Oletteko joskus olleet onnellisia jälkikäteen että ette ole aloittaneet seurustelua jonkun kanssa? Miksi?

Minä tunsin lukioikäisenä harrastusporukasta pinnallisesti yhden pojan joka oli kiinnostunut minusta ja olisi halunnut aloittaa seurustelun. Minä en ollut hänestä kiinnostunut, ihan kaverimielellä olin liikkeellä kuten muidenkin harrastusporukan poikien kanssa.

Aika pian lukion jälkeen tuolle pojalle puhkesi skitsofrenia ja hänellä oli useampiakin psykoottisia kausia. En voinut olla ajattelematta, että onneksi en alkanut suhteeseen hänen kanssaan. Ihan vaan sen takia, että skitsofrenia on niin vaikea sairaus enkä olisi varmasti jaksanut siinä rinnalla.