Lue keskustelun säännöt.
Miksi lukiopaikkoja on 50% ikäluokasta??
16.11.2015 |
Lukion jälkeen kuuluu opiskella korkeakoulussa, mutta korkeakoulupaikkoja ei ole joka toiselle nuorelle. Eikä pidäkään olla, koska suorittavaa työtä tekeviä tarvitaan enemmän kuin asiantuntijoita.
Mikä järki on siinä, että puolet pääsevät lukioon ja putoavat sitten kelkasta tuhlattuaan kolme vuotta elämästään? Pudokkaat menevät sitten yo-pohjaiselle linjalle, vaikka olisivat voineet mennä amikseen suoraan peruskoulusta.
(Ja kyllä, amiksestakin voi jatkaa korkeakouluihin. Pointti onkin siinä, ettei amiksen tarvitse tehdä niin, lukiolaisen täytyy koska pelkkä yo-tutkinto ei anna pätevyyttä mihinkään työhön).
Kommentit (5)
Itse menin lukioon, koska ei hajuakaan mistään haaveammatista. Ei mennyt hukkaan, vaan tuli opiskeltua ja myöhemmin kun menin ammattikorkeakouluun niin koulu oli tosi helppo lukiopohjalta.
On myös aivan eri asia jatkaa korkeakouluun lukiopohjalta kuin ammattikoulupohjalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uudistaisin itse Suomen koulujärjestelmää näin: Nyt kun esikoulu on pakollinen ("velvoittava"), meillä on periaatteessa 10-vuotinen oppivelvollisuus. Useissa maissa vastaava alkaa lasten ollessa 4-5-vuotiaita, joten suomessakin eskari voisi olla 5-vuotiaille, 1. luokka nykyisille esikoululaisille jne.
Oppisisältöjä yhdistettäisiin siten, että nykyisen esikoulun ja 1.-2. luokkien asiat tulisivat kolmen vuoden sijaan neljän vuoden aikana, eli uusilla luokilla 0-3. Näin lapset saisivat enemmän aikaa oppia tärkeitä taitoja sekä myös enemmän aikaa leikkimiseen!
Valinta amiksen ja lukion välillä siirtyisi myöhäisempään vaiheeseen: Oppivelvollisuus loppuisi 16-17-vuotiaana, mutta nyt luokkia olisi käyty 11+eskari. Valittavana olisi 1-vuotinen amis tai 1-vuotinen lukio, jonka jälkeen jatketaan korkeakouluun tai mennään työelämään 18-vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
koska suorittavaa työtä tekeviä tarvitaan enemmän kuin asiantuntijoita.
Onko näin? Minä olen ilmeisesti väärin ymmärtänyt, että automatisaatio syö vauhdilla noita työpaikkoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
koska suorittavaa työtä tekeviä tarvitaan enemmän kuin asiantuntijoita.
Onko näin? Minä olen ilmeisesti väärin ymmärtänyt, että automatisaatio syö vauhdilla noita työpaikkoja.
Eihän jokainen toimistotyössä 3k-liksaa nosteleva korkeakoulutettu, yhteiskunta ei pyöri ilman suorittavaa työtä! Aina tarvitaan hoitajia vanhainkoteihin, siivoojia, tarjoilijoita, bussikuskeja, tavarankuljettajia yms. työntekijöitä töihin, joihin ei vaadita korkeaa koulutusta.
Joillain aloilla matalasti koulutetut toki korvataan tiedon lisääntyessä korkeakoulutetuilla: esim. opettajia lastenhoitajien tilalle, korkeakoulutettu it-henkilö sihteerien tilalle jne.
"Koska ei 15-vuotias vielä tiedä, mitä haluaa tehdä elämässään!" No miksei sitten olisi vaikka pidempää peruskoulua, jossa opiskeltaisiin 10. luokalla amiksen ja lukion yhteiset aineet ja sen jälkeen olisi 2-vuotinen amis n. 70% nuorista, 30% jatkaisi 2-vuotiseen lukioon.