Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Omakotitalo myyntiin. Mitä pitää huomioida?
13.11.2015 |
Täytyykö tehdä pintaremontti? Mihin kiinnittää huomiota ostaessasi 2000-luvun taloa?
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Mä laittaisin seinät valkoisiksi. Valkoiset klassiset verhot, jotka laskeutuu kauniisti maahan asti (Ikeasta saa 20 eurolla). Tavaroita ja huonekaluja pois, jotta lopputulos mahdollisimman "ilmava" ja avara. Yhtenäiset tekstiilit sohviin ja sänkyyn. Kylppärissä yksiväriset pyyhkeet. Kaikki irtosälä pöytäpinnoilta pois.
Ylipäänsä mahdollisimman neutraali ja selkä yleiskuva.
Valitsisin kiinteistövälittäjän todella tarkkaan!!!
Tsemppiä myyntiin!
Joo, no me ei olla kertaakaan haluttu mitään neutraalia vaaleaa. Inhoan valkoista, etenkin seinissä. Todellakaan kaikki ostajat ei halua mautonta, väritöntä ja yksinkertaisesti rumaa. Viimeksi ostettiin talo v. 2008. Aika monta haaleaa tuli käytyä läpi ja sitten löytyi meidän koti. Tässä on tummaa tapettia ja tummaa puuta olevat lattiat, paitsi eteinen on valkoinen. Meidän edellinen koti oli ihana, iso hirsitalo maalla. Siellä oli hirsiseinää näkyvissä ja keittiö oli kuultomaalattua mäntyä, rustiikkiseen tyyliin. Talo meni kaupaksi alle kuukaudessa. Ostaja sanoi, että hän rakastui vanhaan hirteen. Tokikaan 2000-luvun talosta ei saa vanhaa, mutta missään nimessä en lähtisi tekemään siitä vaaleaa ja mautonta. Taloon pitää ostajan ihastua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä laittaisin seinät valkoisiksi. Valkoiset klassiset verhot, jotka laskeutuu kauniisti maahan asti (Ikeasta saa 20 eurolla). Tavaroita ja huonekaluja pois, jotta lopputulos mahdollisimman "ilmava" ja avara. Yhtenäiset tekstiilit sohviin ja sänkyyn. Kylppärissä yksiväriset pyyhkeet. Kaikki irtosälä pöytäpinnoilta pois.
Ylipäänsä mahdollisimman neutraali ja selkä yleiskuva.
Valitsisin kiinteistövälittäjän todella tarkkaan!!!
Tsemppiä myyntiin!
Joo, no me ei olla kertaakaan haluttu mitään neutraalia vaaleaa. Inhoan valkoista, etenkin seinissä. Todellakaan kaikki ostajat ei halua mautonta, väritöntä ja yksinkertaisesti rumaa. Viimeksi ostettiin talo v. 2008. Aika monta haaleaa tuli käytyä läpi ja sitten löytyi meidän koti. Tässä on tummaa tapettia ja tummaa puuta olevat lattiat, paitsi eteinen on valkoinen. Meidän edellinen koti oli ihana, iso hirsitalo maalla. Siellä oli hirsiseinää näkyvissä ja keittiö oli kuultomaalattua mäntyä, rustiikkiseen tyyliin. Talo meni kaupaksi alle kuukaudessa. Ostaja sanoi, että hän rakastui vanhaan hirteen. Tokikaan 2000-luvun talosta ei saa vanhaa, mutta missään nimessä en lähtisi tekemään siitä vaaleaa ja mautonta. Taloon pitää ostajan ihastua.
Et edusta ennemmistöä, suurin osa ostanista okesentaa nähdessään kuultomaalattua mäntyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa ehkä teettää kuntoarvio. Ainakin vanhemmassa talossa kannattaisi. En ole varma, kun on noin uusi.
Se antaa ostajalle luotettavan kuvan teistä. Jos teetätte, niin valitkaa huolella luotettava yritys. Alalla on kaikenlaista vipeltäjää. Kuntotarkastaja ei ole mikään suojattu ammattinimike eli voivat olla vain perusinsinöörejä ilman tarvittaa erityisosaamista.
Kuntotarkastus tehdään ostajan läsnäollessa!
Kyselen ihan sivullisena, koska kiinnostaa. Miten toimitaan vähän vanhemman, esim yli 40v talon kanssa? Eikö siinäkään tehdä kuntotarkadtusta etukäteen? Siinähän voi paljastua aika oleellisia juttuja. Miten pyyntihinnan voi määrittää, jos ei tiedä talon todellista kuntoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa ehkä teettää kuntoarvio. Ainakin vanhemmassa talossa kannattaisi. En ole varma, kun on noin uusi.
Se antaa ostajalle luotettavan kuvan teistä. Jos teetätte, niin valitkaa huolella luotettava yritys. Alalla on kaikenlaista vipeltäjää. Kuntotarkastaja ei ole mikään suojattu ammattinimike eli voivat olla vain perusinsinöörejä ilman tarvittaa erityisosaamista.
Kuntotarkastus tehdään ostajan läsnäollessa!
Kyselen ihan sivullisena, koska kiinnostaa. Miten toimitaan vähän vanhemman, esim yli 40v talon kanssa? Eikö siinäkään tehdä kuntotarkadtusta etukäteen? Siinähän voi paljastua aika oleellisia juttuja. Miten pyyntihinnan voi määrittää, jos ei tiedä talon todellista kuntoa?
Tuntuu ainakin näin ostajasta siltä, että ne hinnat revitään kyllä ihan hatusta. 70-luvun remonttikohteista halutaan saman verran, kuin upouusista taloista.
Jos on paskat kuluneet tai kovin räikeät tapetit, niin revi ne pois, kittaa kolot ja tasoita ja maalaa seinät valkoisiksi. Siinä on hyvä pohja ostajalle tehdä tai jättää tekemättä, plus että se lisää asunnon valoisuutta. Siivoa. Minua inhottaa eniten ostajana lika ja olen myös jättänyt ostamatta, samoin jos seinässä on lasikuitutapetti, tai se kamala 60-luvun kangastapetti. Sen sijaan muovimattoja en säikähdä enkä keittiö- tai kylppäriremppoja tai komeroiden vaihtamisia. Romulta on myös vaikea nähdä tilan mahdollisuuksia, eli raivaa ja vielä kerran raivaa. Erityisesti huoneiden sisääntulot kannattaa pitää avaran tuntuisina. Ihmiset etsii tilaa. Ei ole kiva heti kompastua tuoliin tai pöytään.
Isot rempat on helpointa tehdä just ennen sisäänmuuttoa, saa mieluisen. Moni säikkyy niitä, kun taitoa ei ole tai ei tiedä rempoille luotettavaa tekijää, itseltäni sellainen yrittäjälinkki löytyy. En usko että niitä sinun kämpässäsi vielä tarvitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Normaali kulumisen jälki ei haittaa ja tuon ikäisessä talossa luonnollisesti se jo saa näkyä. Eikä maalit maksa mitään ja sehän kannattaa tietysti jättää ostajalle koska hän tietää mitä haluaa. Ostaja katsoo kokonaisuutta ja sijaintia. Myyntihetkeen kannattaa panostaa.
Terveisin välittäjä
2000 -luvun alun omakotitalo alkaa ikävä kyllä olla käyttöikänsä päässä. Toki sitä voi Ikean verhoilla ja tapeteilla koristella, mutta niillä ei saa poistettua sitä tosiasiaa, että rakenteissa käytetyt muovit ja tekniset härpäkkeet ovat reilun kymmenen vuoden aikana tulleet elinkaarensa päähän.
Täytyy muistaa, että mitä nuorempi talo, sitä lyhyemmälle käyttöiälle kaikki sen rakenteet ja laitteet on suunniteltu. Sama juttu kuin kaiken muunkin roinan kanssa, mahdollisimman näyttäviä esineitä mahdollisimman halvalla tuottamalla ei saada aikaan mitää pysyvää ja kestävää. Kehityshän alkoi jo 70 -luvulla ja on pahentunut vuosi vuodelta. Viimeisen viidentoista - kahdenkymmenen vuoden aikana lisäksi talon rakenteitten vaatimuksista on päässyt päättämään lähinnä kukkahattutätit ja pitkäpartaiset elämäntapaintiaanit, talonrakennuksen ammattitilaisten sijasta. Tästä todisteena mm. täysin järjenvastaiset ilmanvaihdon vaatimukset, yhä paksuuntuvat eristemäärät ilman mahdollisuutta kuivua diffuusion aiheuttamasta kosteudesta, kaikenlaiset hölmöilyt rakenteiden kanssa (mm. koneellisesti tuuletettu alapohja, jne), e-lukujen metsästys, jne.
Eli olemme tilanteessa, jossa isoisiemme 1900 -luvun alussa rakentamilla taloilla on jäljellä käyttöikää huomattavasti enemmän kuin pojanpoikien 2000 -luvulla rakentamilla taloilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa ehkä teettää kuntoarvio. Ainakin vanhemmassa talossa kannattaisi. En ole varma, kun on noin uusi.
Se antaa ostajalle luotettavan kuvan teistä. Jos teetätte, niin valitkaa huolella luotettava yritys. Alalla on kaikenlaista vipeltäjää. Kuntotarkastaja ei ole mikään suojattu ammattinimike eli voivat olla vain perusinsinöörejä ilman tarvittaa erityisosaamista.
Kuntotarkastus tehdään ostajan läsnäollessa!
Kyselen ihan sivullisena, koska kiinnostaa. Miten toimitaan vähän vanhemman, esim yli 40v talon kanssa? Eikö siinäkään tehdä kuntotarkadtusta etukäteen? Siinähän voi paljastua aika oleellisia juttuja. Miten pyyntihinnan voi määrittää, jos ei tiedä talon todellista kuntoa?
Ostajahan sillä turvaa hankintaansa, joten on parasta että ostaja ensin etsii mielestään sopivan kohteen ja sitten teettää siihen kuntotarkastuksen, kuntotarkastuksen pohjalta ostaja voi sitten päättää että ostaako kohteen ja voi myyjän kanssa keskustella mahdollisten löydösten korjaamisesta tai huuomioimista myyntihinnassa.
Onhan kohteeseen voitu tehdä jo montakin kuntotarkastusta ja kaupat kaatuneet niihin, mutta myyjä ei silti laske hintaa, vaan odottaa sopivaa ostajaa ja sopivaa tarkastajaa.
Vierailija kirjoitti:
2000 -luvun alun omakotitalo alkaa ikävä kyllä olla käyttöikänsä päässä. Toki sitä voi Ikean verhoilla ja tapeteilla koristella, mutta niillä ei saa poistettua sitä tosiasiaa, että rakenteissa käytetyt muovit ja tekniset härpäkkeet ovat reilun kymmenen vuoden aikana tulleet elinkaarensa päähän.
Täytyy muistaa, että mitä nuorempi talo, sitä lyhyemmälle käyttöiälle kaikki sen rakenteet ja laitteet on suunniteltu. Sama juttu kuin kaiken muunkin roinan kanssa, mahdollisimman näyttäviä esineitä mahdollisimman halvalla tuottamalla ei saada aikaan mitää pysyvää ja kestävää. Kehityshän alkoi jo 70 -luvulla ja on pahentunut vuosi vuodelta. Viimeisen viidentoista - kahdenkymmenen vuoden aikana lisäksi talon rakenteitten vaatimuksista on päässyt päättämään lähinnä kukkahattutätit ja pitkäpartaiset elämäntapaintiaanit, talonrakennuksen ammattitilaisten sijasta. Tästä todisteena mm. täysin järjenvastaiset ilmanvaihdon vaatimukset, yhä paksuuntuvat eristemäärät ilman mahdollisuutta kuivua diffuusion aiheuttamasta kosteudesta, kaikenlaiset hölmöilyt rakenteiden kanssa (mm. koneellisesti tuuletettu alapohja, jne), e-lukujen metsästys, jne.
Eli olemme tilanteessa, jossa isoisiemme 1900 -luvun alussa rakentamilla taloilla on jäljellä käyttöikää huomattavasti enemmän kuin pojanpoikien 2000 -luvulla rakentamilla taloilla.
Sekä 2006 rakennetussa, että 1891 rakennetussa talossa talossa asuneena voin kyllä hyvin yhtyä tähän mielipiteeseen. Ei tarvitsisi kahta kertaa miettiä kumpaan rahani sijoittaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
2000 -luvun alun omakotitalo alkaa ikävä kyllä olla käyttöikänsä päässä. Toki sitä voi Ikean verhoilla ja tapeteilla koristella, mutta niillä ei saa poistettua sitä tosiasiaa, että rakenteissa käytetyt muovit ja tekniset härpäkkeet ovat reilun kymmenen vuoden aikana tulleet elinkaarensa päähän.
Täytyy muistaa, että mitä nuorempi talo, sitä lyhyemmälle käyttöiälle kaikki sen rakenteet ja laitteet on suunniteltu. Sama juttu kuin kaiken muunkin roinan kanssa, mahdollisimman näyttäviä esineitä mahdollisimman halvalla tuottamalla ei saada aikaan mitää pysyvää ja kestävää. Kehityshän alkoi jo 70 -luvulla ja on pahentunut vuosi vuodelta. Viimeisen viidentoista - kahdenkymmenen vuoden aikana lisäksi talon rakenteitten vaatimuksista on päässyt päättämään lähinnä kukkahattutätit ja pitkäpartaiset elämäntapaintiaanit, talonrakennuksen ammattitilaisten sijasta. Tästä todisteena mm. täysin järjenvastaiset ilmanvaihdon vaatimukset, yhä paksuuntuvat eristemäärät ilman mahdollisuutta kuivua diffuusion aiheuttamasta kosteudesta, kaikenlaiset hölmöilyt rakenteiden kanssa (mm. koneellisesti tuuletettu alapohja, jne), e-lukujen metsästys, jne.
Eli olemme tilanteessa, jossa isoisiemme 1900 -luvun alussa rakentamilla taloilla on jäljellä käyttöikää huomattavasti enemmän kuin pojanpoikien 2000 -luvulla rakentamilla taloilla.
Hohhoijakkaa :)
Taas joku Pano Kailottajan fanittaja kömpi luolistaan paasaamaan potaskaa.
Yli 100 vuotta vanhoja rakennuksia on erittäin vähän jäljellä, muistaakseni alle 1% rakennuskannasta.
Pyydä jotain sisustussilmän omaavaa ystävää käymään teillä ja antamaan rehellisen arvion. Oma silmä tottuu, eikä huomaa sellaista mikä pistää muiden silmään.
Yhdyn edellä kirjoittaneisiin siinä, että suurin osa haluaa nähdä vaalean, neutraalin kodin. Liian ankeaa ei saisi olla, joten jotain tekstiilejä ja koriste-esineitä kannattaa jättää.
Jos teillä on lapsia, jättäkää hyvät lelut esille leikittäväksi. Lapset saa sillä voitettua puolelleen. =)
Panosta sisääntuloon. Oven ulkopuoli siistiksi ja oven pieleen lyhtyjä ja/tai kasveja. Monet suomalaiset kodit aukeavat ankeaan eteiseen ja sisään tullessa vastassa on vessan ovi. Siivoa turha (atarpeellinen) romu pois ja lisää joku viehättävä katseenvangitsija, peili, lamppu, kasvi, kukka-asetelma, kehystetty juliste tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä laittaisin seinät valkoisiksi.
Miksi valkoista? Joku neutraali väri toki, mutta valkoinen on niin halvan ja tylsän näköinen, että itselleni se olisi huonontava asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
2000 -luvun alun omakotitalo alkaa ikävä kyllä olla käyttöikänsä päässä. Toki sitä voi Ikean verhoilla ja tapeteilla koristella, mutta niillä ei saa poistettua sitä tosiasiaa, että rakenteissa käytetyt muovit ja tekniset härpäkkeet ovat reilun kymmenen vuoden aikana tulleet elinkaarensa päähän.
Täytyy muistaa, että mitä nuorempi talo, sitä lyhyemmälle käyttöiälle kaikki sen rakenteet ja laitteet on suunniteltu. Sama juttu kuin kaiken muunkin roinan kanssa, mahdollisimman näyttäviä esineitä mahdollisimman halvalla tuottamalla ei saada aikaan mitää pysyvää ja kestävää. Kehityshän alkoi jo 70 -luvulla ja on pahentunut vuosi vuodelta. Viimeisen viidentoista - kahdenkymmenen vuoden aikana lisäksi talon rakenteitten vaatimuksista on päässyt päättämään lähinnä kukkahattutätit ja pitkäpartaiset elämäntapaintiaanit, talonrakennuksen ammattitilaisten sijasta. Tästä todisteena mm. täysin järjenvastaiset ilmanvaihdon vaatimukset, yhä paksuuntuvat eristemäärät ilman mahdollisuutta kuivua diffuusion aiheuttamasta kosteudesta, kaikenlaiset hölmöilyt rakenteiden kanssa (mm. koneellisesti tuuletettu alapohja, jne), e-lukujen metsästys, jne.
Eli olemme tilanteessa, jossa isoisiemme 1900 -luvun alussa rakentamilla taloilla on jäljellä käyttöikää huomattavasti enemmän kuin pojanpoikien 2000 -luvulla rakentamilla taloilla.
Hohhoijakkaa :)
Taas joku Pano Kailottajan fanittaja kömpi luolistaan paasaamaan potaskaa.
Yli 100 vuotta vanhoja rakennuksia on erittäin vähän jäljellä, muistaakseni alle 1% rakennuskannasta.
Tulikos laitettua rahat johonkin mistä ei pääse irti... ;)
Rakennuskannasta noita vanhimman pään taloja todellakin on vain pieni osa. Ensinnäkään niitä ei ole rakennettu aikanaan kuin murto-osa nykyisestä rakennusmäärästä, niitä on purettu hirvittävästi 60 -luvulta lähtien hyvillä sijainneilla olevien tonttiensa takia, jne. Toisaalta voit maaseudulta löytää vaikka kymmeniä vuosia asumattomana olleita tuon ajan taloja, joissa ei ole juuri mitään vikaa. Minä voin ostaa vaikka tuplahinnalla pyyntiin nähden nykyaikaisen talon, joka selviäisi edes yhden talven kylmillään ilman vakavia vaurioita.
Tosiasia vain on, että yksikään nykytalo ei ole pystyssä esimerkiksi vuonna 2100. Mutta noita 1900 luvulla rakennettuja on vielä jäjellä vielä silloinkin.
En mikään Kaila -fani ole, normiviidakkoon kyllästynyt ja muutaman rakennuksen 20 vuoden työuran aikana nähnyt rakennusalan insinööri vain. Mikäs sinun referenssisi oli?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa ehkä teettää kuntoarvio. Ainakin vanhemmassa talossa kannattaisi. En ole varma, kun on noin uusi.
Se antaa ostajalle luotettavan kuvan teistä. Jos teetätte, niin valitkaa huolella luotettava yritys. Alalla on kaikenlaista vipeltäjää. Kuntotarkastaja ei ole mikään suojattu ammattinimike eli voivat olla vain perusinsinöörejä ilman tarvittaa erityisosaamista.
Kuntotarkastus tehdään ostajan läsnäollessa!
Tietysti se on ostaja joka hankkiin mieleisen tarkastuksen taloon. Eihän kukaan tietenkään pistä painoarvoa myyjän ostamalle tarkastukselle, sehän on voinut teettää niitä vaikka viisi ja esittelee sitten sitä mikä oli itsestä paras.
Kyllä tunnettu pätevä kuntotarkastusfirma tekke aina ihan kunnolista työtä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perussiisti pitää olla. Eli jos olet roinankerääjä niin siisti talosi ja jos maalit/tapetit ovat kulahtaneet tms niin ehkä siistisin nekin. Remontoimaan en nykypäivänä lähtisi kun ihmisillä on niin erilaiset maut, mutta yleisilme kannattaa tosiaan olla huoliteltu. Hintapyyntö pitää olla alusta alkaen kohtuullinen, ihmiset kyllä alkavat miettimään mikä talossa on vikana jos et saa sitä kaupaksi vaikka vika voi olla nimenomaan vain hinta. Itse tiesimme hyvinkin tarkkaan haluamamme asuinalueen tonttien hinnat ja talopakettien hinnat joten tiesimme myös ketkä yrittää tehdä isoa voittoa ja ketkä vain yrittää saada talonsa myydyksi.
Ei isoja remontteja kannata pitää, mutta maalilla ja tapetilla saa moninkertaisesti tienattua itsensä takaisin. Kannattaa karsia huonekaluista, niin tilat näyttää isommilta.
Ei tapetteja. Ostajalle helvetillistä repiä niitä irti, jos ei pidä niistä. Seinät voi maalata valkoiseksi, jos haluaa, mutta ei mitään värikkäitä tehosteseiniä, koska ne taas vaativat useamman maalauskerran, jos haluaa vaaleat seinät.
Me - ja nykyään hyvin monet katsovat taloa ostaessa, että asumiskulut ovat pienet ja lähtökohtaisesti tiloiltaan tyydyttää perheen tai asujiensa tarpeet. Ostimme taannoin hyvin lämpötaloudellisin ratkaisuin rakennetun okt:n, 165 neliötä, 2012 lopussa valmistunut. Piti paikkansa, energian kokonaisvuosikulutus meilllä 11500 kilowattia, edellisillä aavistuksen alle, ja se ei todellakaan ole paljon nelihenkiseltä perheeltä, jossa kaksi teiniä.
Vierailija kirjoitti:
2000 -luvun alun omakotitalo alkaa ikävä kyllä olla käyttöikänsä päässä. Toki sitä voi Ikean verhoilla ja tapeteilla koristella, mutta niillä ei saa poistettua sitä tosiasiaa, että rakenteissa käytetyt muovit ja tekniset härpäkkeet ovat reilun kymmenen vuoden aikana tulleet elinkaarensa päähän.
Täytyy muistaa, että mitä nuorempi talo, sitä lyhyemmälle käyttöiälle kaikki sen rakenteet ja laitteet on suunniteltu. Sama juttu kuin kaiken muunkin roinan kanssa, mahdollisimman näyttäviä esineitä mahdollisimman halvalla tuottamalla ei saada aikaan mitää pysyvää ja kestävää. Kehityshän alkoi jo 70 -luvulla ja on pahentunut vuosi vuodelta. Viimeisen viidentoista - kahdenkymmenen vuoden aikana lisäksi talon rakenteitten vaatimuksista on päässyt päättämään lähinnä kukkahattutätit ja pitkäpartaiset elämäntapaintiaanit, talonrakennuksen ammattitilaisten sijasta. Tästä todisteena mm. täysin järjenvastaiset ilmanvaihdon vaatimukset, yhä paksuuntuvat eristemäärät ilman mahdollisuutta kuivua diffuusion aiheuttamasta kosteudesta, kaikenlaiset hölmöilyt rakenteiden kanssa (mm. koneellisesti tuuletettu alapohja, jne), e-lukujen metsästys, jne.
Eli olemme tilanteessa, jossa isoisiemme 1900 -luvun alussa rakentamilla taloilla on jäljellä käyttöikää huomattavasti enemmän kuin pojanpoikien 2000 -luvulla rakentamilla taloilla.
Kukahan tämä asiantuntija oikein on?
Meillä talo valmistui v 80 ja asumme siinä edelleen. Juuri tehtiin kokonaisvalatinen remontti ja paikalla kävi erilaisia asinatunijoita (lämpö vputki sähkö, perustus yms) ja kaikki olivat ihmeissään, että ei missään koskteutta eikä olsi ollut mitään pakollista rempattavaa, mutta halusimme uusia putkia myöten kaiken ja asumme tässä loppuikämme ja lapset saavat vielä hyvin tämän myytyä. Kaikki tehdyt rempat on dokumentoitu ja kuvattu.
Joku olisi jo halunnut ostaa talomme, vaikka ei edes yritetty myydä.
Se siitä tiensä päässä olevasta talosta. (muka 2000-luvun talot ovat tiensä päässä. Taitaa olla jonkun pääkoppa tiensä päässä)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
2000 -luvun alun omakotitalo alkaa ikävä kyllä olla käyttöikänsä päässä. Toki sitä voi Ikean verhoilla ja tapeteilla koristella, mutta niillä ei saa poistettua sitä tosiasiaa, että rakenteissa käytetyt muovit ja tekniset härpäkkeet ovat reilun kymmenen vuoden aikana tulleet elinkaarensa päähän.
Täytyy muistaa, että mitä nuorempi talo, sitä lyhyemmälle käyttöiälle kaikki sen rakenteet ja laitteet on suunniteltu. Sama juttu kuin kaiken muunkin roinan kanssa, mahdollisimman näyttäviä esineitä mahdollisimman halvalla tuottamalla ei saada aikaan mitää pysyvää ja kestävää. Kehityshän alkoi jo 70 -luvulla ja on pahentunut vuosi vuodelta. Viimeisen viidentoista - kahdenkymmenen vuoden aikana lisäksi talon rakenteitten vaatimuksista on päässyt päättämään lähinnä kukkahattutätit ja pitkäpartaiset elämäntapaintiaanit, talonrakennuksen ammattitilaisten sijasta. Tästä todisteena mm. täysin järjenvastaiset ilmanvaihdon vaatimukset, yhä paksuuntuvat eristemäärät ilman mahdollisuutta kuivua diffuusion aiheuttamasta kosteudesta, kaikenlaiset hölmöilyt rakenteiden kanssa (mm. koneellisesti tuuletettu alapohja, jne), e-lukujen metsästys, jne.
Eli olemme tilanteessa, jossa isoisiemme 1900 -luvun alussa rakentamilla taloilla on jäljellä käyttöikää huomattavasti enemmän kuin pojanpoikien 2000 -luvulla rakentamilla taloilla.
Kukahan tämä asiantuntija oikein on?
Meillä talo valmistui v 80 ja asumme siinä edelleen. Juuri tehtiin kokonaisvalatinen remontti ja paikalla kävi erilaisia asinatunijoita (lämpö vputki sähkö, perustus yms) ja kaikki olivat ihmeissään, että ei missään koskteutta eikä olsi ollut mitään pakollista rempattavaa, mutta halusimme uusia putkia myöten kaiken ja asumme tässä loppuikämme ja lapset saavat vielä hyvin tämän myytyä. Kaikki tehdyt rempat on dokumentoitu ja kuvattu.
Joku olisi jo halunnut ostaa talomme, vaikka ei edes yritetty myydä.
Se siitä tiensä päässä olevasta talosta. (muka 2000-luvun talot ovat tiensä päässä. Taitaa olla jonkun pääkoppa tiensä päässä)
Koska teidän v 80 valmistunut talonne (1 kappaleen otanta) ei ole tiensä päänsä, niin 2000-luvun talotkaan ei ole tiensä päässä? Sinun logiikkasi on liikuttava.
"Kukahan tämä asiantuntija oikein on?
Meillä talo valmistui v 80 ja asumme siinä edelleen. Juuri tehtiin kokonaisvalatinen remontti ja paikalla kävi erilaisia asinatunijoita (lämpö vputki sähkö, perustus yms) ja kaikki olivat ihmeissään, että ei missään koskteutta eikä olsi ollut mitään pakollista rempattavaa, mutta halusimme uusia putkia myöten kaiken ja asumme tässä loppuikämme ja lapset saavat vielä hyvin tämän myytyä. Kaikki tehdyt rempat on dokumentoitu ja kuvattu.
Joku olisi jo halunnut ostaa talomme, vaikka ei edes yritetty myydä.
Se siitä tiensä päässä olevasta talosta. (muka 2000-luvun talot ovat tiensä päässä. Taitaa olla jonkun pääkoppa tiensä päässä)"
Vaikea ehkä ymmärtää, mutta 80 -luvun talon "pelastaa" se, että käytetyt eristemäärät olivat maksimissaankin puolet 2000-luvun määristä. Se ei taas kylläkään merkitse tervettä rakennetta tai esimerkiksi kovinkaan keuhkoystävällistä sisäilmaa.
Ohuessa kerroksessa kastepiste siirtyy hyvissä olosuhteissa aina välillä eristeen ulkopuolelle eli rakenteen kosteus pääsee välillä kuivumaan. Paksummissa kerroksissa taas kastepiste on pahimmillaan aina, vuositolkulla, rakenteen sisällä eli ilman sisältämä vesihöyry tiivistyy vedeksi siellä rakenteessa eikä koskaan kuivu. Tätä kosteutta teoriassa vältetään sillä sisäpuolella olevalla muovikalvolla, johon ei ikinä, siis ikinä, saisi tulla edes neulanmentävää reikää. Onko seinässäsi muuten esim taulun naula? Onko sähkömies vetänyt johtonsa mihin? Oletko joskus nähnyt täysin ehjän 40 -vuotta vanhan muovikalvon?
Fysiikkaa kaikki on, ei talonrakennukseen uskomustieteitä tarvita. Tosin humanisti ympäristöministeriössä normia pykätessään ei muista fysiikasta edes peruskoulun alkeita.
Alue: Aihe vapaa
Kyllä ne sivustusseikat valitettavasti vaikuttaa suurimpaan osaan. Aika harva osaa katsoa vain tiloja ja rakenteita ja todellista kuntoa.