Miksi ihmisen pitää antaa mennä psykoosiin ennen kuin hänet saa vastentahtoisesti hoitoon?

Vierailija

Henkilö päätti lopettaa lääkityksen ottamisen ja on selvästi menossa psykoosiin. Asuu yksin ja on eläkkeellä. Tähän asti saanut lääkkeensä pistoshoitona ja pistos on pitänyt itse käydä tk:n sairaanhoitajalla pistättämässä. Toi perustuu psykiatrin mukaan täysin vapaaehtoisuuteen ja ei kuulemma voida ketään pakottaa ottaa lääkkeitään.

On vain todella raskasta näin omaisenkin kannalta kun apua ei saa ajoissa ja sairas ei sitä edes sairauden luonteen ja sairaudentunnottomuuden halua tai koe tarvitsevansa.

Taas vain odotellaan että tämä henkilö on riittävän harhainen että lääkäri voi päivystyksessä laittaa M1-lähetteellä psyk.osastolle. Viimeksi tuo oli harhoissaan harhailemassa yöpaitasiltaan ulkona keskellä yötä ja sain tiedon tästä kun joku oli soittanut ambulanssin ja ensihoitaja oli sitten soittanut mulle asiasta.

Kommentit (15)

Vierailija

Raskasta tietysti tuo on omaisille ja läheisille. Pakkohoitoon on tiukat kriteerit, koska sairaallakin ihmisellä on oikeus päättää elämästään, aina siihen asti kunnes arvioidaan ettei pysty ymmärtämään realiteetteja. Onhan Jehovillakin oikeus kieltäytyä verensiirroista, vaikka olisikin henki kyseessä.

Vierailija

Tai lähinnä haluaisin että olisi pakotettu ottamaan lääkkeensä että vältyttäisiin pitkiltä sairaalajaksoilta ja sitä edeltäneiltä psykooseilta. Esim. jos saisi kotisairaanhoitajan palvelut että tultaisiin kotiin antamaan pistos. Joulu taitaa mennä tätä tilanetta seuranneena ko. henkilön osalta sairaalassa. :(

Ap

Vierailija

Vapaaehtoisessa hoidossa olevaa (eli myös avohoidossa) ei voi pakottaa ottamaan lääkkeitään. Siihenhän suurin osa psykiatrian ongelmista kulminoituu: lähes kaikki psykoosipotilaat ovat sairaudentunnottomia aivomuutosten vuoksi, kaikki menee sairaalassa hyvin lääkkeiden ansiosta mutta sitten kun päästään kotiin niin lopetetaan lääkkeiden syöminen ja vointi romahtaa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vapaaehtoisessa hoidossa olevaa (eli myös avohoidossa) ei voi pakottaa ottamaan lääkkeitään. Siihenhän suurin osa psykiatrian ongelmista kulminoituu: lähes kaikki psykoosipotilaat ovat sairaudentunnottomia aivomuutosten vuoksi, kaikki menee sairaalassa hyvin lääkkeiden ansiosta mutta sitten kun päästään kotiin niin lopetetaan lääkkeiden syöminen ja vointi romahtaa.

Tämähän tässä juuri mättääkin, ja pahasti. Luulisi olevan niin sairaalle kuin muillekin sidosryhmille mielekkäämpää pysyä lääkityksen ja terapian avulla toimintakykyisenä kuin maksattaa yhteiskunnalla todella pitkiä osastojaksoja.

Vierailija

Säästöt, joiden vuoksi mielisairaalapaikat purettiin kansan huutaessa riemuiten vierestä, että enää ei terveitä ihmisiä viedä väkisin lobotomiaan. Hyvin osasi yksi lensi yli käenpesän elokuvan katsoneet mantransa.

Nyt samat ihmiset ovat ihmeissään, kun psykoottisia ihmisiä kulkee tuolla kadulla, metelöi omissa asunnoissaan, heidän omaiset eivät saa hoitoa.

Jos ihmiseltä katkeaa jalka, ei sitä jäädä odottamaan viereen avohoitoon, että pannaan laastari ja katsotaan, kuoleeko potilas. Se viedään heti sairaalaan ja leikkaukseen. Jos ihminen menee psykoosiin, jätetään ihminen yksin kotiin ja katsotaan vierestä, että meniskö tuo ohi vai sattuisko se tappamaan itsensä vai mitä.

Mutta tärkeintä, että kukkahattutädit saivat tahtonsa periksi ja ne pahat mielisairaalat purettiin pois

Vierailija

Koska eletään väärinymmärretyssä liberalismissa. Silloin autonomia ylikorostuu niin äärimmilleen, että kaikki muut arvot unohtuvat ja autonomiakäsityskin vääristyy. Jos elettäisiin järkevässä yhteiskuntamallissa, koettaisiin vastuuta siitä, että ihmistä ei hoideta sen mukaan, mitä hän toivoo ollessaan syyntakeettomassa tilassa, vaan sen mukaan mitä hän toivoisi jos itse ymmärtäisi tilansa. Autonomia vaatii toimiakseen kyvyn tehdä perusteltuja päätöksiä ja hallinnoida itseään. Ei sen sitä pitäisi tarkoittaa, että saa edelleen päättää ihan kaikesta ihan itse, vaikka ei pysty tekemään päätöksiä.

Otan osaa, tuo on niin inhottava tilanne kuin olla ja saattaa. Tuo väärinymmärrys on niin perusteellista laatua, ettei sille ihan nopeasti ole mitään muutosta mahdollista tehdä. Sinä ja vanhus olette tällä kertaa maksajina, ja kun puhutaan suurista ideologioista, uhreja ei lasketa. Jos et voi auttaa harhailijaa, auta edes itseäsi. Hae ympärillesi ihmisiä, jotka ymmärtävät tilanteen ja voivat tukea sinua ja auttaa etsimään osaratkaisuja ja kuunnella ahdistustasi.

Vierailija

Miksi? Koska perustuslaki turvaa Suomessa yksilön koskemattomuuden varsin pitkälle eikä pakkohoito ole mahdollinen kuin hyvin raskauttavissa tapauksissa, joissa voidaan ohittaa yksilön koskemattomuus. Omaisten hätä ja laki voivat olla ristiriidassa keskenään, mutta lait ja asetukset velvoittavat lääkäreitä pakkohoitopäätöksissä erittäin vahvasti. Kyseessä ei ole lässytys kukkahattutädeistä, vaan ihmisoikeuksista ja koskemattomuudesta.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Koska eletään väärinymmärretyssä liberalismissa. Silloin autonomia ylikorostuu niin äärimmilleen, että kaikki muut arvot unohtuvat ja autonomiakäsityskin vääristyy. Jos elettäisiin järkevässä yhteiskuntamallissa, koettaisiin vastuuta siitä, että ihmistä ei hoideta sen mukaan, mitä hän toivoo ollessaan syyntakeettomassa tilassa, vaan sen mukaan mitä hän toivoisi jos itse ymmärtäisi tilansa. Autonomia vaatii toimiakseen kyvyn tehdä perusteltuja päätöksiä ja hallinnoida itseään. Ei sen sitä pitäisi tarkoittaa, että saa edelleen päättää ihan kaikesta ihan itse, vaikka ei pysty tekemään päätöksiä.

Siitä vaan voi olla eri mieltä, mitä on se syyntakeeton tila. Minusta on parempi, että asia on kuten nyt, että mahdollisesti joissain tapauksissa tulkitaan syyntakeiseksi vaikka ei sitä olisi, kuin toisinpäin. Minusta ihmisen oikeus päättää mitä oman elämänsä kanssa tekee, on erittäin tärkeä arvo, jonka loukkaaminen häneen kohdistuvilla pakkotoimilla on ihan äärimmäinen toimenpide johon ei pidä ryhtyä ilman vakavaa syytä.

Esim. aikuinen ihminenhän saa vapaasti tappaa itsensä, jos niin haluaa. Pelkkä itsetuhoisuus ilman psykoosia ei ole pakkohoitoperuste. Ja hyvä niin. Muuten kohta oltaisiin tilanteessa, jossa ties mitkä sukulaiset saisivat ihmisiä pakkohoitoon hyvin epämääräisillä perusteilla.

Vierailija

Yksilön koskemattomuus ja ihmisoikeuksien toteutuminen tarkoittaa tässä tapauksessa sairaalle itselleen ahdistuneisuutta, harhoja, psykoosia ja toimintakyvyn menettämistä/arjesta selviytymisen haasteita sekä omaisten huolta ja hätää ja valtavaa stressiä. Joskus niitä ihmisoikeuksia olisi hyvä hieman rajoittaa. Ap

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Yksilön koskemattomuus ja ihmisoikeuksien toteutuminen tarkoittaa tässä tapauksessa sairaalle itselleen ahdistuneisuutta, harhoja, psykoosia ja toimintakyvyn menettämistä/arjesta selviytymisen haasteita sekä omaisten huolta ja hätää ja valtavaa stressiä. Joskus niitä ihmisoikeuksia olisi hyvä hieman rajoittaa. Ap

Se on todella mielenkiintoista, miten Suomessa priorisoidaan tärkeysjärjestys. Jos todellakin saat fyysisen vamman, ei odotella viikkoja ja kuukausia, miten siinä käy. Mutta ihmisen mennessä psykoosiin, ei hoitoa saa, vaan pannaan takaisin kotiin ilman hoitoa, koska ketään ei voi hoitaa pakosta, vaikka psykoosiin kuuluu, ettei ole sairauden tunnetta.

Sivusta alaa seuranneena voin todellakin sanoa, että mielenterveysongelmaiset ovat todella heitteillä nykyään. Ja toki siihen raha vaikuttaa. Tulee halvemmaksi kun he tappavat itsensä, kuin hoitaa heidät

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska eletään väärinymmärretyssä liberalismissa. Silloin autonomia ylikorostuu niin äärimmilleen, että kaikki muut arvot unohtuvat ja autonomiakäsityskin vääristyy. Jos elettäisiin järkevässä yhteiskuntamallissa, koettaisiin vastuuta siitä, että ihmistä ei hoideta sen mukaan, mitä hän toivoo ollessaan syyntakeettomassa tilassa, vaan sen mukaan mitä hän toivoisi jos itse ymmärtäisi tilansa. Autonomia vaatii toimiakseen kyvyn tehdä perusteltuja päätöksiä ja hallinnoida itseään. Ei sen sitä pitäisi tarkoittaa, että saa edelleen päättää ihan kaikesta ihan itse, vaikka ei pysty tekemään päätöksiä.

Siitä vaan voi olla eri mieltä, mitä on se syyntakeeton tila. Minusta on parempi, että asia on kuten nyt, että mahdollisesti joissain tapauksissa tulkitaan syyntakeiseksi vaikka ei sitä olisi, kuin toisinpäin. Minusta ihmisen oikeus päättää mitä oman elämänsä kanssa tekee, on erittäin tärkeä arvo, jonka loukkaaminen häneen kohdistuvilla pakkotoimilla on ihan äärimmäinen toimenpide johon ei pidä ryhtyä ilman vakavaa syytä.

Esim. aikuinen ihminenhän saa vapaasti tappaa itsensä, jos niin haluaa. Pelkkä itsetuhoisuus ilman psykoosia ei ole pakkohoitoperuste. Ja hyvä niin. Muuten kohta oltaisiin tilanteessa, jossa ties mitkä sukulaiset saisivat ihmisiä pakkohoitoon hyvin epämääräisillä perusteilla.

Niin, kuten sanoin, sinä hyväksyt valitun systeemin uhrit. Uhreja tulee toki silloinkin, jos mennään toiseen ääripäähän ja haudataan mustat lampaat elävältä mielisairaaloihin. Kuitenkin sen vaihtoehdon pelko on huono ainoaksi ohjenuoraksi siihen, mitä tässä ja nyt pitäisi tehdä.

Ei kuitenkaan ole mikään pakko heilahtaa ääripäästä toiseen. Voi toki olla, että aikaa myöten valitut ratkaisut osoittautuvat ikäviksi nekin, mutta keskeinen arvo mielestäni on se, että meidän pitää vaalia mahdollisuuksia muuttaa käytäntöjä etsiäksemme aina parempia. Nykyajattelumuodissa naulaamme itsemme kengistä lattiaan ja hurraamme, että hyvin pysyy ja hyvään kohtaan tuli kiinnityttyä.

Ihmisen vapaus tappaa itsensä ei saa olla sellainen arvo, jossa häntä ei saa kukaan millään tapaa edes häiritä hänen valitsemallaan tiellä. Nyt on unohdettu vuorovaikutuksen arvo, ja ajan merkitys. Itsensä voi ihan hyvin tappaa ensi viikollakin. Samaten psykoosiin putoilevalta voitaisiin kysyä hänen tahtoaan vastaisen varalle silloin, kun pää on kirkas. Kysyä, missä vaiheessa hän haluaa tulla autetuksi. Tällaiset joustavat, oikeasti autonomiaa tukevat ratkaisut käyvät mahdottomiksi, kun palvomme autonomian irvikuvaa uskonnollisella hartaudella. Se on niin surutonta itsekeskeisyyttä, että olisimme yhteiskuntana itsekin pientä pakkohoitoa vailla. Kun kerran emme kykene kuuntelemaan järkipuhetta.

Vierailija

Ap, jos omaisesi on vaaraksi itselleen tai muille harhoissaan niin on mahdollista saada M1 lähete. Itse laitoin joskus sairaalaan vastentahtoisen papparaisen joka kävi naapureiden ovikelloja pimpottelemassa kaikki yöt ja vaatimassa heiltä hoitoa. Soitin siis ambulanssin ja pappa odotti ampparia kanssani voiveitsi kädessä ja todella vihaisena, poliisi tuli ambulanssin kanssa saattamaan papan sitten lääkäriin josta pappa lähti osastolle. Eli jos on pieninkään aihe epäillä vaaraa niin soittele ampparia sinne aina kun mahdollista tai pyydä naapureita tms soittamaan. Kaikki ne kirjataan ja kyllä lääkärin on puututtava vaaralliseen käytökseen.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Yksilön koskemattomuus ja ihmisoikeuksien toteutuminen tarkoittaa tässä tapauksessa sairaalle itselleen ahdistuneisuutta, harhoja, psykoosia ja toimintakyvyn menettämistä/arjesta selviytymisen haasteita sekä omaisten huolta ja hätää ja valtavaa stressiä. Joskus niitä ihmisoikeuksia olisi hyvä hieman rajoittaa. Ap

Tämä olisi hyvin vaarallinen tie. Mihin raja vedettäisiin ja kuka sen rajan vetäisi. Yksilön oikeuksista ei pidä tinkiä koskaan.

Olen ehdottomasti tätä mieltä, vaikka olen saatellut muutaman läheiseni useamman kerran pakkohoitoon. Tiedän tarkkaan, kuinka raskasta on elää pelko ja huoli seurana, niin minun kuin näiden sairaiden itsensä kohdalla.

Siitä huolimatta pidän kynsin ja hampain kiinni yksilön itsemääräämisoikeuksista.

Historia kertoo, mitä tapahtuu, kun niistä tingitään.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksilön koskemattomuus ja ihmisoikeuksien toteutuminen tarkoittaa tässä tapauksessa sairaalle itselleen ahdistuneisuutta, harhoja, psykoosia ja toimintakyvyn menettämistä/arjesta selviytymisen haasteita sekä omaisten huolta ja hätää ja valtavaa stressiä. Joskus niitä ihmisoikeuksia olisi hyvä hieman rajoittaa. Ap

Tämä olisi hyvin vaarallinen tie. Mihin raja vedettäisiin ja kuka sen rajan vetäisi. Yksilön oikeuksista ei pidä tinkiä koskaan.

Olen ehdottomasti tätä mieltä, vaikka olen saatellut muutaman läheiseni useamman kerran pakkohoitoon. Tiedän tarkkaan, kuinka raskasta on elää pelko ja huoli seurana, niin minun kuin näiden sairaiden itsensä kohdalla.

Siitä huolimatta pidän kynsin ja hampain kiinni yksilön itsemääräämisoikeuksista.

Historia kertoo, mitä tapahtuu, kun niistä tingitään.

Ei se ihan noin mene. Yksilön oikeuksiin kuuluu myös oikeus saada hoitoa sairaana. Samaten, jos lähdetään täysin rajoittamattomien yksilön oikeuksien tielle, ollaan kohta rajoittamattoman eutanasian kautta samoissa natsisairaaloissa, joita nyt yrität välttää juoksemalla ojaa karkuun allikkoon.

Kieli keskelle suuta nyt vain. Aina on kestettävä valitsemisen ja tasapainoilun sietämätön raskaus. Nyt heittäydytään tekopyhiksi, ja leikitään, ettei ole tehty valintoja jos lakataan tekemästä valintoja. Tosiasiassa on valittu heitteillejätön tie.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksilön koskemattomuus ja ihmisoikeuksien toteutuminen tarkoittaa tässä tapauksessa sairaalle itselleen ahdistuneisuutta, harhoja, psykoosia ja toimintakyvyn menettämistä/arjesta selviytymisen haasteita sekä omaisten huolta ja hätää ja valtavaa stressiä. Joskus niitä ihmisoikeuksia olisi hyvä hieman rajoittaa. Ap

Tämä olisi hyvin vaarallinen tie. Mihin raja vedettäisiin ja kuka sen rajan vetäisi. Yksilön oikeuksista ei pidä tinkiä koskaan.

Olen ehdottomasti tätä mieltä, vaikka olen saatellut muutaman läheiseni useamman kerran pakkohoitoon. Tiedän tarkkaan, kuinka raskasta on elää pelko ja huoli seurana, niin minun kuin näiden sairaiden itsensä kohdalla.

Siitä huolimatta pidän kynsin ja hampain kiinni yksilön itsemääräämisoikeuksista.

Historia kertoo, mitä tapahtuu, kun niistä tingitään.


Miten ihmisen itsemääräämisoikeus voi toteutua siinä tilassa, kun tämä on aivan kuutamolla ja harhoissa? Heitteillejättöjän toi on jos pitää kynsin ja hampain kiinni itsemääräämisoikeuksista.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat