiologialle on normaalia.