Miksi et vaihtanut Facebookin profiilikuvaasi Beirutin tai Ankaran terrori-iskujen jälkeen?

Koska ei ollut vastaavaa toimintoa Facebookissa kuin nyt tuon Ranskan lipun kanssa. 

Tee ap sellainen toiminto faceen niin laitan.

Koska koen enemmän yhteenkuuluvuutta muihin länsimaihin, kun mainitsemiisi maihin. Jaamme samat arvot hyvin pitkälti.

No kun av-mammat kyynelehtii/suree/tuntee sympatiaa ainoastaan eurooppalaisia kohtaan.

Liittyisikö vapaaseen demokratiaan? Pariisi siis. Demokraattisissa maissa ei ehkä tottumusta terroritekoihin. Ei-demokraattisissa tuntuu olevan enemmänkin käytäntö kuin poikkeus ja noiden maiden asioihin emme voi vaikuttaa.

Ihmishenki toki kyseessä kummassakin, en ole facebookissa, mietiskelin vain..

En vaihtanut myöskään Lontoon, New Yorkin, Moskovan tai Madridin terrori-iskujen jälkeen. Enkä Myyrmanninkaan. Se ei tee minusta huonompaa ihmistä...

Koska se, kun tällainen isku osuu lähelle, tuntuu paljon koskettavammalta, Olen itse kävellyt viime viikolla tuon samaisen teatterin ohi ja vietän joka marraskuu 2 viikkoa Pariisissa. Beirutissa tai Ankarassa en ole koskaan käynyt ja ne ovat minulle ihan vieraita kulttuureja,

Ai niin, mutta oikea vastaus tähän olisi tietysti ollut, että ranskalaisen elämä on minulle paljon tärkeämpi kuin libanonilaisen tai turkkilaisen. Sorry.

Pariisi on paljon seksikkäämpi.

Se ei koskettanut, ei tullut niin "iholle" ja lähelle kuin noin läheisen maan katastrofi. Sellaiset asiat kouraisevat helposti enemmän, joihin on jotenkin henkiökohtainen suhde.

Minä myötäsuren, jos ystävän lapsi sairastuu vakavasti, mutta taitun kaksinkerroin ahdistuksesta, jos se on oma lapsi.

Olen hieman surullinen lukiessani uutista bussiturmasta Intiassa, mutta järkyttynyt, kun se on Konginkankaalla ja kyydissä nuoria.

Aika inhimillistä, luulisin. Ei sen ymmärtämiseen varmaan kovin syväluotaavaa psykoanalyysia tarvita.

Vierailija kirjoitti:

Ihmishenki toki kyseessä kummassakin, en ole facebookissa, mietiskelin vain..

Silloin kun täysin viattomia tapetaan, minulle on aivan sama minkä maalainen/uskontoinen/värinen ihminen on kyseessä.

Vierailija kirjoitti:

No kun av-mammat kyynelehtii/suree/tuntee sympatiaa ainoastaan eurooppalaisia kohtaan.

Itsestään ihminen viat löytää. Jos ajattelet noin -av-mamma kun olet-, niin se on vain sinun ajatuksesi. Älä ihmeessä yleistä omaa subjektiivista tuntemustasi yleispäteväksi.

Ranska on perinteinen (sanan)vapauden perikuva. Libanon tai Turkki taas kaukana tästä. Suomalainenkin on tottunut (sanan)vapauteen jollain tasolla ainakin (miinus viime kuukaudet) ja ehkä sen vuoksi isku tuntuu henkilökohtaisemmalta, omia oikeuksia rajoitetaan?

Minä en vaihda profiilikuvia minkään muoti-ilmiön perusteella - en koe, että maailma olisi hyötynyt siitä mitään, jos minä, Pirkko-Kristiina Porvoosta, olisin esimerkiksi julistanut että Je suis Charlie.

Mutta silti siinä ei minusta ole mitään erikoista tai pöyristyttävää, että eurooppalaiset ovat kauhistuneempia Euroopassa tapahtuneista hirmuteoista. Ei kai nyt kukaan pidä sitäkään outona, että vaikkapa Nizzassa asuvat ranskalaiset ovat kauhuissaan Pariisin tapahtumista, vaikka välimatkaa onkin monta sataa kilometriä.

Kyllä minä olen kauhuissani hirmuteoista, vaikka ne tapahtuisivat missä maailman kolkassa tahansa, mutta totta kai länsimaissa tapahtuneet tapaukset osuvat lähemmäs. Olisi tekopyhää väittää muuta.

Siis länsimaiden pitää ratkaista noiden muslimimaiden ongelmat, mutta samaan aikaan siitä, mitä nämä terrori-iskut aiheuttavat Euroopassa, ei saisi meuhkata, koska ei meuhkaa niistä Marokoista, Libanoneista, Turkeista ym. Miksi he eivät ratkaise niitä omia ongelmiaan siellä vaan matkaavat tänne? Ja sitten kuitenkin ärsyyntyvät,kun näitä terroritekoja tapahtuu täälläkin ja ihmiset ovat kauhuissaan.