Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Mies 29v + 1v miettii; opiskelen ammattiopistossa ja...

Seuraa 
Liittynyt6.3.2015

Se ei tunnu sinänsä väärältä paikalta; minusta vain tuntuu kuin asemani olisi väärä. Asiat olisi opittavissa paljon lyhyemmässä ajassa ja siellä on paljon ulkomaalaisia ja muita erityisen tuen tarvitsijoita. Minusta onkin tullut eräänlainen epävirallinen avustaja ja apuopettaja/ohjaaja monille muille opiskelijoille. Sillä tavalla olen myös oikeuttanut omaa läsnäoloani siellä ja tuntenut opiskelun mielekkäämmäksi ja merkityksellisemmäksi, vaikka mitään varsinaista tunnistusta en tule siitä saamaan.

Yritän käydä ko.koulun loppuun jo nyt siitäkin syystä, että uskoisin sen antavan minulle uskottavuutta jossakin asiantuntijatehtävässä ja ei olisi mahdottomuus, että sen avulla voisin paremmin saada työtä jossakin vastaavanlaisessa ympäristössä mutta aivan muussa asemassa. Tämä vain todennäköisesti vaatii jotakin korkeampaa tutkintoa alle ja en tiedä miten toimisin asiassa. Olen harkinnut aloittavani kasvatustieteen tai vastaavan avoimessa yliopistossa ensi vuoden puolella, vaikka en tiedä hyötyisinkö tällaisista opinnoista mitenkään ilman loppututkintoa, jota ei kyllä avoimesta saisi. Myös humanistinen ammattikorkeakoulu antimineen on käynyt mielessä. Pelkona olisi lähinnä se että jäisin sitten kuitenkin junnaamaan johonkin matalapalkkaiseen sopimattomaan työhön, jossa lahjat menisivät hukkaan samalla tavalla ja tämä on ilmeisesti vaarana ainakin ilman maisterin tutkintoa, jossa ei varsinaista konkretiaa välttämättä ole sen enempää, mutta muodollinen pätevyys parempi.

En ole aivan varma saako tuollaisista opinnoista mitään konkreettista ammattitaitoa ja uutta olennaisesti mullistavaa tietoa vai onko ainut hyöty muodollinen pätevöityminen ja verkostojen kasvattaminen ja tämä osaltaan vähentää motivaatiota pehmeitä aloja kohtaan ja välillä tuntuu että olisi hienompi saavutus opiskella jotakin konkreettisempaa, mutta toisaalta en ole mikään käsillätekijä ja taidehupsuttelu minulla jäi lopulta harrastuksen asemaan, mihin olen ihan tyytyväinen, vaikka lahjoja siihen oli.

Rahaa ei myöskään ole paljon ja tuntuu että kevät on jo kohta ovella; kesällä olisi sitten mukava muistella järven rannalla kevään mukavia saavutuksia ja elämyksiä, joista suuri osa jäisi kokematta jos rahat menisivät avoimen opintoihin, mutta ehkä se kannattaisi. Joka tapauksessa minulle pitäisi keksiä jokin kommunikaatioon, viestintään ja sosiaaliseen voimistamiseen liittyvä työtehtävä.

-Mies 29v + 1v-

Kommentit (4)

Vierailija

Mies 29v kirjoitti:
Joka tapauksessa minulle pitäisi keksiä jokin kommunikaatioon, viestintään ja sosiaaliseen voimistamiseen liittyvä työtehtävä.

Ovatko nämä vahvuusalueitasi?

Vierailija

Opiskele S-2 opettajaksi ja hanki oheen kulttuuritaitoja, sosiaalialan opintoja yms. Luulis että koutouttamishommia tulee seuraavina vuosina olemaan runsaasti.

Mies 29v
Seuraa 
Liittynyt6.3.2015

Vierailija kirjoitti:
Mies 29v kirjoitti:
Joka tapauksessa minulle pitäisi keksiä jokin kommunikaatioon, viestintään ja sosiaaliseen voimistamiseen liittyvä työtehtävä.

Ovatko nämä vahvuusalueitasi?

Monen vanhemman asiantuntijan mielestä minun pitäisi opiskella teologiksi. Itseäni uskonto ei niin kiinnosta ja jos olisi joku järkevä urapolku olemassa ilman viisivuotisia yliopisto-opintoja ja mahdollista muuttoa opiskelujen perässä olisin todella tyytyväinen.

Monen muun mielestä olen hyvä kirjoittaja ja olen suorittanut kursseja kahdessakymmenessä eri kielessä. Jollakin tavalla myös pidän ihmisistä ja olin kauan sitten työkokeilussa nuoriso-ohjaajana ja kävin alan pääsykokeissa, mutta en näe itseäni ihan sellaisessa työssä, vaan vähän teoreettisemmassa tehtävässä, missä ei myöskään tarvitsisi olla kaikista aurinkoisin hössöttäjä. Kielet myös kiinnostavat ammatillisesti, mutta näen sen ammattikuvan vähän kapeana ja elämysmaailmaltaan niukkana. Sen lisäksi minulla ei ehkä ole todellista motivaatiota kehittyä niin viisaaksi asiantuntijaksi sillä saralla, että jaksaisin esittää sellaista jatkuvasti; en siis jaksaisi keskittyä yliopistossa vain muutaman kielen opiskeluun erityisen syvällisesti, vaikka se olisi siinä uravalinnassa järkevintä.

Tämän lisäksi olen myös yrittänyt opiskella ja sopeutua ihan erilaiseen identiteettiin mm.terveydenhuollossa melko huonoilla tuloksilla ja tässä olikin ehkä jollakin tavalla kyse egosta ja halusta näyttää voivani tehdä sellaista työtä, joka ei minulle oikeasti sovi. Silloin aikoinaan tilasin esim.ison läjän lääketieteellistä kirjallisuutta, mutta väkipakolla ylläpidetty kiinnostus lopahti ja nyt kirjoista on hyötyä lähinnä korokkeina ja painoina.

-Mies 29v + 1v-

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat