Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Ihmettelen näin lapsettomana teitä harrastavia mammoja miehinenne

Vierailija

Lueskelin toisesta ketjusta, että kuntosali on todella hyvä mutta perheen kannalta huono harrastus perheenäidille, koska mies ei suostu kiukuttelematta lapsia hoitamaan ja soittelee koko ajan kesken treenin. Kaverit kertovat, etteivät voi lähteä minnekään kotoa vaikka mies on paikalla, koska hoitavat lapset.
Haluaisin kuulla ilman kinaa, väittelyiträ ja provosoitumista että mistä tässä on kyse? D: Eikö mies yksinkertaisesti suostu hoitamaan lapsia vai mitä hittoa siellä teillä tapahtuu ettette pääse liikkeelle ilman lapsia vaikka paikalla on toinen täysivaltainen aikuinen?

Sivut

Kommentit (46)

Vierailija

Mitä nyt tuttavia ja lähipiiriä olen silmäillyt, laitokselta kotiutumisen jälkeenkin äiti ja vauva (ihan ymmärrettävistä syistä) elävät tiiviissä symbioosissa ja mies jää siihen sivuun ja omaksuu roolin "apurina" varsinaisen vastuunkantajan sijaan. Ärsyttävimmissä tapauksissa vaimo ja jopa miehen anoppi ääneen vähättelevät miehen kykyä hoitaa lapsia itsekseen.

Omalla kohdalla olen halunnut jakaa vastuun lapsista heti alusta - eli raskaudesta tai oikeastaan jopa sen suunnittelusta lähtien. Molemmat terveellisti elämäntapansa ja yhdessä childprooffaattiin koti molempien ajatusten mukaan. Näin ollen on luontaista jatkumoa että isä tulee olemaan äidin vertainen kasvattaja myös synnytyksen jälkeen, vaikka naisen onkin kannettava, synnytettävä ja imetettävä lapsi. Se on kuitenkin vain osa hoivaa ja huolenpitoa, kaiken muun voi jakaa.

Joskus miehelläkin on tinkimätöntä menoa samaan aikaan kun itselläni on treenit tai peli. Onneksi meillä on mahtava "lapsenvahtirinki" suvun, kummien ja ystävien ansiosta.

Vierailija

Perheitä ja ihmisiä on niin erilaisia. Ei ole mitään kasvotonta mammaryhmää, joiden perheissä kaikilla kaikki on samanlaista.

Itse olen harrastanut liikuntaa kilpatasolla asti, kun lapset oli pieniä. Tai siis silloinkin. Mutta minulla oli mies, joka teki päivätöitä ja kevyttä työtä. Lisäksi apuna oli oma äitini ja isäni, jotka ymmärsivät urheilun tärkeyden minulle.

Mutta en silti mene vänkyttämään, että miksi muut ei pystyneet sitä ja tätä. Ei ihmiset ole tilivelvollisia perheasioistaan toisille. Voi olla puolisolla vuorotyötä, sairautta, väsymystä, uupumusta vaikka millaista. Tai puolisona voi olla ihan itsekäs paskiainenkin. Mutta tarvitseeko sitä selitellä muille. Siinä on varmaan jo itsellekin ongelmaa tarpeeksi, ilman, että joku lapseton tulee siunailemaa, että voi voi, miksi et pidä itsestäsi huolta ja käy kuntosalilla, ei lapset ole este.

Elämäntilanteet muuttuu ja ihmiset on erilaisia. Suurin osa edes sinkuista ei pidä aktiivisesti kunnostaan huolta, vaikka heillä ei ole mitään estettä liikunnalle. Ihan tuolla näkyy huonokuntoisia sinkkuja tai isoiksi lapsensa kasvattaneita miehiä ja naisia, joilla pitäisi jo olla aikaa.

Syynä voi olla ihan sekin, että ei pidä kuntosalista tai yleensäkään liikunnasta. Mitä sitten. Kuoleepa aiemmin, eikä ole yhteiskunnan riesana vanhainkodissa vuosikausia. Kalleimmaksi tulee hyväkuntoinen dementikko tai alzheimer, kenellä jalat kantaa, mutta pää on pettänyt aikoja sitten.

Vierailija

Samoja kokemuksia kuin ykkösellä. Onkohan sillä osuutta asiassa, että olimme kolmikymppisiä kun ensimmäinen lapsi syntyi, olimme eläneet yksin ja itsellisinä ennen suhdettamme? En usko että mies olisi suostunut siihen, että olisin yrittänyt tehdä hänestä "äidin pikku apulaisen". 

Sekin tietysti vaikuttaa, että kumpikin harrastaa pääasiassa aikatauluttamatonta, ilmaista liikuntaa. Silloinkin, kun lapset olivat ihan pikkuisia saatoin lähteä lenkille ilman huolen häivää. Ja lapsia. 

Vierailija

Minä tiedän lapsiperheen, jossa äiti jatkaa harrastuksiaan ja mies ei ehdi harrastaa mitään, kun joka ilta hoitaa lapsia ja niiden harrastuksiin kuskaamista.

Vierailija

No minä olin 21v. Ja mies 24v. Kun esikoisromaani syntyi. Ekat 6kk elin minä vauvan kanssa todella vahvassa symbioosissa. Siihenkin vaikutti paljon se, että Täysin etsin ekat 6kk joten vauvaa ei pystynyt edes jättämään miehelle hoitoon.
Kyllä se mies kotona vauvaa sai ihan vapaasti hoitaa.
Ja kun vauva kasvoi ja alkoi syödä kiinteitä pääsin minäkin liikkumaan itsekseni.

Ja kyllä meillä mies on hoitanut ihan Ilman kitinöitä ja soitteluita lapsia aina kun en ole kotona ollut.

Sitä en ole koskaan ymmärtänyt miksi kukaan tekee lapsia sellaisten miesten kanssa jotka eivät hoida omaa osaansa perheen pyörittämisestä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
No minä olin 21v. Ja mies 24v. Kun esikoisromaani syntyi. Ekat 6kk elin minä vauvan kanssa todella vahvassa symbioosissa. Siihenkin vaikutti paljon se, että Täysin etsin ekat 6kk joten vauvaa ei pystynyt edes jättämään miehelle hoitoon.
Kyllä se mies kotona vauvaa sai ihan vapaasti hoitaa.
Ja kun vauva kasvoi ja alkoi syödä kiinteitä pääsin minäkin liikkumaan itsekseni.

Ja kyllä meillä mies on hoitanut ihan Ilman kitinöitä ja soitteluita lapsia aina kun en ole kotona ollut.

Sitä en ole koskaan ymmärtänyt miksi kukaan tekee lapsia sellaisten miesten kanssa jotka eivät hoida omaa osaansa perheen pyörittämisestä.

Esikoisromaani :,D. Ei hitsi, ihan pelkkä esikoinen kyseessä.

Vierailija

Ei hajuakaan, samaa ihmettelen. Meillä lapsella on kaksi vanhempaa. On aina ollut. Mies ja minä vuorottelemme ja mitään ongelmaa ei ole.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minä olin 21v. Ja mies 24v. Kun esikoisromaani syntyi. Ekat 6kk elin minä vauvan kanssa todella vahvassa symbioosissa. Siihenkin vaikutti paljon se, että Täysin etsin ekat 6kk joten vauvaa ei pystynyt edes jättämään miehelle hoitoon.
Kyllä se mies kotona vauvaa sai ihan vapaasti hoitaa.
Ja kun vauva kasvoi ja alkoi syödä kiinteitä pääsin minäkin liikkumaan itsekseni.

Ja kyllä meillä mies on hoitanut ihan Ilman kitinöitä ja soitteluita lapsia aina kun en ole kotona ollut.

Sitä en ole koskaan ymmärtänyt miksi kukaan tekee lapsia sellaisten miesten kanssa jotka eivät hoida omaa osaansa perheen pyörittämisestä.

Esikoisromaani :,D. Ei hitsi, ihan pelkkä esikoinen kyseessä.

Täysin etsit ekat 6 kk? vauva oli hukassa???

Vierailija

Moni äiti pitää iseään jumalana lapselleen, kukaan muu ei osaa hoitaa vauvaa kuin The Äiti. Vauvaa ei uskalleta antaa kavereiden syliinkään. Miestä kohdellaan ulkopuolisena koko vauva-ajan, joten tervettä kiintymyssuhdetta ei pääse muodostumaan ja mies muuttuu epävarmaksi omien lastenhoitotaitojensa kanssa kun saa joka päivä sille vaimolta vahvistusta sanattomasti. Anna minä teen kun et sinä osaa kun sinä et ole äiti.

Vierailija

Kun mulla vielä oli mies, tilanne oli juuri noin. Eli mies ei suostunut hoitamaan lasta ilman tappelua. Hän sai tulla ja mennä niin kuin halusi, mutta minua ei aina voinut päästää 1x vko harrastukseen, joka oli siis joka viikko samaan aikaan ja kesti tunnin. Lopulta päädyin menemään sinne naapurin kanssa ja naapurin mies hoiti sen ajan omat kaksi lastaan ja mun lapsen. Olin lapsessa kiinni ensimmäiset kolme vuotta. Sitten tuli ero ja sain vihdoin omaa aikaa silloin kun lapsi oli isällään. Ero antoi lapselle mahdollisuuden tutustua isäänsä ja viettää hänen kanssaan kahdenkeskistä aikaa. Nyt lapsi on toisella kymmenellä ja minä voin harrastaa ja nähdä kavereita myös arki-iltaisin kun lapsi osaa olla sen pari tuntia yksin kotona.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Perheitä ja ihmisiä on niin erilaisia. Ei ole mitään kasvotonta mammaryhmää, joiden perheissä kaikilla kaikki on samanlaista.

Itse olen harrastanut liikuntaa kilpatasolla asti, kun lapset oli pieniä. Tai siis silloinkin. Mutta minulla oli mies, joka teki päivätöitä ja kevyttä työtä. Lisäksi apuna oli oma äitini ja isäni, jotka ymmärsivät urheilun tärkeyden minulle.

Mutta en silti mene vänkyttämään, että miksi muut ei pystyneet sitä ja tätä. Ei ihmiset ole tilivelvollisia perheasioistaan toisille. Voi olla puolisolla vuorotyötä, sairautta, väsymystä, uupumusta vaikka millaista. Tai puolisona voi olla ihan itsekäs paskiainenkin. Mutta tarvitseeko sitä selitellä muille. Siinä on varmaan jo itsellekin ongelmaa tarpeeksi, ilman, että joku lapseton tulee siunailemaa, että voi voi, miksi et pidä itsestäsi huolta ja käy kuntosalilla, ei lapset ole este.

Elämäntilanteet muuttuu ja ihmiset on erilaisia. Suurin osa edes sinkuista ei pidä aktiivisesti kunnostaan huolta, vaikka heillä ei ole mitään estettä liikunnalle. Ihan tuolla näkyy huonokuntoisia sinkkuja tai isoiksi lapsensa kasvattaneita miehiä ja naisia, joilla pitäisi jo olla aikaa.

Syynä voi olla ihan sekin, että ei pidä kuntosalista tai yleensäkään liikunnasta. Mitä sitten. Kuoleepa aiemmin, eikä ole yhteiskunnan riesana vanhainkodissa vuosikausia. Kalleimmaksi tulee hyväkuntoinen dementikko tai alzheimer, kenellä jalat kantaa, mutta pää on pettänyt aikoja sitten.

Kumma juttu, että ihmiset osasivat ennen elää vanhoiksi ilman kuntosaliakin.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minä olin 21v. Ja mies 24v. Kun esikoisromaani syntyi. Ekat 6kk elin minä vauvan kanssa todella vahvassa symbioosissa. Siihenkin vaikutti paljon se, että Täysin etsin ekat 6kk joten vauvaa ei pystynyt edes jättämään miehelle hoitoon.
Kyllä se mies kotona vauvaa sai ihan vapaasti hoitaa.
Ja kun vauva kasvoi ja alkoi syödä kiinteitä pääsin minäkin liikkumaan itsekseni.

Ja kyllä meillä mies on hoitanut ihan Ilman kitinöitä ja soitteluita lapsia aina kun en ole kotona ollut.

Sitä en ole koskaan ymmärtänyt miksi kukaan tekee lapsia sellaisten miesten kanssa jotka eivät hoida omaa osaansa perheen pyörittämisestä.

Esikoisromaani :,D. Ei hitsi, ihan pelkkä esikoinen kyseessä.


Voisitko ihan oikolukea ne viestisi ennen lähettämistä, kiitos.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat