Isä villitsee lapsia, äiti rauhoittaa. Meneekö muillakin niin?

Vierailija

Isä keksii riehumisleikkejä, tungetaan juustopalloja suuhun niin paljon kun menee, heitellään palloa sisällä, kunnes jotain sattuu. Äiti sitten lohduttaa ja rauhoittelee tilannetta. Onko muillakin roolit näin? Mietin, mitä jos äitinä heittäisin totutun roolini nurkkaan ja huomenna kokeilisin tuota isän roolia. Mitähän kävisi?

Kommentit (9)

Vierailija

Ei. Isä leikittää kyllä lapsia ahkerasti ja jaksaa naurattaa ja pelleillä, mutta ei minun tarvitse siihen rauhoittelemalla puuttua. Saa lasten kanssa riehua ja pelmuta hölmöillä! Minun osakseni jää nauraa vieressä ja hyökätä sekaan. Ä 45v. ja I 46v.

Vierailija

Meillä on juuri toisin päin! :D

Minä äitinä olen vain sellainen luonteeltani, että tykkään riekkua lasteni kanssa. Mies siinä sitten katselee ja toteaa, että "kohta joku satuttaa itsensä..".

Mies on rauhallisempi ja minä taas tykkään naurusta ja kepposista. Minusta on myös hauska hassuttaa koiraamme.

Välillä juostaan pojan kanssa peräkanaa kämppää ympäri, äiti on kyttyräselkäinen ärisevä hirviö ja poika juoksee ilosta kiljuen karkuun... Minusta se on ihan parasta kun lapset nauraa! Samoin sängyssä on hauska myllätä lasten kanssa, kun ne pääsevät piiloon peittojen ja tyynyjen alle.

No, meillä onkin kyllä sen näköistä, että lapset saavat leikkiä ja touhuta aika vapaasti; sohvatyynymaja saattaa olla viikonkin pystyssä, kuten junaradat ja legoleikit saattavat kestää useamman viikon olohuoneen lattialla. Imuroin siitä välistä sitten tarpeen mukaan.

Joo, ihan asiallista porukkaa ollaan muuten.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat