Taaperon käytös

Vierailija

Millaisia muiden 1,5v ovat? Omani narisee ja kiukkuaa koko hereillä olo ajan. Siis koko ajan. Ruokailu on yhtä taistelua. Ulkona ei mikään kiinnosta. Sisällä ei mikään kiinnosta. Kylvyssä huudetaan. Nukkumaan meno on hirveää. Nukkuu huonosti. Oikeasti vinkuu ihan koko ajan.

Meillä on säännöllinen päivä rytmi, ulkoilmaan, leikitään ja kyläilään. On siis kotihoidossa. Onko ihan normaalia ja ennen kaikkea meneekö joskus ohi? Oli jo todella vaativa vauva ja tuntuu että pahenee päivä päivältä, tätä on kestänyt jo usean kuukauden. Alkaa pinna kiristymään ja päivät tuntuu todella raskailta.

Kommentit (13)

Vierailija

No ei tuommoista ole meillä kellään. Toki se llaista että äidin huomiota on kiva hakea purkamalla dvd:t hyllystä, viemällä kattilat vessanpönttöön ja vaippa pyykkikoneeseen jne. Ja karkuun juokseminen on ihan älyttömän kivaa.
Lähinnä tulee mieleen että lapsi on jostain kipeä jos on öin ja päivin tyytymätön. Oletko antanut kipulääkettä? Mikä hammastilanne? Onko korvat tutkittu? Onko viiitettä allergioista?

Vierailija

Miten ilmaisee kiukun ja tyytymättömyyden? Mitä tekee ulkona? Leikkiikö millään leluilla? Voi hyvin olla jo uhmaakin, mutta kyllä niitä hyviäkin hetkiä pitäisi löytyä. Eikö mikään ole lapsesta kivaa? Äidin syli, lempi lelu, joku kiva ohjelma telkkarista, muut lapset?

Vierailija

Meillä lapsi oli vauvana ja taaperona tuollainen. Lääkärissäkin käytetty, ei allergiaa yms. Nyt vanhemmiten on asiat helpottaneet, mutta tyyppi on yhä vaativa ja hankala. Maailman rakkain pieni, kuitenkin. Meillä on aika läheinen suhde, ehkä juuri kaikkien vaikeuksien takia. Vaikka tyyppi käyttäytyy miten käyttäytyy, hän on todella herkkä. Olen joskus ajatellut että ehkä juuri siksi hänellä on niin hankalaa.

Vierailija

Allergioita löytyy vaikka muille jakaa, mutta ovat hoidossa ja tunnistan kyllä mielestäni oireet hyvin. Äidin syli kelpaa kyllä, siinä nauretaan ja kikatellaan mutta en mä 10 tuntia päivässä jaksaisi lapsen kanssa vaan halailla, varsinkaan kuukausi kaupalla. Leikkipuistossa haluaa keinumaan, jaksaa minuutin, pois ja haluaa takaisin. Siellä joskus sentään jaksaa touhottaa. Kesällä leikki vielä itsekseen mutta nyt meno on ihan toinen...

Hampaita on jo suu lähes täynnä, takaa puuttuu vielä osa. Olen tottakai antanut kipulääkkeitä mutta ei auta. On ollut koko elämänsä huono nukkumaan muutenkin.

Kyllä tämä varmaan ihan normaalia on ja tottakai niitä hyviä hetkiäkin löytyy mutta ne tuntuvat tällä hetkellä hautautuvat hän jatkuvan tarinan alle. Lähinnä vertaistukea kaipaisin eniten...

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Miten ilmaisee kiukun ja tyytymättömyyden? Mitä tekee ulkona? Leikkiikö millään leluilla? Voi hyvin olla jo uhmaakin, mutta kyllä niitä hyviäkin hetkiä pitäisi löytyä. Eikö mikään ole lapsesta kivaa? Äidin syli, lempi lelu, joku kiva ohjelma telkkarista, muut lapset?

Mietin myös tätä, että pidätkö sylissä!?
Lapsi tarvitsee PALJON syliä ja huomiota. Äidin hyväksyvää katsetta.

Vierailija

Meillä on ollut ihan pikkuvauvasta asti hyväntuulinen, eikä ole turhia kitissyt ikinä. Edelleen nyt 2-vuotiaana on aurinkoinen ja kiltti, vaikka pientä vanhempien kokeilua on välillä havaittavissa.

Lapset ovat erilaisia erilaisine temperamentteineen. Eiköhän tuo ihan normaalia ole ja menee ohi ajan kanssa :)

Vierailija

Pidän paljon sylissä. Luetaan kirjoja, makaillaan yhdessä sängyssä, mitä nyt päivän aikana tehdäänkään. Osallistuu myös tiskaamiseen, pyykkihuoltoon yms. Kodin askareisiin. Huomiota saa yllinkyllin -AP

Vierailija

Kuulostaa siltä, että uhmaa se on. Tätä jatkuu enemmän ja vähemmän ainakin pari-kolme vuotta vielä. Ei siihen auta kuin asennoitua. Toiset on enemmän temperamenttinsa kuin toiset. Yritä vain johdonmukaisesti palkita hyvää käytöstä ja pidä rajat, jotta lapsi ei opi kiukuttelulla pompottelemaan. Vaikeina päivinä voi keksiä kivaa tekemistä ja paljon syliä. T:2

Vierailija

Muistaakseni meillä oli ihan samanlaista. Kunnes tuli pikkuveli, sen kiukun jälkeen alkoi uhma. Toivottavasti teillä helpompi uhmis kuin meillä :D
Hetkittäin helpottaa, yritä nauttia niistä hetkistä kun on kivaa. Elä syyllistä itseäs eläkä lasta. Se on vaikeaa pienen ihmisen kasvaa :D joskus varmasti palaa käämi, sillekkään ei mitään mahda. Ihmisiähän sitä vaan ollaan.

Vierailija

Jospa saakin "liikaa" huomiota, eikä sen vuoksi osaa olla hetkeäkään omissa toimissaan. Menee pois tolaltaan, kun ei saakaan palvelua kaikessa. Tunteiden hallintaharjoituksia?

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat