Ystäväni haluaa kieltäytyä syöpähoidoista

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä? Ja ei, "henkinen tuki" ei ole riittävä syy.

Miksi ei? Ei tämä ole keneltäkään pois

Ap

Itse asiassa se on pois teiltä molemmilta nyt, kun tilanne on tämä. Ystäväsi ei pääse ottamaan vastuuta itsestään ja sinä kuormitut tavalla, joka ei ole ok.

Hauska tuo "papaijaa puremalla". Vakava sairaus,mutta myös positiivinen mieli edistää paranemista,rankat hoidot sytot,sädehoito kestävät muutaman kk.n,ja niistä selviää,kun huolehtii yleiskunnostaan. Ystt.rintasyöpäpotilas

Hoidan syöpäpotilaita.Tiedän kaksi tapausta jotka kieltäytyneet kokonaan hoidoista, molemmat ovat mullan alla.Kaverisi kannattaisi ottaa leikkaus ja sädehoito. Ja pidättäytyä sytostaateista jos ne ovat se ongelma.Ja sokeriton ruokavalio tueksi, sokeri ruokkii syöpäsoluja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokaisella on oikeus kieltäytyä hoidosta. Todennäköisin lopputuloshan tietysti on, että siinä kuolee, mutta sen valinnan voi tehdä.

Minä tiedän kyllä yhden joka ei ole syöpäänsä kuollutkaan. Hän kieltäytyi juuri rintasyövän hoidosta, ja on elänyt pattinsa kanssa jo yli 10 vuotta kasvaimen toteamisen jälkeen. Hyvin hitaasti ja vain paikallisesti on se syöpä kasvanut. 

Saanko kysyä, miksi hän kieltäytyi? Kuulostaa että on ollut onnea mukana, kun ei lähtenyt leviämään.

Ap

Hän on semmoinen ekoihminen, jonka mielestä ihmisiä on muutenkin maailmassa liikaa, joten hänestä sairauksien hoitaminen on väärin. Lisäksi koska hoitoja on testattu eläinkokeilla, joita hän ei lainkaan hyväksy, hän ei periaattesta ota vastaan mitään lääkkeitä tai hoitoja. 

Eli tässä tapauksessa henkilö kyllä tiesi että hän todennäköisesti kuolee ja hyväksyi sen täysin. Ei ole mitään vaihtoehtoishoitoja edes kokeillut koskaan. Sattui vaan sitten tosiaan sellainen tuuri että hänen kasvaimensa ei ollut aggressiivisesti leviävää lajia. Itselleni oli ihan uusi tieto että osa pahanlaatuisiksi luokiteltavista kasvaimistakin on tosiaan sellaisia että kasvavat lähinnä siinä paikallaan lähettämättä etäpesäkkeitä, ja voivat kasvaa niin hitaasti että eivät ehkä aiheuta ihmisen elinaikana mitään käytännön haittaa. 

Mä olen lukenut tuosta. Mm. eräs suomalainen naislääkäri on kritisoinut rintasyöpäseulonnan tarvetta juurikin syystä, että suuri osa niissä löydetyistä kasvaimista on sellaisia, jotka eivät kasva ja löydöksen perusteella päädytään sitten tarpeettomiin leikkauksiin.

Aika paljon muitakin ajatuksen kannattajia läytyy lääkärikunnasta.

Hänen mukaansa ruumiinavauksissa (muusta syystä kuolleilta) löydetään ympäri kehoa lähes poikkeuksetta syöpäkasvaimia, joiden kasvu on pysähtynyt. Nämä ihmiset eivät ole olleet tietoisia, että heillä on kehossaan syöpäkasvain.

Rintasyöpä ilmeisesti kulkee suvussa ei geeneissä. Sellaisten henkilöiden, joiden suvussa sitä on esiintynyt, kannattaa toki käydä tarkistuttamassa oma tilanne säännnöllisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta mikään hoito ei takaa paranemista. Edessä voi olla hemmetin tuskallinen leikkaus, julmat hoidot lentokoneen, koko oman elämän loppuminen jo ennen kuolemaa,siihen, että juoksee hoidosta toiseen saamatta apua. Joskus on armollisempaa olla ilman hoitoja ja elää ne loppukuukaudet

Totta tämäkin, mutta todennäisyydet taitavat olla "perinteisten" hoitojen eli leikkausten ym puolella

Ap

mutta jos lähdetään siitä, että kumpikaan ei auta, niin elämän mieluummin omaa mukavaa elämääsi 6 kk hiljaa hiipien vai oksentelet ja kärsit hirvittävää tuskia 12 kk?

Hoidot ovat julmia, niiden aikana ei jaksa mitään ja jos silti kuolee, aiheuttaa perheelleen vai monta kertaa turhaa toivoa854

Mä yllätyin, että olit saanut lähes ainoastaan alapeukkuja. Olen kanssasi samaa mieltä, monen läheisen syöpäkuolemaa hyvin läheltä seuranneena. Hoidot ovat äärimmäisen rankkoja - ja useimmiten niiden sivuvaikutukset tekevät elämästä täyttä helvettiä.

Riippuu hyvin pitkälti niin syöpätyypistä kuin ennusteestakin, onko hoidoista hyötyä vai haittaa. Jotkut syöväthän kyetään parantamaankin.

Tosin tuo parneminen luokitellaan niin, että seuranta-aika on viisi vuotta. Jos sinä aikana ei ilmene uusimista, potilas katsotaan parantuneeksi. Siitäkin huolimatta, että se syöpä uusisi kuuden vuoden päästä, jolloin se luokitellaan uudeksi syöväksi.

Olen miettinyt tätä asiaa paljon ja ainakin nyt olen sitä mieltä, että jos syöpä minun kohdalleni osuu (joka kolmas saa) , niin punnitsen tarkkaan, suostunko hoitoihin vai en. En usko, että kuoleman mahdollisuuden realisoituminenkaan saa minua näistä ajatuksistani luopumaan. Läheiseni saivat hoidoilla lisäaikaa, mutta laadukkaaksi sitä lisäaikaa ei voi kutsua, hoitojen sivuvaikutukset olivat todella ikäviä.

Rintasyövässä on erittäin hyvä paranemisennuste nykyisillä hoidoilla.

Vierailija kirjoitti:

Huonoista geeneistäni johtuen on hyvin todennäköistä, että sairastun syöpään viimeistään noin 15-20 vuoden kuluttua ja että se koituu kohtalokseni. Olen kuitenkin jo kauan sitten päättänyt, että en halua hoitoja, koska olen nähnyt sukulaisteni kautta millaista tuskaa ne tuottavat auttamatta kuitenkaan mitenkään. Tiedän myös, mitä hoidoista kieltäytymisestä todennäköisesti seuraa, enkä myöskään usko vaihtoehtohoitoihin, mutta suhtaudun tietyissä asioissa epäilevästi usko koululääketieteeseen. Välttelen myös lääkärissä käyntiä monista eri syistä johtuen. Mielummin elän sitten vähän aikaa kunnolla kun vähän pitempään tuskan kanssa. Vaikka hoidot ovat noin 15 vuoden kuluttua varmasti kehittyneet nykyisestä, en edes usko, että kaltaiselleni työttömälle tulottomalle menoerälle tuolloin tuollaisia hoitoja edes annetaan kun jo nytkin tällaisen naisen mahdollisuudet huolehtia itsestään ovat muita huonommat. Jokainen tehkööt päätöksensä itse, mutta tosiasiat on kuitenkin huomioitava.

Jaan ajatuksesi.

Myös tuon hoitoonpääsyn priorisoinnin osalta.  Ilta-Sanomissa on testimielessä kunnallisvaalikysymyksiä, joiden perusteella voi sitten valita itselleen sopivimman ehdokkaan.

Pysähdyin pitkäksi aikaa tämän kysymyksen kohdalle: "Jos kansalaisen terveysongelmien voidaan katsoa johtuvan omista elintavoista, hänen pitäisi osallistua hoidon kustannuksiin". Tämä enteilee juuri sitä, mitä olen pelännytkin; meitä kansalaisia aletaan nykyistä vahvemmin luokittelemaan ykkös-, kakkos-, ja kolmosluokan kansalaisiksi terveyspalvelujen suhteen. Nythän tätä toteutetaan jo vahvasti vanhusten kohdalla. Seuraavana varmaan työttömät, jotain pitkäaikaissairautta sairastavat jne. Yhteiskunnallinen asemakin varmaan on jonkinlainen kriteeeri.

Minustakehitys on huolestuttava.  Muistuttaa jossain määrin natsismia, jossa joku päättää, onko sinulla oikeus hoitoon - ja elämään.

No, jokaisella on oikeus valita miten tekee. En minäkään ensimmäisenä leikkaukseen ryntäisi. Voisi olla, etten menisi ollenkaan. Sytostaatit ottaisin. Leikkaus kun on mulle semmonen ei ei, että ennemmin odottaisin, että kuolen kuin pystyisin tekemään leikkauspäätöstä. 

Jokainen elää kohdaltaan, sanoi mun edesmennyt isäni.

Vierailija kirjoitti:

Ystävälleni diagnosoitiin rintasyöpä. Hän on ny etsinyt tietoa hoidoista ja on löytänyt vaihtoehtohoitoja, joissa syöpä parannetaan lopullisesti ruuan avulla. Hän harkitsee jopa leikkauksesta kieltäytymistä. Hiukan hirvittää, itse ajattelen että perinteiset hoidot ja hyvät elämäntavat olisivat paras hoito... Onko täällä kellään kokemuksia ruuasta syövän hoidossa tai muuten rintasyövästä?

Esim. melanomaan tehoaa melkoisen hyvin ravintotekijät suurina annoksina.Esim. seleeni on 1000-kertaisesti myrkyllisempää syöpäsoluille kuin terveille soluille.Suonensisäinen c-vitamiini on tehokas jättiannoksina joita ei pillereinä imeytyisi.Suomalainen immunologi Thomas Tallberg sai pienissä potilasryhmissä erittäin hyviä tuloksia syövän hoitamisessa ravintotekijöillä,etenkin melanomassa johon lääkehoito on yhtä tyhjän kanssa.E-vitamiini on tiiviissä vuorovaikutuksessa niin seleenin kuin c-vitamiinin kanssa.Havupuu-uute on vahvimpia tunnettuja antioksidantteja,siitä saattaa olla valtava hyöty.Lääkäriltä on sitten turha kysyä mitään näistä,se ei kuulu koulutukseen.Olen itsekin saanut rajusti kasvaneen hankaantuneen luomen kutistumaan takaisin syöpää estävillä ravintotekijöillä,kannattaa etsiä tietoa ja kokeilla.Pitää muistaa että lääketeollisuus ei tutki mitään jota se ei voi patentoida kuten esim. hivenaineet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta mikään hoito ei takaa paranemista. Edessä voi olla hemmetin tuskallinen leikkaus, julmat hoidot lentokoneen, koko oman elämän loppuminen jo ennen kuolemaa,siihen, että juoksee hoidosta toiseen saamatta apua. Joskus on armollisempaa olla ilman hoitoja ja elää ne loppukuukaudet

Totta tämäkin, mutta todennäisyydet taitavat olla "perinteisten" hoitojen eli leikkausten ym puolella

Ap

mutta jos lähdetään siitä, että kumpikaan ei auta, niin elämän mieluummin omaa mukavaa elämääsi 6 kk hiljaa hiipien vai oksentelet ja kärsit hirvittävää tuskia 12 kk?

Hoidot ovat julmia, niiden aikana ei jaksa mitään ja jos silti kuolee, aiheuttaa perheelleen vai monta kertaa turhaa toivoa854

Miksi lähdettäisiin siitä että kumpikaan ei auta? Syöpä hoidettuna parantuu useammin kuin pn kuolemaksi.

Ap,entisessä työpaikassani kaupungin virastossa, oli mies, jonka äidin rintasyöpä parantui kokonaan rukouksen avulla. Tuttaviani on kuollut eri syöpiin hoidoista huolimatta, haimasyöpään nuori mies, imusolmukesyöpään sukulaiseni, leukemiaan naapurini, keuhkosyöpään tuttavani. Jokainen päättää itse. Tunnen henk.kohtaisesti yhden syövästä selvinneen tätini, kohdunkaulan syöpä.

Suututtaa aina kuulla tällaisista, ehkä se on vain sitä luonnonvalintaa.

Syöpiä on niin erilaisia, on helppoja tapauksia joissa riittää melkein vain leikkaus, sitten on niitä tapauksia joissa mikään ei auta. Äitini kuoli rintasyöpään. Ensin lääkärit diagnosoivat sen helpoksi tapaukseksi, mitä se ei siis ollut. Pahin mahdollinen rintasyöpä, levitti pesäkkeitä joka puolelle kehoa, varsinkin luihin.

Mikään ei auttanut, mutta hetken aikaa erilaiset luontaistuotteet parasviat hänen oloa. Varsinkin se mäntyuutejuoma. Uskon että yhdessä molemmista hoidoista on hyötyä, mutta pelkillä vaihtoehtohoidoilla päätyy nopeasti mullan alle.

Mikä suututtaa, totuuden kertominen?

Vierailija kirjoitti:

Suututtaa aina kuulla tällaisista, ehkä se on vain sitä luonnonvalintaa.

Syöpiä on niin erilaisia, on helppoja tapauksia joissa riittää melkein vain leikkaus, sitten on niitä tapauksia joissa mikään ei auta. Äitini kuoli rintasyöpään. Ensin lääkärit diagnosoivat sen helpoksi tapaukseksi, mitä se ei siis ollut. Pahin mahdollinen rintasyöpä, levitti pesäkkeitä joka puolelle kehoa, varsinkin luihin.

Mikään ei auttanut, mutta hetken aikaa erilaiset luontaistuotteet parasviat hänen oloa. Varsinkin se mäntyuutejuoma. Uskon että yhdessä molemmista hoidoista on hyötyä, mutta pelkillä vaihtoehtohoidoilla päätyy nopeasti mullan alle.

Jotkut vaihtoehtohoidot ovat monta luokkaa parempia kuin "oikeat" hoidot.Ainakin melanomassa johon nyt vasta on alettu immunologisia hoitoja.Tosin T. Tallberg oli näillä jäljillä jo 1970-luvulla.

Jokainen syöpä on erilainen, vaikka olisi sama sairaus. Itse en ainakaan sytoja huolisi. Syöpään kuollaan myös tulevaisuudessa. 

Etsipä vaikka faktatietoja ystävällesi siitä, kuinka moni on ennen kuollut rintasyöpään, siis silloin kun sitä ei pystytty vielä lääketieteellisesti niin tehokkaasti hoitamaan, ja kuinka moni nykyään hoitojen kehityttyä (ymmärtääkseni 90% selviää?). Noi "vaihtoehtohoidot" pistää vihaksi kun usein kyseenalaistavat koko länsimaisen lääketieteen... totta kai ne väittävät omaavansa vastauksen kaikkeen, jota lääketiede ei paranna sataprosenttisesti, siten saa paljon uusia asiakkaita. Vaikka lääketieteen saavutukset on niin kiistattomat, että ovat osasyy tämän maailman liikakansoitukseen...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ystävälleni diagnosoitiin rintasyöpä. Hän on ny etsinyt tietoa hoidoista ja on löytänyt vaihtoehtohoitoja, joissa syöpä parannetaan lopullisesti ruuan avulla. Hän harkitsee jopa leikkauksesta kieltäytymistä. Hiukan hirvittää, itse ajattelen että perinteiset hoidot ja hyvät elämäntavat olisivat paras hoito... Onko täällä kellään kokemuksia ruuasta syövän hoidossa tai muuten rintasyövästä?

Esim. melanomaan tehoaa melkoisen hyvin ravintotekijät suurina annoksina.Esim. seleeni on 1000-kertaisesti myrkyllisempää syöpäsoluille kuin terveille soluille.Suonensisäinen c-vitamiini on tehokas jättiannoksina joita ei pillereinä imeytyisi.Suomalainen immunologi Thomas Tallberg sai pienissä potilasryhmissä erittäin hyviä tuloksia syövän hoitamisessa ravintotekijöillä,etenkin melanomassa johon lääkehoito on yhtä tyhjän kanssa.E-vitamiini on tiiviissä vuorovaikutuksessa niin seleenin kuin c-vitamiinin kanssa.Havupuu-uute on vahvimpia tunnettuja antioksidantteja,siitä saattaa olla valtava hyöty.Lääkäriltä on sitten turha kysyä mitään näistä,se ei kuulu koulutukseen.Olen itsekin saanut rajusti kasvaneen hankaantuneen luomen kutistumaan takaisin syöpää estävillä ravintotekijöillä,kannattaa etsiä tietoa ja kokeilla.Pitää muistaa että lääketeollisuus ei tutki mitään jota se ei voi patentoida kuten esim. hivenaineet.

Lähdeviitteet?

Vierailija kirjoitti:

Tuo kohtalo pelottaa minuakin, sillä ystäväni nyt sitten totesikin (hän diagnoosin jälkeen muutti luokseni, jotta ei joutuisi olemaan yksin), että leikkaukseen pääsee aina, jos nämä luomuhoidot auta.

Se primaarituumori pitää hoitaa pois ennen kuin ennättää lähettää metastaaseja. Leviämisen jälkeen leikkaus on hyödytön ja metastaasit johtavat käytännössä aina kuolemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo kohtalo pelottaa minuakin, sillä ystäväni nyt sitten totesikin (hän diagnoosin jälkeen muutti luokseni, jotta ei joutuisi olemaan yksin), että leikkaukseen pääsee aina, jos nämä luomuhoidot auta.

Se primaarituumori pitää hoitaa pois ennen kuin ennättää lähettää metastaaseja. Leviämisen jälkeen leikkaus on hyödytön ja metastaasit johtavat käytännössä aina kuolemaan.

Se leikkaus voi muuten villitä kasvaimen leviämään.Tämä voidaan estää syöpää estävillä ravintotekijöillä.