Onko ihan hölmöä hankkia sisarusrattaat vastasyntyneelle ja melkein 3-vuotiaalle?

Voin sanoa, että omat raskauskilot hävisivät viikoissa ja kunto pysyi hyvänä ihan sen takia, että oli tuplarattaat käytössä. Itselle ilmaista liikuntaa. :) Minua ei katseet paljoa häiritse, vaikka niitäkin on tullut.

Vierailija kirjoitti:

Lapsi istuu rattaissa kuin tatti. Mieluiten istuisi koko ajan, mutta suostuttelemalla suostuu kävelemään.  Ap

Kuulostaa hienolta. Kuinka vanhaksi hän saa istua rattaissa?

Meillä lasten ikäero 1v10kk ja harmittaa etten hankkinut tuplarattaita.

Meillä ei ole autoa, joten liikutaan kävelemällä/rattailla pitkiä matkoja. Nyt esikoinen on joutunut kävelemään ja seisomaan seisomalaudalla pitkiä matkoja (yks päivä laskin että yllättävän tietyömaan takia tehtiin 12km:n reissu) ja on siinä rajansa milloin matka on kaksivuotiaalle liian pitkä.

Luulen että nämä, jotka valittavat isojen lasten rattaissaistuttamisesta, ovat kaikki autoilevia. Kun pikkukaupungissa vaikkapa lähimpään kangaskauppaan on matkaa kuusi kilometriä, on kohtuutonta vaatia nelivuotiastakaan kävelemään tai seisomaan koko matkaa. Huomaathan, että omakin lapsesi istuisi tuon matkan, mutta rattaiden sijaan autossa.

Ei kaikki ulkoilu ole liikunnan hankkimista tai kunnon kohottamista, monet meistä hoitavat kävelemällä lasten kanssa ihan tavallisia kauppa- ja muita asioita. Lisäksi rattaisiin istuttamalla saa hillittyä monet uhmaikäisen raivarit ja karkuretket julkisilla paikoilla.

Kyllä kannattaa ostaa! Meidän lapsilla on hieman alle kolmen vuoden ikäero, ja on kyllä kätevää, kun voi käydä lenkillä tai liikkua paikasta toiseen niillä rattailla. Tosin meillä vauva ei tykännyt ensi kuukausina vaunuista, mutta alkoi sittemmin viihtyä niissä. Käyttäisin rattaita vieläkin pitemmillä lenkeillä, mutta kun isompi lapsi ei enää mahdu niihin. Meillä siis ei ole täällä pyöräteitä lainkaan ja tiet pääsääntöisesti aika huonossa kunnossa. Seisomalaudasta ei ole siis mihinkään, ei siitäkään syystä, että välillä pitää väistää penkkaan. Seisomalauta ei toimi myöskään soratiellä.

-

Lapseni kävelee ja pyöräilee, mutta en uskalla kaikilla teillä mennä pitkiä matkoja nelivuotiaan kanssa. Autot ajavat niin kovaa. Eikä nelivuotias jaksa kävellä niin kovaa, että itse voisi sanoa lenkkeilevänsä.

-

Monen AV-mamman mielestä yli 2-vuotiaan pitäminen rattaissa on toki ihan hirvittävää.

Toinen lapsi meillä nukkui huonosti, lähinnä jos ulkona lykkäsi rattaita menemään. Esikoinen taas ei suostunut enää sisällä nukkumaan päiväunia vaikka sille oli tarvetta. Sisarrusrattaat tuli hommattua, 2v 8kk ikäerolla. Päivisin oli mukavaa työnnellä rattaita pari tuntia kun molemmat lapset nukkuivat rattaissa ja itse sai raskauskilot karistettua parin tunnin kävelyllä per päivä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on edelleen tuplat käytössä 2,5v ja 5v lapsille. Pienemmälle on myös omat rattaat jolloin isompi kävelee. Mutta jos haluan käydä pidemmällä kävelylenkillä, olemme koko päivän menossa tai tiedän että isommalla on vähän kiukkupäivä niin liikumme sisarusrarrailla. 

 

Mulle on ainakin samantekevää mitä joku vastaantulija ajattelee siitä että meillä on välillä 5v rattaissa. Toimiva arki on kuitenkin se mitä arvostan ja jos siihen kuuluu se että iso lapsi istuu rattaissa niin sitten se on hyvä niin. Esim eilen illalla kun kävelin kaupungilta kotiin illalla vesisateessa 4km, niin onneksi 5v oli tuplissa eikä joutunut käveleen tai juoksemaan matkaa. Meillä ei ole edes autoa ja olen yksinhuoltaja. 

 

Riippuu ihan perheen tarpeista onko sisarusrattaille käyttöä. Pitää kuitenkin muistaa se, että vaikka esikoisesta tulee isosisarus niin pieni se kolmevuotiaskin on vielä. Välillä inhottaa nähdä tilanteita joissa vauva on vaunuissa ja äiti komentelee ja huutaa vaunujen vierellä kävelevälle isosisarukselle joka ihan hyvin voisi olla vielä sisarusrattaissa. 

 

Tarkoitat varmaan omasta mielestäsi hyvää, mutta saatat tehdä lapsellesi karhunpalveluksen.

Lapset rakastavat liikuntaa eri muodoissa, mutta heidät on  myös hyvin helppo opettaa mukavuudenhaluisiksi. Silloin liikuntakipinä ei syty. Ja sillä on lapsen kunnolle ikävät seuraukset. Lääkärit ovat kovin huolissaan koululaisten huonosta fyysisestä kunnosta.

Aikuisen ihmisen luuston kunto on myös oleellisesti kiinni siitä, kuinka paljon hän on lapsena ja nuorena liikkunut. Silloin luodaan se pohja, jota sitten ylläpidetään aikuisena - ja vanhana.

Usein näissä "iso lapsi rattaissa" -tapauksissa on kyse vanhemman mukavuudenhalusta. Rattaiden kanssa pääsee etenemään nopeammin.

Lapsia kannattaisi alkaa kävelyttää heti, ku oppivat kunnolla kävelemään. Toki matkan pituus on suhteutettava lapsen ikään. Hyvä keino on ottaa ne rattaat mukaan ja käyttää niitä sitten, kun lapsi väsähtää. Mutta yllättävän pitkiä matkoja jaksaa jo reilu kasivuotiaskin kävellä.

Toki pienen lapsen kanssa se käveleminen tarkoittaa, että pysähdellään toistuvasti tarkastelemaan jotain mielenkiintoista:)

 

Tietenkin "iso lapsi rattaissa" on vanhemman mukavuuden halua. Pääsee nopeammin ja helpommin paikasta toiseen. Mukavuuden halusta ihmiset autollakin ajavat.

Yksi lapsistani on istunut jotain reilu neljävuotiaaksi rattaissa. Oli helppo tehdä pitkiä kävely tai kauppareissuja, kun ei tarvinnut ruokakassien lisäksi kantaa lastakin. Nyt lapsi on koulussa ja kulkee 6km koulumatkan pyörällä tai kävellen, lisänä muu päivän liikunta. Luulisin, että pitkään rattaissa istuvat oppivat samanlailla liikkumaan, kuten autossakin istuvat lapset.

Hienoa että pohditte sisarusrattaiden hankintaa. Itselleni on ollut iso apu, että voin kuljettaa kahta lasta samalla kertaa, varsinkin pitkillä kävelylenkeillä. Itsekin suosittelen käytettyjen rattaiden hankintaa, ne voivat olla aivan yhtä hyviä kuin uudet ja säästävät rahaa. Meillä on ollut hyviä kokemuksia rinnakkain istuttavista rattaista, ne ovat olleet kätevät erityisesti silloin, kun esikoinen on ollut vielä pieni. https://tenavalinna.fi/parhaat-sisarus-tuplarattaat-vertailu/.