Poikaystäväni on suoraan sanottuna luuseri, mutta en silti pysty eroamaan koska rakastan häntä

Vierailija

Ollaan oltu yhdessä reilu 2 vuotta. Hän on 24 ja koko seurustelumme aikana hän ei ole käynyt töissä. Hän ei myöskään opiskele. Ja asuu vanhemillaan. Itse työskentelen, opiskelen ja asun omillani. Olemme aina hänen luonaan, sillä hänellä ei ole varaa tulla luokseni. Emme voi tehdä paljon muutakaan. Kuulostaa kamalalta ja järkikin sanoo, että eroa, mutta en vain pysty koska rakastan häntä. Milloin pitää kuunnella järkeä eikä sydäntä? Mitä tekisitte?

Sivut

Kommentit (28)

Vierailija

Ehkä olisi hyvä, että eroaisitte edes hetkeksi. Ehkä se herättelisi häntä, jos sanot syyksi sen ettei hän tee elämällään mitään. Vaikea tilanne ymmärrän sen, mutta tuskin se tuosta muuttuu, jos poikkis ei ole kahdessakaan vuodessa mitään tehnyt.

Vierailija

Miksi mies ei oikein saa elämästään kiinni? Onko masennusta? Onko tulevaisuudensuunnitelmia? 

Toisin kuin monet täällä, minä olen sitä mieltä että jos parisuhde toimii ja rakkautta on, niin ei kannata erota. Tiedän monia parisuhteita, joissa toinen on ollut hukassa elämässään päälle parikymppisenä tai maksanut vielä nuoruuden tyhmyyksien velkoja (kuten huonoa koulumenestystä), mut saanut sitten elämästä otteen. Nykyään, yli kolmikymppisenä, nämä kaikki ovat edelleen yhdessä ja elämä ok, koulut on käyty, työpaikka on, lapsille ollaan hyviä vanhempia. Masennus ja päihdeongelmat pitää hoitaa, mut usein se ihmisen "reipastuminen" on ihan pienistäkin asioista kiinni. Siitä että onko syytä muuttaa sitä elämäänsä. 

Vierailija

Ongelma on sussa itsessä. Luuseria on helppo rakastaa, koska tasokkaamman miehen kohdalla heikkoitsetuntoiset epäilee omaa riittämättämyyttään. Tee mitä tykkäät, näin nuorena asiat on helpompia mutta vanhempana katkeroidut varmasti.

Vierailija

Ihan teet miten parhaalta tuntuu. Tuo kotona hengailu ja mitääntekemättömyys on monissa muissa maissa ihan tyypillistä miehille siihen asti kunnes muuttavat yhteen naisen kanssa. Nyt vaan mietit tekeekö hän sinut onnelliseksi sellaisena kuin on, vai haaveiletko tulevaisuudesta jossa hän on erilainen.

Vierailija

Siis onko sillä poikaystävällä kaikki kuitenkin ihan kunnossa? Vai onko ongelma mielenterveydessä? Eikö hän ole tehnyt mitään peruskoulun jälkeen?

Jospa saisit hänet innostumaan opiskelemaan jotakin alaa, vaikka ammattiopistossa. Joiltakin aloilta voi valmistua parissa vuodessa. Jos ei muu auta, niin puhu hänelle kuinka mukavaa olisi olla yhdessä, jos poikaystävä saisi hankittua oman opiskelija-asunnon opiskelun ajaksi. Valmistumisen jälkeen voisitte vaikka harkita yhteen muuttamista.

Nyt siis vietätte aikaa yhdessä aina poikaystävän vanhempien kotona? Eikö se ole outoa kun kyse on yli 20-vuotiaista?

Vierailija

Ei minusta tuollaisen takia kannata erota! Tai riippuu nyt tietysti tuon tilanteen syistä. Esim. jos on ns. elämäntapaloinen jolla on periaate että ei koskaan haluakaan opiskella tai töihin vaan elää tuilla, niin itse en sellaista katselisi. Mutta jos on esim. masennusta, tai vain nuoruuden vaikeuksia päästä elämään kiinni, niin en todellakaan jättäisi rakastamaani ihmistä sellaisten takia. Itsekin lähdin opiskelemaan vasta lähemmäs kolmikymppisenä ja siihen asti haahuilin tietämättä mitä haluan. Nyt olen kuitenkin akateemisesti koulutettu ihan kunnollinen ihminen.

Vierailija

Jos sinä rakastat miestä, joka on maailman silmissä luuseri, niin kumpi painaa enemmän, rakkautesi vai maailman mielipide? 

Mutta sitten taas toisaalta: mikä on saanut hänet jumittamaan noin? Onko hän tyhmä vai laiska? Voin hyvin kuvitella, että sinä omaa elämäänsä elävänä naisena olet peräkammarin pojan silmissä varsinainen prinsessa ja ihanuuden huippu. Rakastatko häntä siksi, että hän ihailee sinua? Kumpaa rakastat enemmän, miestä vai hänen ihaluaan, pehmeyttään, alistuvuuttaan, sopeutumistaan? 24-vuotias jo, löytyykö luonnetta? Onko mitään intohimoja, yli kaiken meneviä kiinnostuksen kohteita, harrastuksia? 

Vierailija

Mitä ongelmaa tuossa nyt on, no teistä muista ehkä, muttei miehen mielestä - eikä sinunkaan muutoin kuin sosiaalisen paineen vuoksi, joten eläkää ja nauttikaa elämästä juuri sellaisena kuin se edessänne näyttäytyy!

Vierailija

Minulla aivan samallainen tilanne mutta ei edes haittaa poikaystävä on niiin rakastava ja huolehtiva ja hauskin ihminen jonka olen koskaan tavannut. Tosin itsellänikin on masennus ja päiviä menee helposti pelkästään sängyn pohjalla ja silloin on ihana kun joku huoletii ja on seurana.

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat

Uusimmat

Suosituimmat