Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Isä villitsee lapsia, äiti rauhoittaa. Meneekö muillakin niin?

Vierailija
15.11.2015 |

Isä keksii riehumisleikkejä, tungetaan juustopalloja suuhun niin paljon kun menee, heitellään palloa sisällä, kunnes jotain sattuu. Äiti sitten lohduttaa ja rauhoittelee tilannetta. Onko muillakin roolit näin? Mietin, mitä jos äitinä heittäisin totutun roolini nurkkaan ja huomenna kokeilisin tuota isän roolia. Mitähän kävisi?

Kommentit (9)

Vierailija
1/9 |
15.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

On. Ärsyttävää. Nytkin tulin toiseen huoneeseen että saa olla rauhassa noitten kiljumisleikeistä.

Vierailija
2/9 |
15.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei todellakaan villitse eikä riehu kumpikaan. Ei meistä tuollainen ole hauskaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/9 |
15.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä menee juuri toisinpäin. Minä (äiti) villitsen ja mies rauhoittaa tilanteen,

Vierailija
4/9 |
15.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulle äitinä jää usein se lohduttajan rooli, mutta olen myös isäänsä enemmän se "villitsijä".

Vierailija
5/9 |
15.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei. Isä leikittää kyllä lapsia ahkerasti ja jaksaa naurattaa ja pelleillä, mutta ei minun tarvitse siihen rauhoittelemalla puuttua. Saa lasten kanssa riehua ja pelmuta hölmöillä! Minun osakseni jää nauraa vieressä ja hyökätä sekaan. Ä 45v. ja I 46v.

Vierailija
6/9 |
15.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Villitsijä-äiti täällä. :|

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/9 |
15.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei mene. Molemmat keksitään välillä riehumisleikkejä.

Mies saa lapset rauhottumaan kun riehuvat/riitelevät.

Vierailija
8/9 |
15.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä villitsen. Isä on se hyvin kasvatettu tosikko.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/9 |
15.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä on juuri toisin päin! :D

Minä äitinä olen vain sellainen luonteeltani, että tykkään riekkua lasteni kanssa. Mies siinä sitten katselee ja toteaa, että "kohta joku satuttaa itsensä..".

Mies on rauhallisempi ja minä taas tykkään naurusta ja kepposista. Minusta on myös hauska hassuttaa koiraamme.

Välillä juostaan pojan kanssa peräkanaa kämppää ympäri, äiti on kyttyräselkäinen ärisevä hirviö ja poika juoksee ilosta kiljuen karkuun... Minusta se on ihan parasta kun lapset nauraa! Samoin sängyssä on hauska myllätä lasten kanssa, kun ne pääsevät piiloon peittojen ja tyynyjen alle.

No, meillä onkin kyllä sen näköistä, että lapset saavat leikkiä ja touhuta aika vapaasti; sohvatyynymaja saattaa olla viikonkin pystyssä, kuten junaradat ja legoleikit saattavat kestää useamman viikon olohuoneen lattialla. Imuroin siitä välistä sitten tarpeen mukaan.

Joo, ihan asiallista porukkaa ollaan muuten.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi kaksi yhdeksän