Mieheni ei ollut mukana synnytyksessä

Vierailija

Pitäisiköhän mun tuntea, että oon valinnut yökerön ja itsekkään miehen osittain siis senkin takia?

Mies oli siis samassa kaupungissa ja hän ehti pyytää äitinsäkin kotiin toisen synnytyksen lähestyessä, jotta hänen äitinsä olisi voinut hoitaa esikoista (jonka synnytyksessä mieheni ei myöskään ollut mukana). Miehelläni oli myös lomaa kyseinen viikko, mutta hänen piti päästä kotiin nukkumaan, kun kello oli noin 1 yöllä. Lapsi syntyikin sitten noin neljän tunnin kuluttua. Mies kävi meitä katsomassa kerran koko sairaalassaoloaikana, vaikka ajomatka autolla kestää noin 15 minuuttia. Kun pääsin kotiin, mies huoritteli mua ensimmäisen kerran koskaan, sillä vauva itki ja mies yritti estää minua antamasta rintamaitoa, mutta en suostunut miehen pyyntöön.

Sama asenne on jatkunut tässä edelleen. Jotenkin on tullut sellainen fiilis, että tosi monella on tosi ihanat, epäitsekkäät ja huomioivat puolisot, toisin kuin minulla.

Sivut

Kommentit (29)

Vierailija

Siis tökerön, ei yökerön :)

T. Ap, joka kotona kokoaa myös IKEA:n huonekalut ynnä muut, kun miehellä ei taidot eikä hermot riitä sellaiseen

Vierailija

Sun miehesi on sitä pettäjä-tyyppiä, jotka pettää samaan aikaan kuin puoliso synnyttää. Hankkiudu eroon syöpäpesäkkeestä, jota mieheksesi kutsut.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Paska jätkä ihan suoraan sanottuna. Miks se muuten yritti estää sua antamasta rintamaitoa?

En tiedä itsekään aivan tarkkaan, sillä mies ei osaa eritellä sille syitä. Veikkaan syyksi hänen huonoja hermojaan ja pelkoa siitä, että rintamaito ei olisi riittänyt sekä mahdollisesti anoppini vakuuttelujen uskomista sen osalta, että kyllä ennenkin korviketta annettiin jo melkein synnytyssairaalasta lähtien. Yksi syy voi olla myös kontrolloinnintarve.

Tavallaan harmittaa, että omat vanhempani olivat niin passiivisia ja jopa vetäytyviä lasten synnyttyä, sillä osittain sen vuoksi olin

Mutta tosiaan, olkaa kiitollisia te muut niistä fiksuista ja osallistuvista miehistänne. Itse valitsin väärin ja saan katua sitä lopun ikäni.

Vierailija

Kyllä on itsekäs tyyppi jos nukkumaan pitää päästä vaikka toinen puskee lasta ulos. Ei kannata liikoja tulevaisuudensuunnitelmia tehdä tuollaisen kanssa. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Miksi miehen pitäisi olla synnytyksessä mukana?

Noin ajattelevan miehen ei pitäisi olla siittämässäkään. 

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi miehen pitäisi olla synnytyksessä mukana?

Noin ajattelevan miehen ei pitäisi olla siittämässäkään. 

Millä oikeudella lausut muiden perhe-elämästä? Asia kuuluu vain pariskunnalle itselleen, ei ulkopuolisille.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Miksi miehen pitäisi olla synnytyksessä mukana?
Tätä minäkin ihmettelen. Tiedän enemmän tapauksia joissa isä nimenomaan ei ole ollut synnytyssalissa mukana, kuin niitä jotka ovat, eivätkä he silti ole yhtään sen huonompia isiä. Ihme mittari jollekin isyydelle. Onko nekin sitten aivan surkeita isiä jotka esim. pyörtyvät tai voivat pahoin siellä synnytyssalista jonne ne on ensin parhaassa tapauksessa väkipakolla raahattu?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Miksi miehen pitäisi olla synnytyksessä mukana?

Kun kokee elämänsä suurinta kipua ja tuskaa, pelkää oman ja vauvan terveyden puolesta, niin kyllä se puolison tuki olisi tarpeen. Jos ei mies ole synnytyksessä henkisenä tukena niin milloin sitten? Entä eikö mies halua olla katsomassa elämänsä suurinta ihmettä, oman lapsen syntymää? Jos ei kiinnosta, niin kannattaako niitä lapsia sitten hankkia?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi miehen pitäisi olla synnytyksessä mukana?
Tätä minäkin ihmettelen. Tiedän enemmän tapauksia joissa isä nimenomaan ei ole ollut synnytyssalissa mukana, kuin niitä jotka ovat, eivätkä he silti ole yhtään sen huonompia isiä. Ihme mittari jollekin isyydelle. Onko nekin sitten aivan surkeita isiä jotka esim. pyörtyvät tai voivat pahoin siellä synnytyssalista jonne ne on ensin parhaassa tapauksessa väkipakolla raahattu?

Eikö näissä parisuhteissa puolisot tue tai lohduta toisiaan ikinä? Ei minulta ainakaan onnistunut sairaalasta poissa pysyminen, kun mies makasi sairalassa. Olin vierellä kaikki illat ja yöt, silittämässä päätä ja juttelemassa. Eikä miehelläni tullut mieleenkään jäädä pois synnytyssalista, koska tiesi, että haluan tukea. Jonkun kenen kättä puristaa ja jonkun johon luotan, vakuuttelemaan että kaikki menee hyvin.
Mikä se sellainen parisuhde on, jossa puolisot eivät huolehdi toisistaan?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi miehen pitäisi olla synnytyksessä mukana?
Tätä minäkin ihmettelen. Tiedän enemmän tapauksia joissa isä nimenomaan ei ole ollut synnytyssalissa mukana, kuin niitä jotka ovat, eivätkä he silti ole yhtään sen huonompia isiä. Ihme mittari jollekin isyydelle. Onko nekin sitten aivan surkeita isiä jotka esim. pyörtyvät tai voivat pahoin siellä synnytyssalista jonne ne on ensin parhaassa tapauksessa väkipakolla raahattu?

Eikö näissä parisuhteissa puolisot tue tai lohduta toisiaan ikinä? Ei minulta ainakaan onnistunut sairaalasta poissa pysyminen, kun mies makasi sairalassa. Olin vierellä kaikki illat ja yöt, silittämässä päätä ja juttelemassa. Eikä miehelläni tullut mieleenkään jäädä pois synnytyssalista, koska tiesi, että haluan tukea. Jonkun kenen kättä puristaa ja jonkun johon luotan, vakuuttelemaan että kaikki menee hyvin.
Mikä se sellainen parisuhde on, jossa puolisot eivät huolehdi toisistaan?

Entä jos se mies ei kertakaikkiaan pääse paikanpäälle?  Moni ehkä haluaa itse olla siellä, moni varmaan tulee pyydettäessä, jotkut eivät halua, jotkut taas kertakaikkiaan ei pysty.  Onko synnyttäminen sitten ainoa mittari liiton kunnollisuudelle, että jos mies ei ole siellä mukana niin ei ole sitten vaimonsa rinnalla missään muussakaan tilanteessa? Vaikuttaa vähän höperölle teorialle.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi miehen pitäisi olla synnytyksessä mukana?
Tätä minäkin ihmettelen. Tiedän enemmän tapauksia joissa isä nimenomaan ei ole ollut synnytyssalissa mukana, kuin niitä jotka ovat, eivätkä he silti ole yhtään sen huonompia isiä. Ihme mittari jollekin isyydelle. Onko nekin sitten aivan surkeita isiä jotka esim. pyörtyvät tai voivat pahoin siellä synnytyssalista jonne ne on ensin parhaassa tapauksessa väkipakolla raahattu?

Eikö näissä parisuhteissa puolisot tue tai lohduta toisiaan ikinä? Ei minulta ainakaan onnistunut sairaalasta poissa pysyminen, kun mies makasi sairalassa. Olin vierellä kaikki illat ja yöt, silittämässä päätä ja juttelemassa. Eikä miehelläni tullut mieleenkään jäädä pois synnytyssalista, koska tiesi, että haluan tukea. Jonkun kenen kättä puristaa ja jonkun johon luotan, vakuuttelemaan että kaikki menee hyvin.
Mikä se sellainen parisuhde on, jossa puolisot eivät huolehdi toisistaan?

Entä jos se mies ei kertakaikkiaan pääse paikanpäälle?  Moni ehkä haluaa itse olla siellä, moni varmaan tulee pyydettäessä, jotkut eivät halua, jotkut taas kertakaikkiaan ei pysty.  Onko synnyttäminen sitten ainoa mittari liiton kunnollisuudelle, että jos mies ei ole siellä mukana niin ei ole sitten vaimonsa rinnalla missään muussakaan tilanteessa? Vaikuttaa vähän höperölle teorialle.


On vain vaikea uskoa, että enemmistö ei pääse paikalle. Kyllä kaikilta omilta työpaikoiltakin ovat isät saaneet lähteä synnytyksiin, ihan sama millainen kaaos olisi töissä. Kyllä aina joku tuuraa. Eri juttu tietysti reissutyöläisillä, jos välimatka on suuri
Ja teoria tosiaan on höperö, pohjautuu vain omiin havaintoihin. Tutut ja tuttujen miehet, jotka eivät ole menneet tai "päässeet" synnytykseen eivät ole olleet mitään empatian tai rakkauden ilmentymiä muutenkaan ja liitto on useimmiten kariutunut. Kaikki on aina mennyt perheen ja parisuhteen edelle.

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat